Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21499

Hankkeen nimi: Oppilaitos-Vamos

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 0977501

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TERHI LAINE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelualuejohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400237775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savon koulutuskuntayhtymä, 1852679-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhteishankkeen tavoitteena on valmentaa, tukea ja kannustaa koulutuksessa olevia nuoria suorittamaan opintonsa päätökseen, siirtymään kohti työelämää tai jatko-opintoja sekä saattaa jo opiskeluista pudonneita opiskelijoita takaisin opintojen pariin. Hankkeessa rakennetaan toiminnan malli, jossa Vamos valmennus ja Savon ammattiopiston yhteistyö ehkäisee pudokkuutta ja lisää opintojen läpäisyä.

HANKKEEN TAVOITTEENA on opintojen keskeyttämisten vähentyminen sekä sujuvien siirtymien helpottuminen kohti jatkopolkuja, johon liittyen tavoitteena on
1) Rakentaa monialaisessa yhteistyössä uudenlaista oppilaitosten toimintakulttuuria kohtaamaan nuorten tarpeet yksilöllisesti ja edistäen ammatillisen koulutuksen reformin haasteisiin vastaamisessa. 2) Tunnistaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskissä olevien tai jo ulkopuolelle jääneiden nuorten tarpeet varhaisessa vaiheessa ja toteuttaa heille tarvittavaa tukea ja valmennusta.
3) Valmentaa, tukea ja kannustaa koulutuksessa olevia nuoria suorittamaan opintonsa päätökseen, siirtymään kohti työelämää tai jatko-opintoja sekä saattaa jo opiskeluista pudonneita opiskelijoita takaisin opintojen pariin.
4) Mallintaa ja juurruttaa Savon koulutuskuntayhtymän ja HDL:n väliset keskeytyksiä ja negatiivisia eroja ehkäisevät toimintamallit ja luoda tiivis linkitys nuorten tarvitsemiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä jatkopolkujen rakentumista tukeviin rakenteisiin.

HANKKEEN TOIMENPITEINÄ 1) muodostetaan ohjausverkosto, 2) sovelletaan Vamos yksilö-, ryhmä- ja kotiin vietävää valmennusta, 3) yhteiskehitetään toimintamallia työpajamuotoisesti, 4) edistetään opiskelijoiden jatkopolkuja Vamos-uravalmennuksella, 5) hyödynnetään vapaaehtoistoimintaa nuorten kiinnittymiseen ja jatkopoluille ohjaamiseen, 6) toimintamallia kehitetään ja juurrutetaan oppilaitoksen toimintaan ammatillisen koulutuksen reformin muutokset huomioiden, 7) muotoillaan toimintamallia asiakaslähtöiseksi, 8) juurrutetaan toimintaa alueellisen palvelujärjestelmän yhteyteen.

HANKKEEN TULOKSENA 1) 258 nuorta on saanut tarvitsemaansa tukea hankkeen myötä ja 75%:n putoaminen opintojen ulkopuolelle on voitu välttää, 2) opintojen määräaikaiset keskeytykset ovat vähentyneet, 3) on kehitetty toimintamalli, jolla keskeyttämisiä ja negatiivisia eroja voidaan ehkäistä, 4) toimintaan osallistuneiden nuorten koettu hyvinvointi on parantunut, 5) koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on vähentynyt, 6) opiskelijoiden tarpeisiin on rakennettu yhteistyömalli, joka kehittää julkisia palveluita, 7) alueellinen toimintamalli on juurtunut osaksi oppilaitoksen toimintaa, 8) toimintamallin vaikutukset on pystytty osoittamaan hankkeessa käytettävissä olevilla mittareilla.

HANKEEN VAIKUTUKSENA on syntynyt malli, joka yhdistää oppilaitoksen ja muiden toimijoiden väliset keskeytyksiä ja negatiivisia eroja ehkäisevät toimintamallit ja luo tiiviin linkityksen nuorten tarvitsemiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä jatkopolkujen rakentumista tukeviin rakenteisiin (esim. Ohjaamot ja ohjaamotyyppiset toimintamallit). Palvelumuotoilun sekä rohkeiden toimintakokeilujen ja pilottien avulla määritellään sopiva tapa tukea pudokkuusriskissä olevia nuoria. Hankkeessa ei rakenneta erillistä palvelurakennetta oppilaitoksen sisälle, vaan lisätään integraatiota nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten välillä ja varmistetaan tarvittava tuki sitä tarvitseville.

