|
|
|
Hankekoodi: S21502
Hankkeen nimi: Täsmävalmennuksella työhön - Adapteri
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.5.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Nuorten Ystävät ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 0195035-8
Jakeluosoite: Torikatu 28
Puhelinnumero: 0447341500
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.nuortenystavat.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Nikula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.nikula(at)nuortenystavat.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447341862
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Oulun seudulla on samaan aikaan kasvava pula riittävän osaavasta työvoimasta ja tuhansia pitkään työttömänä olleita ihmisiä. Adapteri -hanke on kolmivuotinen kehittämishanke, jota hallinnoi Nuorten Ystävät. Hanke vastaa alueelliseen kohtaanto-ongelmaan tukemalla työnantajia ja työnhakijoita yhteisesti räätälöidyn täsmävalmennuksen avulla. Lisäksi työelämään paluun tukemiseksi rakennetaan vapaaehtoisten tutoreiden verkosto tukemaan työnhakijoita urapolun pitkäaikaisessa rakentamisessa.
Hankkeen kohderyhmää ovat kaikki työikäiset työttömät ja pitkään työttömänä olleet henkilöt. Lisäksi painotetaan erityisesti yli 50-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden työllistymistä. Hankkeessa kohderyhmiin kuuluvat myös alueen työnantajat ja tutortoiminnasta kiinnostuneiden vapaaehtoiset, joiden työskennellään tiiviissä yhteistyössä.
Täsmävalmennuksessa on kyse räätälöidystä lyhyiden koulutusten ja työhönvalmennuksen yhdistämisestä työnhakijan työelämävalmiuksien parantamiseksi ja työnantajaa palvelevan osaamisen kehittämiseksi. Aiemmissa hankkeissa on havaittu, että yhdessä työnantajien kanssa tehty valmennustyö on johtanut parhaisiin työllistymistuloksiin. Yrittäjän ja työnhakijoiden kanssa tehdään yhteinen täsmävalmennussuunnitelma, jonka pohjalta toteutetaan muutaman kuukauden mittainen valmennusjakso. Hankkeessa hyödynnetään ammatillisen koulutuksen uudistuksen mahdollistamia lyhyitä oppisopimuksia ja ammatillisten tutkintojen osatutkintoja. Työhönvalmennusjakson kesto on keskimäärin 6 kuukautta, jonka jälkeen työnhakijalla on mahdollisuus saada tuekseen vapaaehtoinen työtutor. Hankkeessa kehitetään työtutor -toimintamalli, jossa työnhakija saa ammatillisen tuen jatkoksi kevyemmän, vertaistuellisemman tukimuodon ja luotetun henkilön, jonka kanssa keskustella työelämän muutoksista ja urapolusta.
Hankkeessa toteutetun valmennuksen avulla pitkään työttömänä olleiden työllistymisedellytykset parantuvat ja he työllistyvät avoimille työmarkkinoille tai löytävät muun itselle soveltuvan jatkopolun. Työnantajat saavat omiin tarpeisiin valmennettua ja koulutettua työvoimaa. Adapteri -malli on osa alueellisen kohtaanto-ongelman ratkaisua.
Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat. Hankkeessa työskennellään erityisesti pitkään työttömänä olleiden henkilöiden kanssa. He ovat monimuotoinen kohderyhmä, joiden koulutustausta voi vaihdella peruskoulun/ammatillisen koulutuksen puutteesta ylempään korkeakoulututkintoon. Kokemusta työelämästä on usein mutta se voi olla vanhentunutta tai työurassa voi olla taukoja. Myös terveydentilassa voi olla joitakin haasteita tai osaaminen puutteellista haetulle alalle. Edellä mainituista seikoista johtuen kohderyhmän henkilöt tarvitsevat yksilöllistä ja tarpeeksi pitkäkestoista työhönvalmennusta sekä omien työllistymispolkujen rakentamiseen kohti avoimia työmarkkinoita. Kohderyhmänä ovat kaikki työikäiset työttömät henkilöt. Lisäksi painotetaan erityisesti yli 50-vuotiaiden ja alle 30 työllistämisestä.
