|
|
|
Hankekoodi: S21496
Hankkeen nimi: Vastuullisen matkailun portaat – koulutusmallin kehittäminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1006550-2
Jakeluosoite: Rajakatu 35
Puhelinnumero: +358 20 743 8100
Postinumero: 40200
Postitoimipaikka: Jyväskylä
WWW-osoite: http://www.jamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rositsa Röntynen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: rositsa.rontynen(at)jamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504361196
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke on 2,5 vuotinen ja toteutetaan 1.1.2019-30.6.2021.
Hankkeen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulu- ja yliopistoyhteistyönä ketterä, digitaalisuutta hyödyntävä, monipolkuinen täydennyskoulutusmalli. Keskeisimpiä kohderyhmiä ovat matkailualan yrittäjät, esimiehet, työntekijät ja yrittäjäksi aikovat. Koulutusmallilla pyritään edistämään matkailun vastuullisuutta ja vastaamaan siten ennakoivasti matkailun kasvuun liittyviin haasteisiin kuten overtourismiin, ilmastonmuutokseen ja sosiokulttuurisiin ongelmiin. Kestävän kehityksen edistämistä edellytetään nykyään kaikilta toimialoilta ja matkailun tulee olla mukana tässä kehityksessä. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty aiempia tutkimuksia ja hankkeita, joiden mukaan matkailuyritysten osaaminen vastuullisuuden teemoihin liittyen on vajavaista, vaikka myös matkailijat ovat alkaneet painottaa vastuullisuutta valintoja tehdessään. Monet matkailuyritykset toimivat kestävästi jo nyt, mutta usein tiedostamattomasti ja ilman sen nostamista markkinaeduksi.
Koulutusmallin rakentaminen perustuu kolmen osatavoitteen saavuttamiseen: 1) On määritettävä vastuullisen matkailun osaamistarpeet ja kompetenssit eri alueilla ja erilaisia matkailupalveluita tuottavien yritysten keskuudessa. 2) Osaamistarpeiden määrittämisen jälkeen on kehitettävä niitä vastaava, testattu koulutuskokonaisuus, minkä jälkeen 3) varmistetaan koulutusmallin jatkuvuus ja se, että se tavoittaa toivotut kohderyhmät.
Koulutusmallin rakentaminen on vaiheistettu toimenpidekokonaisuuksiin, jotka on vastuutettu eri osatoteuttajille: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto sekä Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti. Kukin toteuttaja tuo hankkeeseen oman asiantuntemuksensa ja yhteistyöverkostonsa. Hankkeen toimenpiteissä tehdään selvityksiä osaamistarpeiden ja kompetenssien määrittämiseksi, suunnitellaan niitä vastaava koulutuskokonaisuus sopivalle oppimisalustalle, koostetaan olemassa olevia koulutussisältöjä ja niiden hyviä käytänteitä koulutusmallin tarpeisiin, muokataan tarvittaessa koulutussisältöä, testataan koulutusmalli ja levitetään tietoa koulutusmallista.
Hankkeen tuloksena käynnistyy ajasta ja paikasta riippumatonta täydennyskoulusta tarjoava koulutusmalli, joka vahvistaa matkailun vastuullisuutta ja siten sen tulevaa kehitystä. Pitkällä aikavälillä matkailuelinkeinon osaaminen kehittyy vastuullisuuden kaikkien ulottuvuuksien näkökulmasta niin johto-, esimies- kuin työntekijätasollakin. Hankkeessa koostettua tietoa raportoidaan ja kootaan yhteistyötahojen (esim. Visit Finland) ja kaikkien aiheesta kiinnostuneiden vapaaseen käyttöön. Esimerkiksi osaamistasojen kirjallinen kuvaus perusteluineen sekä visualisointi osaamisen portaista koostetaan digitaaliseksi, avoimesti saatavilla olevaksi julkaisuksi. Viestintä ja tiedottaminen näyttelevät tärkeää roolia hankkeessa, sillä koulutusmallin lanseeraamisen ohella hankkeen yleistavoitteena on tietoisuuden lisääminen vastuullisesta matkailusta.
Matkailualalla pilotoitu koulutusmalli on monistettavissa muille aloille.
Hankkeen keskeisimpiä kohderyhmiä ovat matkailualan laajan klusterin yrittäjät, esimiehet, työntekijät (myös kausityöntekijät).
