Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21501

Hankkeen nimi: DAIKA - datalähtöistä insinööriosaamista Kainuuseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 1)

Puhelinnumero: (08) 618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.haverinen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447101008

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Dataintensiiviseen osaamiseen perustuvat tekoäly, koneoppiminen ja data-analytiikka ovat erottamattomasti läsnä nykypäivän palveluissa, tuotteissa ja prosesseissa, esimerkiksi teollisuusyritysten tuotannon suunnittelussa, logistiikkaketjujen optimoinnissa, sekä sairauksien diagnosoinnissa ja ennustamisessa.

Dataintensiivisen osaamisen sisältö on nopeasti muuttuvaa, ja tarve ammattiosaajille on koko ajan kasvava sekä yrityksissä että myös julkisella sektorilla. Tekoälyn uudet ratkaisut luovat uudenlaista osaamis- ja työntekijätarvetta, joka on jo tunnistettu toimialasta riippumatta Kainuun yrityksissä. Ennakoiva vastaaminen tähän haasteeseen on tärkeää yritysten kilpailukyvyn ja kasvun säilyttämiseksi.

DAIKA-hanke vastaa haasteeseen kehittämällä ja pilotoimalla Kajaanin ammattikorkeakouluun uuden, tutkintoon johtavan Datasta tekoälyyn -insinöörikoulutuksen (240 op). Käytännönläheinen koulutus keskittyy erityisesti tekoälyratkaisujen arvoketjun perusosaamiseen: datan käsittely ja hallinta, laskentainfrastruktuuri, data-analytiikka sekä tekoälyn sovellukset. Vastaavaa koulutuskokonaisuutta ei ole tällä hetkellä tarjolla muissa Suomen ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa.

Yritysten kanssa yhteistyössä kehitettävä koulutus suunnataan Tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutukseen hakeutuville opiskelijoille. Muita kohderyhmiä ovat hankkeen toteuttamiin koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuvat yritysten ja julkisen sektorin työntekijät sekä KAMK:n henkilöstö.

Hankkeen päätavoitteita ovat:
- Uuden Datasta tekoälyyn -koulutuksen kehittäminen vastaamaan ICT-alan osaajatarpeeseen
- Koulutuksen osuvuuden ja ajanmukaisuuden varmistaminen järjestelmällisellä yritysyhteistyöllä
- Datasta tekoälyyn -koulutuksen, DAIKA-hankkeen ja alueen näkyvyyden kasvattaminen monikanavaisella viestinnällä

Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat:
- Datasta tekoälyyn -koulutuksen suunnittelu, kehittäminen ja pilotointi yhteistyössä yritysten kanssa
- Järjestelmällisen yritysyhteistyön kehittäminen
- Koulutustilaisuudet, seminaarit ja hackathon-tapahtumat
- Hankkeesta ja koulutuksesta viestintä ja tiedottaminen

Hankkeen tuloksena syntyy vuosittain aloitettava Datasta tekoälyyn -koulutus, joka käynnistyy perusopinnoilla ensimmäisen kerran syksyllä 2019 ja jää hankkeen jälkeen KAMK:n koulutuslinjaksi sekä palvelemaan yritysten täydennyskoulutustarpeita. Systemaattisella viestinnällä potentiaaliset hakijat tavoitetaan tehokkaasti sukupuoleen katsomatta sekä varmistetaan sidosryhmien aktiivinen osallistuminen hankkeen toimintaan.

Toimenpiteillä vastataan kasvavaan ICT-alan osaajapulaan, vaikutetaan alueen veto- ja pitovoiman vahvistumiseen, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan ja yritysten kilpailukyvyn parantumiseen, sekä lujitetaan KAMKin asemaa arvostettuna ICT-alan kouluttajana.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa kehitetty ja pilotoitu koulutus suunnataan:
- Tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskeluihin hakeutuville henkilöille,
- yhteistyöyritysten ja julkisen sektorin henkilöstölle ja
- KAMK:in henkilöstölle (ei hankkeessa oleville).

