Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21504

Hankkeen nimi: VarmaStartti

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.8.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0243004-7

Jakeluosoite: PL 365

Puhelinnumero: (08) 313 2000

Postinumero: 90101

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.odl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Kristiina Ukonaho

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.ukonaho(at)odl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125755

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VarmaStartti -hankkeen tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen toimintamalli haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten koulutukseen pääsyn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Hankkeessa rakennetaan VarmaStartti -valmennuspolku yksilölle sosiaalisen vahvistamisen, sujuvan arjen, terveydentilan tarkastelun ja oman osaamisen tunnistamisen myötä kohti koulutusta. Tämä kehitystyö tuottaa uutta tietoa ja osaamista kohderyhmän sosiaaliseen kuntouttamiseen ja tulevaisuuden polkujen rakentamiseen. Hankkeessa kehitetään myös vaikeasti työllistyvien nuorten palveluiden, oppilaitosten (mm. VALMA ja opinto-ohjaajat) ja työnantajien välistä yhteistyötä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat 18-30-vuotiaat työttömänä, työttömyysuhan alla ja/tai koulutuksen ulkopuolella olevat ammattikouluttamattomat tai uudelleen koulutusta tarvitsevat oululaiset nuoret. Tarkennettuna kohderyhmänä ovat hakemuksen niin kutsutut NEET-nuoret, joilla on elämässään erinäisiä haasteita, jotka estävät etenemisen kohti ammatillisia opintoja ja näin ollen myöhemmässä vaiheessa myös työtä. Erityistä tukea tarvitsevia ovat niin opintoihin kiinnittymättömät mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, koulunsa keskeyttäneet opintoihin palaamiseen tukea tarvitsevat kuin myös niin sanottua breikkipalvelua tarvitsevat nuoret, joilla opinnot ovat vaarassa keskeytyä ja jotka tarvitsevat tukea opinnoissa pysymiseen. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitoksien henkilöstö, matalan kynnyksen tai kynnyksettömän toiminnan palveluja nuorille tuottavat toimijat, Oulun kaupungin sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden ohjaajat ja yritysyhteistyökumppanit.

Hankkeessa rakennetaan VarmaStartti – valmennuspolku edistämään kohderyhmänuorten koulutukseen pääsyä tai paluuta. Valmennuspolku kehitetään kokonaisuudeksi, jossa osaamista kertyy pikkuhiljaa monimuotoisesti eri toiminnoissa. Osaamisen kertymisen tunnistamiseksi hankkeessa lisätään myös nuoren oman osaamisen tunnistamisen keinoja ja kehitetään yhdessä nuorten kanssa mahdollisuuksia dokumentoida omaa osaamista. Asiakkaan tueksi hankkeessa tarjotaan voimavaralähtöistä ja toteutusympäristöstä riippumatonta yksilövalmennusta, joka kannattelee nuorta hänen edetessä VarmaStartti -polulla. Asiakkaan siirtymistä kohti opintoja edistetään myös asteittain etenevän ryhmävalmennusmallin avulla, joka tuodaan samaan toimintaympäristöön kuntouttavan työtoiminnan ja Valma-opetuksen kanssa. Hankkeessa kehitetään myös vaikeasti työllistyvien nuorten palveluiden, oppilaitosten (mm. VALMA) ja työnantajien välistä yhteistyötä.

