RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21507, Työvoimaa Kainuun metsiin

1 Hanke

Hankekoodi: S21507

Hankkeen nimi: Työvoimaa Kainuun metsiin - MetsäRekry

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2440921-4

Jakeluosoite: Kauppakatu 25

Puhelinnumero: 0447104310

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomo Mikkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Elinkeinopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomo.mikkonen(at)metsakeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447104226

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kainuun alueellisen metsäohjelman tavoitteena on nostaa vuotuista puun käyttöä 4,8:an milj. kuutioon 2016 - 2020 aikana eli lähes 50 % aikaisempiin vuosiin verrattuna. Puun kysyntää tulee kasvattamaan käynnissä olevat biojalostamohankkeet Kainuussa ja muissa maakunnissa. Ensiharvennusten määrä tulee 2,5 kertaistaa ja taimikonhoidon määrät tuplata nykyisestään. Tämä tulee olemaan suuri haaste työvoiman saatavuuden kannalta.

Kainuun Biotalouden Osaamisen kehittäminen KBO-hankeen (KAMK 2017) selvityksen mukaan Kainuun metsätalouteen tarvitaan 400 uutta työntekijää. Työvoiman ja työpaikkojen yhteen saattamiseksi tarvitaan tehokeinoja. Kainuun metsäalan työmahdollisuudet ja Kainuun houkuttelevuustekijät on pidettävä esillä laajasti, sillä työvoimasta on pulaa muillakin aloilla. Metsäkoneenkuljettajien saatavuuden keskeisenä ongelmana on alan koulutuksen puute Kainuussa. Nopea reagointi kasvavaan työvoiman tarpeeseen edellyttää työvoimakoulutusta. Metsänhoidon työt edellyttävät kausiluonteisuuden ongelman ratkaisemista. Alalle tuleva ulkomainen kausityövoima voidaan nähdä haasteena ja mahdollisuutena.

Hankkeen tavoitteina on edistää metsäalalle hakeutumista ja lisätä tietoa Kainuun metsäalan tarjoamista työmahdollisuuksista. Hanke myös lisää työllistymistä ja yrittäjyyttä metsäbiotalouden myötä kasvavalla metsäalalla Kainuussa. Lisäksi tavoitteena on tukea työvoiman löytymistä Kainuussa toimivien metsäalan yritysten tarpeisiin.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hanke tekee metsätalouden mainetyötä uusien työntekijöiden saamiseksi Kainuun metsäalalle. Hanke selvittää Kainuussa sijaitsevat metsätalouden työpaikat ja työnantajien koulutusedellytykset sekä potentiaaliset työntekijät ja tulevat yrittäjät. Hanke luo yhteyksiä työnantajiin ja työllistymistä edistäviin palveluntarjoajiin, ja ohjaa heikossa työmarkkinatilanteessa olevia metsäalan työllistymispolulle. Hanke järjestää yrittäjiä ja uusien yritysten syntyä palvelevaa tiedonvälitystä ja ohjaa yrittäjyyttä tukeviin palveluihin. Hanke myös edistää ulkomaisen työvoiman hyödyntämistä. Hanke koostuu seuraavista toimenpiteistä:

1. Metsätalouden mainetyö - Hanke tekee mainetyötä ja brändää Kainuun metsäalan. Hanke vie tietoa Kainuun metsäalan työmahdollisuuksista rekrytointitapahtumissa Suomessa sekä järjestää metsäalan tapahtumia Kainuussa. Hanke viestii aktiivisesti internetissä, sosiaalisessa mediassa ja perinteisissä tiedotusvälineissä sekä järjestää webinaareja.

2. Työvoimaselvitys - Hanke jalkautuu ja selvittää Kainuun metsäalan toimijoiden todelliset rekrytointitarpeet sekä kartoittaa tarjolla olevan työvoiman.

3. Työllistymispolkujen viitoittaminen - Hanke toimii linkkinä työnantajien, potentiaalisen työvoiman ja työllistymistä edistävien palveluntarjoajien välillä. Hanke kokoaa tarvelähtöisesti kaksi ryhmää erillishankkeella toteutettaviin työvoimakoulutuksiin.