Koulutus ja sen markkinointitoimenpiteet suunnataan koko Suomen alueella Tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskeluihin potentiaalisesti hakeutuville henkilöille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat ne hankkeen toimijat, jotka eivät varsinaisesti osallistu hankkeen toimenpiteisiin, mutta jotka hyötyvät hankkeen tuloksista ja vaikuttavuudesta. Alueen elinkeinoelämä, julkinen sektori hyötyvät välillisesti, kun Datasta tekoälyyn insinööriopiskelijat suorittavat harjoittelujaksoja ja tekevät opinnäytetöitään yrityksissä ja julkisorganisaatioissa. Uusin tieto ja koulutetut työntekijät vahvistavat myönteistä aluekehitystä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 294 699

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 294 523

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 392 931

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 392 696

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa ICT-alan opiskelijoista n. 15% ovat naisia (EU n. 17%) ja ICT-alan töissä n. 21% (EU n. 16%). Työ ja opiskelu alalla on kuitenkin kummallekin sukupuolelle tasavertainen ja lisää naisia kaivataan alalle. (Study for the FEMM comittee: The underlying causes of the digital gender gap and possible solutions for enhanced digital inclusion of women and girls. Directarate General for Internal Policies of the Union PE604.940 – March 2018)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ammattikorkeakoulun henkilöstö edustaa kumpaakin sukupuolta ja koulun infra on kummallekin soveltuva. Hanke noudattaa kaikissa vaiheissa Kajaanin Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tasa-arvosuunnitelmaa ja pyrkii erityisesti nostamaan yritysyhteistyössä myös naisia johtotehtävissä edustavia yrityksiä. Markkinoinnissa pyritään lisäämään vetovoimaa naishakijoille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on koulutuksen kehityksessä. Kehitystyössä on sukupuolten tasa-arvo huomioitu.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Yhteistyöyritysten tekoälyn avulla kehittämiä ratkaisuja, esim. clean-tech
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Yhteistyöyritysten tekoälyn avulla kehittämiä ratkaisuja, esim. clean-tech
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
KAMK strategia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Välitön: koulutus; Välillinen; liiketoiminnan ja palveluiden tukeminen ja kehittäminen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Verkkokurssien pilotointi
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Tiivis koulutusympäristö
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Ryhmätyöskentelyn hyödyntäminen ja tiivis yritysyhteistyö vähentää syrjäytymistä
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Markkinointikeinoin edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta hakijoissa. Opiskelu osittain englannin kielellä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Markkinointikeinoin edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta hakijoissa. Opiskelu osittain englannin kielellä.
Kulttuuriympäristö 2 2
Opiskelu osittain englannin kielellä
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen oli tavoitteena parantaa ja laajentaa kasvavan data-alan koulutustarjontaa kehittämällä ja pilotoimalla Kajaaniin ammattikorkeakouluun uusi datasta tekoälyyn -insinöörikoulutus. Hankkeella oli neljä päätavoitetta:

• Datasta tekoälyyn -insinöörikoulutuksen suunnittelu, kehittäminen ja pilotointi
• Järjestelmällisen yritysyhteistyön kehittäminen koulutuksen tueksi
• Tapahtumien järjestäminen data-alan osaamisen ja tietoisuuden kasvattamiseksi
• Systemaattinen viestintä- ja tiedottamistoiminta hankkeen ja tulosten näkyvyyden varmistamiseksi

Hankkeen tuloksena syntyi datainsinööriksi valmentava Datasta tekoälyyn -koulutus, jossa erikoistutaan datan hallintaan ja käsittelyyn sekä data-analytiikan ja tekoälyn soveltamiseen. Käytännönläheisen koulutuksen keskeisiä sisältöalueita ovat ohjelmointi, soveltava matematiikka, datan käsittely ja hallinta, ICT-ympäristöt, data-analyysi, koneoppiminen ja tekoäly sekä tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa ja digitaalisissa palveluissa. Koulutus sisältää runsaasti toiminnallisia projekteja, jotka toteutetaan yhteistyössä eri sovellusaloilla toimivien yritysten kanssa. Koulutuksen erityispiirteitä ovat projektimuotoisen oppimisen korostuminen, perus- ja ammattiaineiden integroiminen projektiopintoihin, yrityslähtöiset kehittämistehtävät, joustavuutta tuovat verkko-opinnot sekä opiskelun mahdollistaminen myös kesäaikana.