Hankkeen tuloksena hankkeeseen osallistuneiden nuorten osallisuuden kokemukset, toimintakyky ja elämänhallinta vahvistuvat. Hankkeessa saadaan kehitettyä uudenlainen matalan kynnyksen toimintamalli haastavassa elämäntilanteessa olevien nuorten koulutukseen pääsyn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Hanke tuottaa uutta tietoa saumattomasta kohti opintoja tähtäävästä ohjausmallista, joka huomioi kohderyhmän erityistarpeet ja riittävän tuen. Kehitystyö tuottaa uutta tietoa ja osaamista kohderyhmän sosiaaliseen kuntouttamiseen ja tulevaisuuden polkujen rakentamiseen. Hanke ja siinä tehtävä kehitystyö täydentävät kyseiselle kohderyhmälle Oulussa tarjottavia palveluita, sillä olemassa olevat palvelut eivät pysty vastaamaan niihin kaikilta osin ja erityisesti hyvin haavoittuvassa tilanteessa olevien osalta palveluita tulee vielä lisätä. Hankkeessa keskeistä on kohderyhmänuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen kehittäminen ja toteuttaminen sekä toimintamallien implementoiminen osaksi OKM ja TEM reformia, maakuntauudistusta ja kehittyvää SOTE HYTE palvelujärjestelmää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat 18-30-vuotiaat työttömänä, työttömyysuhan alla ja/tai koulutuksen ulkopuolella olevat ammattikouluttamattomat tai uudelleen koulutusta tarvitsevat oululaiset nuoret. Tarkennettuna kohderyhmänä ovat ne niin kutsutut NEET-nuoret, joilla on elämässään erinäisiä haasteita, jotka estävät etenemisen kohti ammatillisia opintoja ja näin ollen myöhemmässä vaiheessa myös työtä. Erityistä tukea tarvitsevia ovat niin opintoihin kiinnittymättömät mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, koulunsa keskeyttäneet opintoihin palaamiseen tukea tarvitsevat kuin myös niin sanottua breikkipalvelua tarvitsevat nuoret, joilla opinnot ovat vaarassa keskeytyä ja jotka tarvitsevat tukea opinnoissa pysymiseen. Varsinaisena kohderyhmänä on myös edustus Suomen Diakoniaopiston henkilöstöstä, joiden kanssa kuvataan työpajatyöskentelyn kautta yhteistyömalli nuoren opintojen keskeytymisen ennaltaehkäisemiseksi ja opintoihin paluun tukemiseksi.
Kehitystyön tulokset levitetään viestinnän keinoin myös muiden oppilaitosten hyödynnettäväksi (kuten raportit).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat oppilaitoksien henkilöstö, matalan kynnyksen tai kynnyksettömän toiminnan palveluja nuorille järjestävät toimijat, Oulun kaupungin sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden ohjaajat ja yritysyhteistyökumppanit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 399 980