4. Tiedonvälitys - Hanke kokoaa, julkaisee ja välittää tietoa hyvistä toimintatavoista, miten metsäyrittäjyyttä on toteutettu ympärivuotisesti. Hanke kokoaa tietopaketin ulkomaisen työvoiman hyödyntämisestä metsänhoitotöissä sekä luonnontuotealan tarvitsemien raaka-aineiden talteenotossa. Hanke toteuttaa yhteistyössä Kainuussa ulkomaista työvoimaa rekrytoivien metsäalan toimijoiden kanssa perehdytyksen metsänhoidon töihin.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ammattia valitseviin ja työelämään siirtyviin nuoriin, heikossa työmarkkina-asemassa oleviin työnhakijoihin, työttömiin ja muihin työnhakijoihin sekä metsäalasta kiinnostuneisiin henkilöihin. Hankkeen toimenpiteet edistävät työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaamista ja kohdistuvat siten myös kainuulaisiin metsäyrityksiin. Toimenpiteillä on myös yritysten liiketoimintaa ja erityisesti ympärivuotista työllistävyyttä edistävä vaikutus. Hankkeen kohderyhmiä ovat myös julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin työllistymistä edistävien palveluiden tuottajat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat työttömiin ja heikossa työmarkkina-asemassa oleviin työnhakijaryhmiin, kuten pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajiin sekä ammattia valitseviin ja työelämään siirtyviin nuoriin, ammatinvaihtoa suunnitteleviin, metsäalasta kiinnostuneisiin ja yrittämisestä kiinnostuneisiin henkilöihin. Hankkeen toimenpiteet edistävät myös työllistymistä Kainuun harvaanasutuilla alueilla. Hanke tavoittaa erilaisia kohderyhmiä yhteistyössä Te-toimiston ja Kainuun Nuotan kanssa. Hanke edistää sekä miesten että naisten työllistymistä metsäalalle. Hanke tekee yhteistyötä muiden hankkeiden, kuten RekryKainuun kanssa, jotta työllistymisratkaisu löydetään perheissä ja pariskunnissa myös toiselle puolisolle. Näin hankkeen tavoitteet palvelevat molempien sukupuolten työllistymistä.

Hankkeen toimenpiteet edistävät työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaamista ja kohdistuvat siten myös kainuulaisiin metsäyrityksiin, metsäkoneyrityksiin, metsuriyrityksiin, metsäpalveluyrityksiin, puun kuljetusyrityksiin sekä suurempiin metsäyrityksiin. Toimenpiteillä on myös yritysten työllistämismahdollisuuksia parantava sekä liiketoimintaa ja erityisesti ympärivuotista työllistävyyttä edistävä vaikutus. Hankkeen kohderyhmiä ovat myös julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin työllistymistä edistävien palveluiden tuottajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Puun liikkeelle saaminen metsästä ja metsänkasvun ylläpitäminen metsänhoidolla edellyttävät työvoiman saatavuutta. Vaikutukset säteilevät koko puun arvoketjuun. Mekaaninen ja kemiallinen puunjalostus ja tulevat investoinnit hyötyvät puun saatavuuden turvaamisesta. Puun kysynnän kasvu ja puusta maksettava korkeampi hinta lisäävät ansaintamahdollisuuksia syrjäseuduilla. Metsänomistajat hyötyvät myös palveluntarjonnan lisääntymisen kautta. Hanke edistää näin välillisesti laajasti koko Kainuun metsäbiotalouden toimialaa.

Välillisesti toimenpiteet kohdistuvat myös kainuulaisten yritysten rekrytoimaan ulkomaiseen kausityövoimaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 322 035

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 273 840

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 376 035

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 319 758

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Suomussalmi, Ristijärvi, Paltamo, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 31