Hankkeessa viimeisteltiin koulutuksen opetussuunnitelman rakenne sekä kehitettiin ja pilotoitiin viisi uutta projektiluontoista opintojaksoa (yht. 47 op) ja 25 kokonaan uutta tai merkittävästi uudistettua ammattiaineiden opintojaksoa (yht. 80 op). Koronatilanteen seurauksena valtaosa (80 op) opintojaksoista kehitettiin verkko-opetukseen soveltuvaan muotoon. Yritys- ja työelämäyhteistyö nivellettiin koulutuksen kehittämiseen ensisijaisesti projektiopintojen kautta. Hankkeen aikana toteutettuihin työelämälähtöisiin opiskelijaprojekteihin osallistui yhteensä 10 yritystä. Lisäksi muutamat yritykset tarjosivat asiantuntijaluentoja tai -puheenvuoroja sopivilla opintojaksoilla.

Järjestelmällisen yritysyhteistyön kehittämiseen sisältyi uuden koulutuksen kehittämisen lisäksi koulutustilaisuudet, työpajat ja hackathonit. Hanke järjesti sidosryhmille yhteensä kolme ostopalveluna toteutettua data-aiheista verkkokoulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 47 henkilöä. Opiskelijoille ja alumneille suunnattuja hackathoneja järjestettiin 2 kpl, joissa yritysyhteys toteutui alumnien kautta. Hackathonien aiheita olivat KAMK:n supertietokoneympäristö ja tekoälyratkaisut. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja testattiin toimintamalli opiskelijaprojektien aiheiden keräämiseen ja toteuttamiseen. Toimintamallin osaksi kehitettiin yrityksille suunnattu käsikirja opiskelijaprojekteista.

Datasta tekoälyyn -koulutuksen, DAIKA-hankkeen ja alueellisen näkyvyyden kasvattaminen monikanavaisella viestinnällä sisälsi DAIKA-hankkeen tulosten esittelyä KAMK:n verkkosivuilla, usean hankkeen yhteistyönä toteutetun seminaarin, hakijoille suunnatut viestintä- ja tiedotustoimet, julkaisutoimintaa sekä esittelymateriaalien tuottamista. Hankkeen lopussa Datasta tekoälyyn -insinöörikoulutuksesta tuotettiin esittelyvideo. Hankkeen tuloksia julkaistiin paitsi KAMK:n omassa julkaisusarjassa myös Euroopan komission Suomen edustuston uutisartikkelissa. Lisäksi hanketta esiteltiin säännöllisesti kohderyhmille erilaisten tapahtumien, messujen ja vierailujen yhteydessä. Viestinnässä ja tiedottamisessa hyödynnettiin some-kanavia, uutiskirjeitä, verkkosivuja, infonäyttöjä, videoita, verkostoja ja relevantteja jakelulistoja.

Kokonaisuutena tarkastellen hanke onnistui kiitettävästi niin laadullisilla kuin määrällisillä mittareilla arvioituna. Hankkeen tulosten vaikuttavuus ja jatkuvuus varmistetaan tiiviillä integroimisella KAMK:n koulutustoimintaan. Datasta tekoälyyn -koulutus on käynnistetty joka syksy vuodesta 2019 lähtien, ja se tullaan käynnistämään myös tulevina syksyinä. Lisäksi aikaansaannoksia ja osaamispääomaa hyödynnetään sidosryhmille tarjottavissa koulutuksissa/opinnoissa ja TKI-toiminnassa. Hankkeen aikana syntyi useita hyviä käytäntöjä: työelämälähtöiset opiskelijaprojektit, verkko-/kesäopinnot, tiimimäinen työskentely ja modulaarinen OPS-rakenne. Kaikki käytänteet on jalkautettu KAMK:n toimintaan, minkä lisäksi niistä on jaettu tietoa muille koulutusaloille. Lisäksi käytänteistä on viestitty julkaisuissa, erinäisissä tilaisuuksissa ja kohtaamisissa. Syksyllä 2022 käynnistetty Datasta tekoälyyn -monimuotokoulutus on konkreettinen osoitus hankkeen tulosten jatkuvuudesta, vaikuttavuudesta ja toimivasta konseptista.