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 374 859

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 449 978

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 421 717

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 190

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on analysoitu hankkeen valmisteluvaiheessa tilastojen, tutkimusten ja olemassa olevien selvitysten pohjalta. Syrjäytyminen koskettaa sekä naisia että miehiä, mutta ikäluokissa 15–29-vuotiaat erityisesti nuoria miehiä (EVA 2012). Työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä. Nämä 25–54-vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Työelämän ulkopuolella olevien miesten määrä on Evan selvityksen (2017) mukaan edelleen kasvussa ja painottuu nuorempiin ikäluokkiin (alle 30-v.). Siten syrjäytymisen ehkäisyyn on tarvetta erityisesti nuorten miesten keskuudessa, joka on myös huomioitu tämän hankkeen suunnittelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali, mutta kohderyhmää määritettäessä on otettu huomioon, että syrjäytymisvaaraa esiintyy keskimäärin enemmän nuorilla miehillä, mikä näkyy kohderyhmäpainotuksissa. Hankkeen osallistujiksi pyritään ohjaamaan sekä miehiä että naisia. Valtavirtaistamisen menetelmät hankkeessa, joilla estetään välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistetään sukupuolten tasa-arvoa: - naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan - huomioidaan monimuotoisemmin sukupuoleen ja olosuhteisiin liittyvät osallistujien tuen tarpeet - arvioidaan myös eri väestöryhmiin kuuluvien naisten ja miesten elinolosuhteet ja eroavat tarpeet sekä tarjotaan molemmille sukupuolille soveltuvia toimintamalleja
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, vaikkakin valmisteluvaiheessa on huomioitu sukupuolten erot syrjäytymisriskissä. Hankkeen päätavoite on edistää kohderyhmän etenemistä koulutukseen sekä vahvistaa sosiaalista kuntoutumista, terveyttä ja toimintakykyä. Tämän tavoitteen toteutumiseksi on huomioitu sukupuolinäkökulma sekä valtavirtaistaminen toimintaa suunniteltaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Luonnonvarojen käytön kestävyys toteutuu hankkeessa välillisesti priorisoimalla sähköisiä järjestelmiä, hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä ja toimimalla paperittomasti. Hankkeen päätoteuttajan ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001:2015 standardin mukaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen). Savuttomalla toimintaympäristöllä vaikutetaan myös ilmastonmuutosten hillitsemiseen. Vähähiilisyyteen vaikutetaan alentamalla huonelämpötilaa ja välttämällä turhaa valaistusta sekä käyttämällä tiloja tehokkaasti. Osallistujia ohjataan asumisessa ja ruokahuollossa, jota kautta vaikutetaan yksilöiden aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Hankkeessa voidaan toteuttaa ryhmätoimintaa toiminnallisesti luontoon toteutettavilla retkillä, joissa käytetään merkittyjä luontopolkuja ja reittejä ja tuetaan näin luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Retkillä (luonnon virkistyskäyttö) korjataan roskat talteen eikä sotketa ekosysteemejä. Lisätään osallistujien tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja opastetaan hyödyntämään luontoa ihmisen hyvinvointia lisäävänä tekijänä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hankkeen luontoretkillä ei saastuteta vesistöjä eikä maaperää. Turhaa vedenkulutusta toimitiloissa vältetään, kiinnitetään huomiota käytettäviin pesuaineisiin ja vaikutetaan näin kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja kevyttä liikennettä sekä hyötyliikuntaa ja vaikutetaan näin ilmastonmuutoksen aiheuttamaan riskiin (kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Liikuttaessa suojelu-alueilla kunnioitetaan alueen suojeluarvoa ja toimitaan sen mukaisesti luontoa kunnioittaen. Ollaan tietoisia alueen luonnonsuojeluun varatuista alueista, jotka turvaavat Perämeren rannikon ja Pohjois-Pohjanmaan suolakeuden tyypillisen luonnonympäristön säilymisen monipuolistaen samalla alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin ja sähköposti), jonka vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy. Pyritään vähentämään paperin käyttöä ja käyttämään käyttämään kierrätysmateriaaleja. Hankkeessa pyritään hyödyntämään vanhoja materiaaleja, eikä osteta uusia. Käytetään A-luokan sähkölaitteita ja vaikutetaan näin energiatehokkuuteen.Pyritään vähentämään jätteiden määrää ja lajitellaan jätteet asiaan kuuluvalla tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Pyritään suosimaan uusiutuvia nergialähteitä käyttäviä energialaitoksia. Suositaan vähähiilisiä energiantuottajia, jotta ilmaston lämpenemistä voidaan rajoittaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 0
Hanke vaikuttaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tukemalla olemassa olevia palvelurakenteita ja tehostamalla niiden toimintaa sekä tukemalla kolmannen sektorin toimijoita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hankkeessa suositaan myös sähköistä asiointia (puhelin ja sähköposti), jonka vaikutuksesta liikkumisen tarve vähentyy, vihreä talous vahvistuu ja vähähiilinen palvelutalous lisääntyy.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Suositaan keskitettyä tavarantilaamista ja kuljetusta vähähiilisen talouden edistämiseksi ja päästöjen hillitsemiseksi. Keskitetään palvelut ihmisten lähelle ja vähennetään näin liikkumisesta johtuvia haittavaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeessa parannetaan yksilöiden terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta ja vaikutetaan tätä kautta hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvoinnin edistämiseen vaikutetaan myös mm.harrastusmahdollisuuksia tarjoamalla. Koulutus- ja työmahdollisuuksia parantamalla vahvistetaan yksilöiden sosiaalista asemaa ja identiteettiä.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Toimenpiteet tukevat tasa-arvon edistämistä vaikuttamalla siihen, että palvelua tarjotaan sekä miehille että naisille. Toimenpiteissä huomioidaan miesten ja naisten erilaiset sukupuoleen liittyvät tarpeet ja pyritään vaikuttamaan tätä kautta tasa-arvon edistämiseen. Hanke pyrkii toimintamallillansa purkamaan sukupuolen mukaista segregaatiota.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen ja se tarjoaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskuntaan kiinnittymiselle. Hanke tukee yhteiskuntaryhmien suhteita palvelemalla sekä kantaväestöä että maahanmuuttajia. Hankkeella edistetään palvelujen kehittämistä kohderyhmälle nuorten osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi, jotta kohderyhmään kuuluvilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet hakeutua työelämään ja koulutukseen.
Kulttuuriympäristö 5 0
Hanke tukee positiivista kaupunkikuvaa auttamalla syrjäytymisvaarassa olevaa kohderyhmää ja tukemalla heitä tasavertaisiksi sekä yhdenvertaisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hankkeessa sovelletaan sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi tietoa mm. työvälineiden tarkoituksenmukaisuudesta, energian säästöstä, riskien välttämisestä ja opastetaan asiakkaita henkilökohtaisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ODL VarmaStartti-hanke – nuoren tukena kohti koulutusta ja työelämää

Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) Säätiön toteuttamassa VarmaStartti-hankkeessa on vahvistettu nuorten aikuisten edellytyksiä päästä kohti koulutusta ja työelämää. Toimintamallissa korostuu yksilön tarpeeseen räätälöitävä kokonaisvaltainen tuki, jouheva ja oikea-aikainen apu sekä yhteisöllinen osallisuus ja välittäminen. VarmaStartti-hankkeessa näkyy vahvasti sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma. Asiakastyössä on noussut esille myös ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät asiat.