Oulussa pitkäaikaistyöttömiä on noin 4000 henkeä. Lisäksi yli 50 vuotiaita työttömiä on noin 3500 henkeä ja alle 25 vuotiaita 2700 henkeä. Vaikka kehitys on ollut viimeisen vuoden aikana suotuisaa, on selvää, että tuen tarve työttömänä olevilla on edelleen suuri. Aiempien hankkeiden kokemusten mukaan ikääntyneet työnhakijat ovat motivoituneita tekijöitä, heillä on osaamisessa päivitettävää mutta ei halukkuutta pitkään päätoimiseen opiskeluun. Lisäksi on ollut selkeästi havaittavissa, että nuoret tarvitsevat tukea työelämään kiinnittymiseen ja työuralla alkuun pääsemiseen. Pitkään työttömän olleiden ja osa-työkykyisten kohdalla työvoimapoliittiset toimenpiteet (esim. palkkatuki, työvoimakoulutukset, työkokeilu) ovat välttämättömiä työhönpaluun tukemiseksi. Hankkeessa niitä käytetään aina tarpeen mukaan kohderyhmän työllistymisen esteiden poistamiseksi yhteistyössä työnantajien kanssa.
Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat alueen työnantajat, joilla on tarve löytää täsmäosaamista kasvuun ja uudistumiseen. Hankkeessa haetaan työpaikkoja ensisijaisesti avoimilta työmarkkinoilta. Työvoimapulasta kärsitään sekä kasvualoilla että kasvavissa PK-yrityksissä. Kokemuksemme on, että työnantajat ovat valmiita palkkaamaan pitkään työttömänä olleita henkilöitä, jos he saavat tarvitsemaansa käytännönläheistä tukea.
Hankkeen kolmantena kohderyhmänä ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet henkilöt, jotka toimivat työtutoreina hankkeen asiakkaille työhönvalmennuksen päätyttyä. Aiempien hankkeiden aikana meihin on ollut yhteydessä vapaaehtoisjärjestöjä ja yksityisiä henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita tekemään vapaaehtoistyötä ja tukemaan työnhakijoita työelämän kysymyksissä. Lisäksi olemme havainneet, että pitkissä asiakassuhteissa tuen tarve loppuvaiheessa ei enää välttämättä edellytä sosiaalialan tai ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijuutta. Tässä vaiheessa riittävä tuki on vertaistuellinen ja yksilöllinen tutorointi.
Välillisenä kohderyhmänä ovat alueella toimivat työllistymistä tukevat hankkeet ja toimijat. Aiemmissa hankkeissa on pienimuotoisesti oltu yhteydessä toimijoiden välillä ja kerrottu yrittäjien tarjoamista työllistymismahdollisuuksista. Tämän hankkeen aikana avointa vuoropuhelua ja yhteisyötä vahvistetaan eri hankkeiden välillä.
Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat alueen koulutusorganisaatiot ja viranomaiset. Koulutusorganisaatioiden kanssa tehdään tiivistä yhteistötä työnhakijoiden osaamisen kehittämiseksi. Hankkeen aikana tieto lyhyistä oppisopimuskoulutuksista, osatutkinnoista ja osaamisen kehittämisestä leviää laajemmin yrittäjien ja työnhakijoiden käyttöön. Viranomaisen kanssa jatketaan työskentelyä aiempien hankkeiden kuluessa hyväksi havaitulla yhteistyömallilla. Yhteistyötä tiivistetään erityisesti työnantajien palveluiden osalta entisestään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 646 963
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 646 963
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 748 051
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 748 043
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 100
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 164
Suunniteltu: 200
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Asiakkaita ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa suositaan pyöräilyä ja julkisia kulkuneuvoja ja asiakkaita kannustetaan niiden käyttämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta kunnioitetaan | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeella ei juurikaan ole vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Hankkeen toimitiloissa toteutetaan materiaalien uusiokäyttöä ja jätteiden kierrätystä. Hankkeessa suositaan sähköisiä materiaaleja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hanke ei voi itse vaikuttaa tähän toimintaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa työskennellään paikallisten palveluntuottajien ja työvoimapulasta kärsiviä aloja edustavien yritysten/ työnantajien kanssa. Työttömien työllistäminen luo seudulle uutta kasvua | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Hankkeessa edistetään ja kehitetään toimintatapoja asiakkaiden yhteiskunnallisen osallisuuden ja työllistymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä työpaikkojen syntymiseksi. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 1 |