Lisäksi varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat matkailualalle yrittäjäksi aikovat korkeakoulutuksessa toimivat matkailualan opettajat, matkailualan asiantuntijat, kouluttajat, neuvojat, viranomaiset, vastuullisia matkailupalveluja ostavat julkiset ja yksityiset asiakkaat sekä näihin tehtäviin tähtäävät henkilöt ja korkeakoulutuksessa olevat tulevat ammattilaiset.
Välillisenä kohderyhmänä ovat muilla aloilla toimivat vastaavat ammattilaiset, jotka voivat monistaa koulutusmallia käyttöönsä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 529 874
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 517 120
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 706 496
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 689 490
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 100
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 195
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hanke edistää matkailun infran sekä muiden resurssien käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hanke edistää välillisesti ilmaston muutoksen aiheuttamien riskien hallintaa, edistämällä matkailuyritysten kestävien toimintakäytäntöjen ja osaamisen lisäämisellä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Kestävän matkailun osaamisen lisääntyminen parantaa alueellisesti luonnon, kasvillisuuden ja eliöiden huomioimista kestävällä tavalla matkailija määrien lisääntyessä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Kestävän matkailun osaamisen lisääntyminen otta huomioon vesistöjen, maaperän ja ilman kestävän käytön matkailijoiden määrien lisääntyessä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 4 |
| Natura 200 ohjelman kohteiden kestävä hyödyntäminen ja suojelu paranevat, kun matkailussa otetaan huomioon kestävyys. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 0 |
| Kestävyys osaamisen lisääntyminen matkailualalla vaikuttaa suoraan matkailussa syntyvien materiaalien ja jätteiden taloudellisesti kestävään käyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 0 |
| Kestävyys osaamisen lisääntyminen matkailualalla vaikuttaa uusiutuvien energianlähteiden parempaan hyödyntämiseen ja käyttöön paikallisesti. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Hanke edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä matkailuyritysten kestävien toimintakäytäntöjen ja osaamisen lisäämisellä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Matkailualat ovat jo lähtökohtaisesti aineettomia palveluja tuottavia aloja. Hanke edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Kestävä matkailu ottaa huomioon myös kulkemisen ja logistiikan kestävyysarvot. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 0 |
| Kestävän matkailun edistäminen tuo hyvinvointia sekä paikallisille ihmisille että matkailijoille. Yhteiselo paranee ja hyvinvointi lisääntyy, kun kestävyys otetaan huomioon kasvavissa matkailija määrissä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Kestävän matkailun koulutusmalli on tasapuolisesti molempien sukupuolten sekä muiden erityisryhmien saavutettavissa. Joustavat koulutusmallit takaavat eri tilanteissa olevien mahdollisuuden koulutukseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 0 |
| Kestävän matkailun koulutusmalli on tasapuolisesti kaikkien alalla toimivien ja alalle haluavien saavutettavissa. Joustavat koulutusmallit takaavat eri tilanteissa olevien mahdollisuuden koulutukseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 0 |
| Kestävän matkailun osaamisen lisääntyminen tuo positiivisia vaikutuksia kulttuuriympäristön säilymiseen ja kestävään hyödyntämiseen matkailussa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 0 |
| Kestävyysarvojen tuominen matkailualalle ja esille matkailualalla lisää suoraan sekä matkailualalla toimivien että matkailijoiden ympäristö tietoutta ja osaamista. | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää ammattikorkeakoulu- ja yliopistoyhteistyönä ketterä, digitaalisuutta hyödyntävä, monipolkuinen täydennyskoulutusmalli. Keskeisimpiä kohderyhmiä olivat matkailualan yrittäjät, esimiehet, työntekijät ja yrittäjiksi aikovat, mutta hankkeessa otettiin huomioon myös koko matkailuekosysteemi. Koulutusmallilla ja erityisesti sen pilottiversiona syntyneellä koulutuksella pyritään edistämään matkailun vastuullisuutta ja vastaamaan siten ennakoivasti matkailun kasvuun liittyviin haasteisiin kuten liikamatkailuun, ilmastonmuutokseen ja sosiokulttuurisiin ongelmiin.