VarmaStartti-hanke toimi aikavälillä 1.1.2019-31.8.2021. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Oulun kaupunki ja Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö. Hankkeen yhteistyökumppanina toimi erityisesti VALMA-opintojen osalta Suomen Diakoniaopisto (SDO).
Hankkeen kohderyhmänä olivat 18-30 -vuotiaat oululaiset nuoret aikuiset, jotka tarvitsivat yksilöllistä tukea omalla koulutus- ja elämänpolullaan etenemisessä. Asiakkaamme ohjautuvat toimintaan moninaisten väylien kautta. Keskeisinä ohjautumistahoina toimivat ODL Startti kuntouttava työtoiminta, SDO:n VALMA-koulutus, sekä Oulun kaupungin mielenterveys- ja sosiaalipalvelut.

Hankkeeseen osallistui yhteensä 164 nuorta. Heistä 41% oli ollut aloitushetkellä työttömänä yli vuoden ja 13% alle vuoden. Työelämän ulkopuolella aloitushetkellä oli 16% ja opiskelemassa (ml. VALMA-opinnot) 28%. Työelämässä aloitushetkellä oli 2% osallistuneista. Koulutustaustana osallistuneista 48%:lla oli perusaste, 49%:lla keskiaste ja 3%:lla korkea-aste. Varsinaisen kohderyhmän lisäksi hankkeeseen osallistui 25 ohjausalan asiantuntijaa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

VarmaStartti -hankkeessa yksilövalmennus oli keskeinen tuen muoto. Yksilövalmennuksen mallissa nuorelle tarjoutuu mahdollisuus tarkastella omaa elämäntilannettaan kokonaisvaltaisesti. Nuori asettaa työskentelylle tavoitteet ja arvioi tavoitteiden toteutumista säännöllisesti palveluohjaajan tukemana. Yksilövalmennuksen intensiivisyys ja kesto riippuvat nuoren tarpeista. Tukea on mahdollista saada myös nivelvaiheissa.

Yksilötyön ohella nuorelle mahdollistettiin ryhmätoimintaan osallistuminen omien tavoitteiden ja voimavarojen mukaisesti. Ryhmätoiminnan tarjonta rakentui nuorten tarpeista ja toiveista käsin. Toteutuksessa hyödynsimme yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Hankkeeseen osallistuneista nuorista (n=164) 57% osallistui pelkästään yksilövalmennukseen, 25% pelkästään ryhmätoimintaan ja 18% sekä yksilö- että ryhmämuotoiseen toimintaan.

Tiivis yhteistyö toteutui VarmaStartin palveluohjaajien, ODL Startti kuntouttavan työtoiminnan, Etsivän nuorisotyön, VALMA-koulutuksen, sekä nuorelle merkityksellisten verkostojen kanssa. Hankkeen käynnistämisen yhteydessä Suomen Diakoniaopiston VALMA-opetus sijoitettin ODL Sosiaalisen kuntoutuksen yhteyteen. VarmaStartin hankehenkilöstö on tarjonnut yksilövalmennusta opiskelijoille ja toteuttanut VALMA-opetusta täydentävää ryhmätoimintaa. Etsivä nuorisotyö on ollut mukana VALMA:n ryhmätoiminnassa ja yhteisen tekemisen kautta tullut opiskelijoille tutuksi.

Yhteistyö mahdollistaa yhteisen tekemisen ja laajan yhteisöllisen tuen nuorille. Yhteisessä toimintaympäristössä kynnykset eri palveluiden välillä hälvenevät ja nuorella on mahdollisuus saada tukea jouhevasti ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Yksilö- ja ryhmätoiminnan, sekä yhteistyön mallin olemme kuvanneet hankkeen loppuraporttiin (https://www.yumpu.com/fi/document/read/65842449/odl-varmastartti-hankkeen-loppuraportti-1-2019-8-2021 ) sekä Innokylän ja Hyvinvoiva amis –verkkosivustoille.