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 57

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Suomen metsätalouden työllisten sukupuolijakauma on voimakkaasti miespainotteinen. Viime vuosina noin 10 - 15 % työllisistä on ollut miehiä. Naisten osuuden loiva kasvu metsätalouden työllisistä on pitkälti seurausta metsätalouden koneellistumisesta, joka on romauttanut miesten määrän alle puoleen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana metsäalan perustutkinnosta valmistuneista noin 6 % on ollut naisia. Valmistuneiden määrä suhteessa aloittaneisiin opiskelijoihin on ollut molemmissa sukupuolissa likimain sama. Kainuu ja erityisesti Kehys-Kainuu on Suomen miesvaltaisimpia alueita. Lähtökohtana myönteiselle väestörakenteen kehitykselle on pyrkiä tasoittamaan sukupuolijakaumaa. Tämä edistää parisuhteiden muodostumista, perheiden perustamista ja syntyvyyttä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Sukupuolijakauman tasoittumisen vaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Metsäbiotalous on yksi Kainuu-ohjelman kärkitoimialoista. Metsätalouden työvoiman saatavuus on tärkeä metsäbiotalouden pullonkaula. Työvoiman saatavuushaaste on Kainuussa yleinen monilla aloilla. Työntekijän työllistymiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät kuten henkilön osaaminen ja ominaisuudet, ulkoiset tekijät kuten työvoiman kysyntä ja työllistämistä edistävät palvelut sekä henkilökohtaiset olosuhteet kuten perhesuhteet. Työvoiman saatavuuden ratkaisemiseksi ei siis riitä, että saatetaan osaava työntekijä ja rekrytoiva työpaikka yhteen. Työntekijällä täytyy olla olemassa edellytykset rakentaa elämää muiltakin osin. Sukupuolinäkökulma asettuu tässä merkittävään rooliin. Pari- ja perhesuhteet vaikuttavat siihen, miten olemassa oleva työvoima saadaan pysymään Kainuussa ja toisaalta, miten maakuntaan muutetaan työn perässä. Tarvitaan työtä molemmille puolisoille. Parisuhteet vaikuttavat myös syntyvyyden kautta työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessa. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat miesvaltaiseen alaan ja sen vaikutukset painottuvat siten helposti miesten työllisyyden parantamiseen. On kiistatonta, että metsäala sopii niin miehille kuin naisille. Potentiaalia työvoimapulan vähentämiseksi liittyy molempiin sukupuoliin. Sukupuolilla voi olla erilaiset tarpeet ja käyttäytyminen hankkeen kohderyhmänä. Tämän vuoksi hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolinäkökulma. Oletus on, että miehiin ja naisiin vetoavat erilaiset mielikuvat ammatin houkuttelevuuteen liittyen. Esimerkiksi miehiä voi kiinnostaa työn tekniset ja fyysiset vaatimukset, naisia ehkä enemmän ihmisten kanssa tehtävä työ. Näitä kaikkia ominaisuuksia tarvitaan metsäalalla ja yhä enemmän metsätyöt ovat myös asiakaspalvelua. Miehet ja naiset eroavat toisistaan myös metsänomistamisen tavoitteissa. Naiset arvostavat miehiä enemmän metsän muita, kuin puuntuotannollisia arvoja. Metsien käytön tavoitteet monipuolistuvat koko ajan ja metsänomistajakunnan ikääntyessä metsäomaisuus siirtyy usein perintönä henkilöille, jotka eivät ole tietoisia tai kiinnostuneita metsien puuntuotannollisista arvoista. Näiden metsänomistajien palvelu on osoittautunut haastavaksi perinteisten metsäammattilaisten toimesta. Siinäkin mielessä naisten asiakaspalvelutaipumus ja monipuoliset näkemykset ovat metsäalalle tervetulleita. Metsäalan miesvaltaisuudesta johtuen on oletus, että viestintä kohdistuu erityisesti miehille. Alan media voi olla myös useammin miesten käyttämää ja siten miehille suunnattua. Median hyödyntämisessä ja sisällössä on huomioitava myös naiset kohderyhmänä sekä. Metsänomistajista noin neljännes on naisia. Suomen metsäkeskuksen järjestämiä tilaisuuksia on markkinoitu metsänomistajille tässä suhteessa. Osallistujista noin 30 % on ollut naisia. Tästä voi päätellä naisten osallistumishalukkuuden olevan hieman korkeampi kuin miesten. Toimintaympäristön analyysi on laadittu osana hankkeen suunnittelutyötä ja siihen ei ole käytetty asiantuntijoita. Hankkeen sukupuolivaikutuksia arvioitiin Lapin letkan suvauskoneella (http://www.lapinletka.fi/pages/suvauskone.php).