| Hankkeet asiakkaat liikkuvat pyöräillen, kävellen sekä hanke suosii julkista liikennettä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeen päämääränä on asiakkaiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen yhteiskunnallisen osallisuuden, osaamisen kehittymisen ja työllistymisen kautta. Hankkeen työskentelyote on yksilölähtöinen ja itsemääräämisoikeutta kunnioittava, mikä lisää hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 1 |
| Kaikkia asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti taustasta tai sukupuolesta riippumatta. Työskentelyote on asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittava. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Hankkeen toiminnassa kaikki asiakkaat ovat yhdenvertaisia ja saavat yksilölähtöistä sekä osallistavaa palvelua taustasta ja kulttuurista riippumatta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Hankkeen toiminnassa tutustutaan Oulun seudun yrityskulttuurin kautta myös erilaisiin kulttuuriympäristöihin sekä kannustetaan asiakkaita tiedostamaan kaupungin arvokas ympäristö. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeen toiminnassa on myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöasioihin sekä henkilöstön ympäristöosaamista tarvittaessa kehitetään lisää. | ||
Adapteri -hanke oli Oulussa vuosina 2019-2022 toiminut Nuorten Ystävät ry:n toteuttama kehittämishanke, joka edisti alueellista työllistymistä kehittämällä työnhakija- ja työnantajalähtöisiä toimintamalleja. Kehittämistyö toteutettiin tarvelähtöisesti hyödyntämällä järjestön vankkaa työhönvalmennusosaamista ja uusia työnantajayhteistyön näkökulmia. Kehittäminen toteutettiin palvelumuotoilun ja ketterien kokeilujen menetelmillä. Hankkeen kohderyhmänä olivat työttömät työnhakijat, erityisesti alle 30-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät sekä alueen työnantajat, erityisesti pk-yritykset.
Hankkeen päämääränä oli vastata työmarkkinoiden haasteeseen parantamalla työnhakijoiden osaamista työnantajien tarpeita vastaavaksi. Määrällisenä tavoitteena oli yhteensä 350 asiakasta, joista henkilöasiakkaita 200, yritysasiakkaita 100 ja 50 vapaaehtoista työtutoria/mentoria. Tavoitteena oli, että 100 henkilöasiakasta työllistyy pääsääntöisesti avoimille työmarkkinoille ja 100 henkilöasiakkaalle löytyy soveltuva työkykyä ja/ tai osaamista tukeva jatkopolku.
Hankkeessa työskenteli projektiassistentti (50 %), kaksi työhönvalmentajaa, yrityskoordinaattori/yrityskoordinaattorit (50 %) ja projektipäällikkö. Toimintaan osallistui yhteensä 357 asiakasta, joista 185 henkilöasiakasta, 160 työnantajaa tai yritystä ja 12 työtutoria/mentoria. Työnantajien/yritysten määrä oli odotettua suurempi vaikka henkilöasiakkaiden työtutor/mentoreiden määrälliset tavoitteet eivät toteutuneet. Syinä ovat toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, joista merkittävin oli koronapandemia. Hankkeen aikana tapahtuneet palvelujärjestelmän muutokset ja erityisesti aktiivimallin poistuminen vaikutti asiakasohjautumiseen merkittävästi. Toinen järjestelmätasolla tapahtunut muutos oli kuntakokeiluhankkeen hidas käynnistyminen, joka vaikutti asiakkaiden ohjautumiseen. Samaan aikaan työnantajien kanssa tehtävässä työssä tavoite ylitettiin selkeästi, joka osoittaa työnantajien suuren tarpeen saada tukea henkilöstön rekrytointiin. Palaute työnantajien suunnasta oli hyvää ja kannustavaa:
”Yhteistyö oli hyvää, nopeaa ja ammattimaista. Valitettavasti yrityksemme tarve vaati kokenutta työntekijää nopeasti, joten aikaa ei ollut kouluttaa kokematonta meidän tarpeisiimme.”