Tulokset

Hankkeeseen osallistuneet nuoret ovat arvioineet toimintaamme vastaamalla säännöllisesti ODL Sosiaalisen kuntoutuksen yhteismitalliseen asiakastyytyväisyyskyselyyn (Surveypal). Kyselyssä on kartoitettu nuorten subjektiivista kokemusta kuntoutumisesta ja tyytyväisyyttä palveluun. Kyselyyn ovat vastanneet sekä yksilövalmennukseen että ryhmätoimintaan osallistuneet. Numeerinen palaute kaikista osa-alueista on ollut vähintään 4/5 ja kokonaistyytyväisyys palveluun 4,7/5 (n=85). Tarkempi yhteenveto tuloksista ja nuorten antamista avoimista palautteista on luettavissa loppuraportissa.

Tulostähden™ mielenterveyskuntoutujille suunnattu Toipumistähti-työkalu on yksi valmennuksessa käytettävä työväline. Keskeistä on nuoren itsearvio nykyisestä elämäntilanteestaan ja itselle asetetut konkreettiset tavoitteet tulevaan. Toipumistähdessä nuori arvioi sen hetkistä tilannettaan 10 erillisen teeman kautta. Arvioinnin apuna käytetään kysymyskortteja, jotka auttavat nuorta hahmottamaan mitä asioita mihinkin elämän osa-alueeseen kuuluu.

Toipumistähti -työkalua on käytetty 90 nuoren kanssa. Heistä 34 kanssa Toipumistähden itsearviointi on läpikäyty vähintään kahdesti. Keskimäärin nuorten arvio omasta tilanteestaan kullakin elämän osa-alueella oli kohentunut 1. ja 2. arvioinnin välillä. Muutosta oli tapahtunut keskimäärin +0,9/10 (n=34). Lähtötilanteessa nuorten arvio omasta elämäntilanteesta oli heikoin osioissa työ ja koulutus 5,5/10, mielenterveys 5,9/10 sekä Identiteetti ja itseluottamus 6/10. Näillä osa-alueilla oli tapahtunut myös merkittävin muutos valmennuksen aikana: työ ja koulutus +1,4, mielenterveys +1,3 sekä identiteetti ja itseluottamus +1,0.

Valmennuksen aikana nuoren polku kohti koulutusta ja työelämää eteni yksilöllisesti ja usein erilaisten välietappien kautta. Matka kotoa kouluun ei aina ollut suoraviivainen ja nopea. Valmennuksessa tuimme nuoria opiskeluvalmiuksien vahvistumisessa. Yksittäinen nuori on voinut kulkea useamman eri vaiheen kautta kohti tavoitettaan. Poluttumisten yhteenvedossa on kirjattu kunkin asiakkaan keskeisin saavutettu tulos yksilöllisiin tavoitteisiin peilaten.

Osallistuneista nuorista 21% aloitti opiskelun tai jatkoi kesken jääneitä opintojaan. 8% työllistyi, (ml. työkokeilu, palkkatuki- ja palkkatyö). Valmennuksen aikana kuntouttavan työtoiminnan aloitti 11% ja muuhun tarkoituksenmukaiseen palveluun ohjautui 11% nuorista. Opintojen jatkamisessa (mm. VALMA-opinnot) tukea on saanut 17% ja kuntouttavan työtoiminnan ohella valmennusta on hyödyntänyt 14% osallistuneista. Yksilöllisten tavoitteiden mukaista etenemistä ilman poluttumista on tapahtunut 6% osallistuneiden osalta. 12% osallistuneista ei kiinnittynyt toimintaan ja työskentelyllä ei saavutettu todennettavia tuloksia. (n=164)

ODL Sosiaalisen kuntoutuksen yhteismitalliseen verkostoyhteistyökyselyyn vuosina 2019 ja 2020 saimme VarmaStartti-hankkeeseen kohdennettuja vastauksia yhteensä 20 kpl. Palaute viestinnän, toiminnan ja vaikuttavuuden osalta oli vähintään 4,5/5.

VarmaStartti -hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä ymmärrystä elinikäisen oppimisen ajatuksesta ja osaamisen kertymisestä esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa ollessa. Yhteiskehittämisen työpajoissa, yhteistyössä nuorten kanssa, kartoitettiin oman osaamisen tunnistamisen merkitystä, keinoja ja dokumentoinnin mahdollisuuksia. Osaamistodistus on osoittautunut hyväksi työkaluksi asiakkaiden moninaisen osaamisen kartoittamiseksi ja näkyväksi tekemisessä. Kehittämistyön myötä, ODL Startin kuntouttavan työtoiminnan pisteillä on otettu käyttöön PAIKKO®-osaamistodistus.