Aiempien tutkimusten ja hankkeiden mukaan, joita hyödynnettiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, matkailuyritysten osaaminen vastuullisuuden teemoihin liittyen on vajavaista, vaikka myös matkailijat ovat alkaneet painottaa vastuullisuutta valintoja tehdessään. Lisäksi monet matkailuyritykset toimivat kestävästi jo nyt, mutta usein tiedostamattomasti ja ilman sen nostamista markkinaeduksi. Tämä tieto vahvistettiin myös hankkeen toteuttamalla alkukartoituksella, joka keräsi tietoa matkailutoimijoiden osaamisen lisäämisen tarpeista. Lisäksi hanke teki suomalaisten korkeakoulujen opetussuunnitelmien analyysin ja selvitti, että vastuullisen matkailun kokonaisvaltaista opetusta puuttuu, vaikka monessa opintokokonaisuudessa ja opintojaksossa vastuullisuutta mainitaan. Alkukartoituksen ja opetussuunnitelma-analyysin pohjalta kehitettiin vastuullisuuden keskeisimmät kymmenen kompetenssia, jotka myöhemmin toimivat koulutuksen teemoina.
Hankkeessa suunniteltiin koulutusmallin tasorakenne, joka sisältää ydin-, työntekijä-, yrittäjä- ja kehittäjätason ja näin ollen palvelee matkailuekosysteemin kaikkia toimijoita. Määriteltiin eri kokonaisuuksien osaamistavoitteet ja tehtiin suunnitelma siitä, mitä olemassa olevia koulutussisältöjä voidaan käyttää ja mitkä pitää tuottaa uusina. Läpileikkauksella kompetenssien (teemojen) ja tasojen (kohderyhmien) välissä muodostui koulutuksen kurssit.
Digitaalisuus on hankkeessa kehitetyn koulutusmallin ja koulutuskokonaisuuden keskiössä. Digitaalista toteutusta varten kartoitettiin saatavilla olevia digitaalisia alustoja ja oppimisympäristöjä, asetettiin digialustojen vaatimukset, benchmarkattiin muita koulutusmalleja ja koulutustoteutuksia ja testattiin sopivimpia digialustoja. Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui Sensei LMS, joka on globaali palvelu ominaisuuksilla, jotka sopivat nimenomaan MOOC-tyyppiseen automatisoituun täydennyskoulutukseen.
Vastuullisen matkailun portaat –koulutuskokonaisuuden sisällöt, arviointi ja tehtävistö kehitettiin valitun digitaalisen oppimisympäristön kontekstissa vahvasti audiovisuaalisia ja interaktiivisia materiaaleja ja digitaalista teknologiaa hyödyntäen. Panostettiin myös digitaaliseen saavutettavuuteen, tietoturvaan ja koulutussivuston responsiivisuuteen, joiden tulee olla huomioituna nykyaikana jokaisessa digitaalisessa koulutuksessa. Koulutus testattiin vajaan kolmen kuukauden pilotilla, jonka johtopäätökset olivat, että hankkeessa kehitetty koulutusmalli, Porrasmalli, toimii paikasta, ajasta ja laitteesta riippumattomasti ja Vastuullisen matkailun portaat -koulutuskokonaisuus on kiinnostava, toimiva ja tarpeellinen täydennyskoulutus, jonka käyttäjät toivovat jatkuvan. Todettiin myös, että koulutusmalli ja koulutuskokonaisuus tukevat hyvin opiskelua koronakriisin aikana ja sen jälkeen.
Pilotoinnin jälkeen kartoitettiin koulutuksen jatkuvuusmahdollisuudet ja kehitettiin yhteistyöhön pohjautuva toimintamalli, joka arvioi riskit ja hyödyt osallistuvien korkeakoulujen kannalta. Kaikki hankkeessa olleet korkeakoulut paitsi Oulun yliopisto sitoutuivat toimintamalliin. Todettiin myös tulevaisuuden tarve kehittää koulutukselle englanninkielinen versio.
Porrasmalli ja Vastuullisen matkailun portaat -koulutuskokonaisuus lanseerattiin valtakunnallisella webinaarilla. Alkukartoituksen tulokset ja mallin periaatteet levitettiin kahden hankkeen toimesta tehdyn ja vapaasti saatavan julkaisun avulla. Koulutusmallista ja -kokonaisuudesta tuotettiin viestintämateriaalit. Mallia ja koulutuskokonaisuutta esiteltiin eri tilaisuuksissa ja monipuolisesti eri yhteisöille ja sillä lisättiin tietoisuutta vapaasti käytettävissä olevasta Porrasmallista toivoen, että tulevaisuudessa sitä monistetaan, sovelletaan ja käytetään muussakin kuin vastuullisen matkailun kontekstissa.