”Erittäin selkeä ja hyvä toimintamalli. Loistavat yhteyshenkilöt. Suosittelen suurella sydämellä.”
Hankeessa toteutetun täsmävalmennuksen avulla pitkään työttömänä olleiden työllistymisedellytykset paranivat ja he työllistyivät avoimille työmarkkinoille tai löysivät muun itselle soveltuvan jatkopolun. Työnantajat saivat omiin tarpeisiin valmennettua ja koulutettua työvoimaa. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemisessa Adapterissa kehitetyillä malleilla voidaan saada aikaan parempia tuloksia. Yksilöllinen valmennus auttoi asiakkaita löytämään ratkaisuja myös muihin elämän haasteisiin. Hankkeen päättyessä yksilöllinen jatkopolku löytyi 82 % asiakkaista, joista 78 henkilöä (42%) työllistyi, 23 henkilöä (12,5 %) aloitti opinnot, 39 henkilöä (21%) oli työkokeilussa, jatkoi ammattiseen kuntoutukseen, kuntouttavaan työtoimintaan, toiseen hankkeeseen tai löysi muun työllistymistä edistävän jatkopolun. Yhdesksän asiakasta (5 %) siirtyi työelämän ulkopuolelle ja sai myönteisen eläkepäätöksen. TE-palveluiden piiriin palasi 33 (17,8 %) asiakasta ja vain kolmea
(1,7%) asiakasta jäi tavoittamatta hankkeen päätösvaiheessa.
”Onnistuitte paremmin kuin aikaisemmat toimijat ymmärtämään henkilökohtaiset tarpeet ja ongelmakohdat työnhakuun liittyen. Olitte paremmin tavoitettavissa ja tarjoamassa apua, kun sellaiseen oli tai on tarvetta. Annoitte selkeitä ja konkreettisia työ ja opiskelumahdollisuuksia.”
”Uskon luominen siihen, että tilanne ei välttämättä ole niin synkkä kun miltä se omasta mielestäni näytti ja tuntui. Minulle tuli tunne, että ensimmäistä kertaa työttämäksi jäämisen jälkeen joku todella halusi auttaa minua. Kun terveystilanteeni muuttui radikaalisti ja minut todettiin työkyvyttömäksi, sain Adapterista apua työkyvyttömyyseläkehakemuksen tekemiseen, mistä olen äärettömän kiitollinen.”
Hankkeen painotus oli erittäin ajankohtainen ja hanke pystyi omalta osaltaan vaikuttamaan pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen Oulun seudulla. Niin ikään toisen kohderyhmän, työnantajien, tarpeisiin pystytiin vastaamaan hyvin selkeyttämällä ja kehittämällä vaihtoehtoisia tapoja tehdä rekrytointia. Pitkäaikaistyöttömyyden taklaaminen vaatii uudenlaista, monialaista ja joustavaa toimintaa ja siihen hanke vastasi hyvin. Hankkeen kehittämistyön tähtäin oli löytää yksilöllisiä ratkaisuja, jotka ovat kestäviä ja siten vaikuttavia. Suunnittelu- ja alkuvaiheen oletus yksilöllisen tuen tarpeesta ja vahvasta tuesta työnhakuun ja työllistymishetkeen osoittautui oikeaksi. Merkittäväksi onnistumiseksi voidaan laskea toiminnan myötä tunnistettu tarve lisätä resursseja työnantajayhteistyöhön ja toimia yritysyhteistyön kehittämiseksi. Työnantajayhteistyö vaati ja vaatii edelleen paljon kehittämistä, jotta työantajat saavat mahdollisimman joustavasti itselleen sopivia työntekijöitä jatkuvasti pahenevasta työvoimapulasta huolimatta. Hankkeen kokemusten perusteella paras tapa tukea pitkäaikasityöttömien työllistymistä on tarjota tukea työnantajille aina tarvittaessa.