SUKUPUOLINÄKÖKULMA valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat oppilaitosten täysi-ikäiset alle 30-vuotiaat nuoret, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai jo keskeytyneet. Lisäksi hankkeen toiminta palvelee kaikkia opiskelijoita ennaltaehkäisevästi siten, että opiskelijaryhmät pääsevät tarpeidensa mukaan valmennuksen ja toimintamallin piiriin. Jokainen oppilaitos määrittelee tarveperusteisesti ja alakohtaisesti miten hankkeeseen ohjaudutaan.

Paikallisen tarpeen mukaan keskitytään ensisijaisesti seuraaviin ryhmiin:
a) Savon ammattiopiston (Sammakkolammentie 2, Kuopio) matkailu- ja ravitsemisalan koulutusyksikön (matkailu- ja ravitsemisala, luonto-ohjaajat, kotityö- ja puhdistuspalvelut) opiskelijat, joille ei voida tarjota riittävän vahvaa ja yksilöllistä tukea ja ohjausta oppilaitoksen normaalin opetuksen mukana ja joiden tutkintotavoitteiset opinnot ovat vaarassa keskeytyä
b) Valma koulutukseen opinto-oikeuden saaneet opiskelijat

Kohderyhmään kuuluvat nuoret ovat suuressa vaarassa syrjäytyä, tai jo syrjäytyneet. Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan määritelmän mukaisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Vamos-toiminnassa on valtakunnallisesti havaittu, että syrjäytyneillä nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä. Vuosien 2013-14 aikana Helsingin Diakonissalaitoksen Vamospalvelut haastatteli yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren kanssa 120 Vamoksen palveluja käyttävää helsinkiläistä ja espoolaista nuorta, jotka edustivat opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, huonoosasia nuoria (Alanen et al. 2014). Tutkimuksen mukainen kohderyhmän profiili on Vamoksen kokemuksen mukaan vastaavanlainen myös muissa kaupungeissa (Turku, Lahti, Kuopio), joten ei ole syytä epäillä, etteikö profiili vastaisi huono-osaisten nuorten erityispiirteitä valtakunnallisesti.

Isolla osalla nuorista oli ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he olivat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Nuoret kertoivat esimerkiksi kokeneensa, ettei heitä kuunneltu eikä heidän kokemuksistaan oltu kiinnostuneita. Uskoa tulevaan luo kuitenkin se, että käytännössä kaikki Helsingin Diakonissalaitoksen tavoittamat ns. syrjäytyneet nuoret haluavat tulevaisuudessa löytää itselleen työpaikan ja elää tavallista elämää. Toisena varsinaisena kohderyhmänä on oppilaitosten henkilöstö ja opiskelijahuollon palvelut. he ovat vahvasti mukana pudokkuuden ehkäisyn ja läpäisyn tehostamisen toimintamallin kehittämisessä ja toteuttamisessa. hankkeen päätyttyä kehitetyt mallit jäävät oppilaitosten käyttöön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muiden oppilaitosten henkilökunta, kuntien ja järjestöjen työntekijät, sekä vapaaehtoiset. Organisaatioiden työntekijät hyötyvät toimijoiden hallintokuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Keskeistä hankkeessa ei kuitenkaan ole ammattilaisten yhteistyön kehittäminen, vaan riskiryhmien nuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen toteuttaminen ja toimintakulttuurin muuttaminen siten, että toimintamallit jäävät elämään organisaatioissa hanketoiminnan päätyttyä.

Uudenlaisten toimintamallien kautta järjestötoimijat pääsevät hyödyntämään oppilaitoksen asiantuntemusta ja palveluprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen toimintaan integroituvien psykiatrian ja sosiaalityön osaamisen myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle ja siirtää toiminnan painopistettä syrjäytymistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Kunnan toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja ovat tästä johtuen ajautuneet marginaaliin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 425 903

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 424 017

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 483 624

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 481 483

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 258

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysi hyödynsi Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimusta syrjäytyneiden nuorten profiilista perustuen 120 Vamos –nuorten palveluja käyttävän 18-29-vuotiaan nuoren haastatteluun. Tutkimuksen tekivät 2014 Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari ja Helsingin Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Olli Alanen. Kirjoittajana toimi myös Diakoniaammattikorkeakoulun dosentti Sakari Kainulainen. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44%) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin samanikäisillä naisilla (22 %). Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin samanikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa. HDL:n tutkimuksen lisäksi, myös EVA:n analyysi "Kadonneet työmiehet" (2017), osoittaa miten työttömyys ja syrjäytyminen kohdentuvat nuoriin miehiin ja naisiin eri tavoin. Huolestuttavaa on työkykyisten miesten päätyminen "työelämän ulkopuolelle" eli he eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Analyysin mukaan, koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat miehet tarvitsevat tukea koulutuspaikkojen ja työpaikkojen saamisessa ja niissä pysymiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamostyöotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusituvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkinaasemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 3
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö 1 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 2 0
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen toiminnassa on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vamos Kuopion ja Savon ammattiopiston yhteishankkeen tavoitteena oli valmentaa, tukea ja kannustaa koulutuksessa olevia nuoria suorittamaan opintonsa päätökseen, siirtymään kohti työelämää tai jatko-opintoja sekä saattaa jo opiskeluista pudonneita opiskelijoita takaisin opintojen pariin. Hankkeessa rakennettiin yhdessä toiminnan malleja, jotka ennakoivat sekä ehkäisivät pudokkuutta ja lisäsivät opintojen läpäisyä. Hanke toteutettiin 1.1.2019-30.9.2021 ja ensisijaisina hankkeen kehittämisen toimintaympäristöinä olivat VALMA-koulutus sekä matkailu,- ravitsemus ja elintarvikeala Kuopiossa.

Yhteistyön tuloksena hankkeessa mallinnettiin kolme kokonaisvaltaista toimintamallia, joilla pyrittiin parantamaan opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin sekä ehkäisemään opinnoista tippumista.
1. Yksilöllistä tukea opintojen tueksi- tukena oma luotettava valmentaja
2. Tuen tarpeen kartoitus opintojen alussa- orientaatiojakso opintojen alussa
3. Kokonaisvaltaista tukea ja apua- INNO pajassa mahdollisuus yksilölliseen opintojen suorittamiseen voimavarojen mukaan

Kaikissa kolmessa kehitetyssä toimintamallissa yhdistyivät molempien toteuttajaosapuolien osaaminen sekä ammattitaito. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin laaja seuranta-aineisto opiskelijoiden elämäntilanteesta 3X10D Elämäntilannemittaristolla sekä 60 oppilaan kohdalla kerättiin tieto heidän taustoista opintoihin liittyen. Näiden tietojen pohjalta pystyttiin löytämään niitä tekijöitä, jotka voivat ennustaa opinnoista tippumista ja näin tukea pystyttäisiin tarjoamaan ennakoidusti.

Tiivistetysti kerrottuna hankkeen aikana onnistuttiin löytämään ne riskipisteet, joissa opinnoista tippuminen tapahtuu sekä mitkä asiat voivat ennustaa opinnoista tippumista. Käytännössä toteutetut mallit rakennettiin niihin kohtiin, joissa tippumisen riski opinnoista on kaikista suurin. Ennen kaikkea tämä yhteishanke mahdollisti edellä mainittujen riskipisteiden löytämisen, toimenpiteiden kehittämisen näihin riskipisteisiin sekä yhteisten kehittämistyöpajojen kautta muutoksen oppilaitoksen toimintaympäristössä opiskelijalähtöisemmäksi. Hankkeen aikana työskenneltiin rohkeasti sellaisissa opiskelijoiden toimintaympäristössä sekä elämän osa-alueilla, jotka eivät kuulu oppilaitoksen vastuulle, mutta tuki näissä on erityisen tärkeässä osassa opinnoissa pysymisen kannalta.