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Suomen metsäkeskus hankkeen toteuttajaorganisaationa noudattaa Metsäkeskuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Hankkeessa valtavirtaistetaan sukupuolinäkökulma osaksi hankkeen toimintaa. Hankkeelle rekrytoitava henkilöstö perehtyy sukupuolierojen huomioimiseen hanketoiminnassa. Valtavirtaistamista arvioidaan hankkeen ohjausryhmän toiminnassa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite mutta keskeinen osa työvoiman saatavuuden edistämistä. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan sukupuolten tasa-arvo. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. metsätalouden mainetyö, 2. työvoimaselvitys, 3. työllistymispolkujen viitoittaminen ja 4. tiedonvälitys. Metsätalouden mainetyössä huomioidaan metsäalan soveltuminen sekä naisille että miehille. Viestinnän kohderyhmien valinnassa huomioidaan metsäalan sukupuolijakauman vahva painotus miehiin ja huolehditaan, että hankkeen viestintä saavuttaa myös naiset. Tämä voi tapahtua eri kanavien kautta. Huomiota kiinnitetään myös viestintämateriaaliin, jonka sisällössä vältetään vahvistamasta stereotypiaa metsäalasta miesten alana ja jota kohdistetaan tarpeen mukaan erikseen eri sukupuolille. Naisille suunnatussa viestinnässä tuodaan erityisesti esiin naisten soveltuvuus ja mahdollisuudet metsäalalla. Kartoitettaessa potentiaalista työvoimaa työvoimaselvityksessä kiinnitetään niin ikään huomiota kohderyhmiin ja pyritään saavuttamaan työvoimaa myös metsäalan ulkopuolelta ja huomioimaan tässä myös naisvaltaisia aloja. Työllistymispolkujen viitoittamisessa huomioidaan osallistujan erilaiset tarpeet henkilökohtaisen tilanteen ja sukupuolen mukaan. Hankkeessa otetaan huomioon myös puoliso työllistyminen ja koko perheen edellytykset rakentaa elämää Kainuussa. Tiedonvälitysmateriaalissa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo sisällössä ja kohderyhmissä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	8
Hanke edistää metsätalouden työvoiman saatavuutta ja työllistymistä metsätalouteen Kainuussa ja siten luonnonvarojen käytön kestävyyttä välillisesti. Suomalainen metsätalous on kestävää. Metsien käyttö Suomessa perustuu seurantatietoon (valtion metsien inventointi). Ekologista kestävyyttä edistetään luonnonhoidon menetelmin ja valtaosa on metsäsertifioinnin piirissä, mikä takaa lainsäädäntöä vahvemman kestävyyden.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	8
Hankeen toimenpiteillä on metsien käyttöä edistävä välillinen vaikutus. Metsätalouden vaikutuksesta metsät ovat kasvuvoimaisia ja sitovat hiiltä hilliten ilmastonmuutosta. Metsäteollisuuden pitkän elinkaaren tuotteissa tuotteissa hiili varastoituu. Puu korvaa fossiilisia raaka-aineita ja hillittsee ilmastonmuutosta myös sitä kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	3
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, kasvillisuuteen ja eliöihin. Lisääntyvä työllisyys vaikuttaa näihin metsien käytön aktivoitumisen kautta. Metsien hyvällä hoidolla ehkäistään kielteisiä vaikutuksia ja luonnonhoidolla pyritään parantamaan monimuotoisuuden tilaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	7
Hankeella ei ole suoria vaikutuksia. Hankkeen toimenpiteet turvaavat metsätalouden työvoiman saatavuutta ja sitä kautta vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä (katso kohta Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen). Hyvän metsänhoidon menetelmien kautta välillinen vaikutus kohdistuu myös pinta- ja pohjavesiin ja maaperään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen toimenpiteet eivät kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteille.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	8
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia materiaalien ja jätteiden käytön kestävyyteen. Sen sijaan hanke edistää välillisesti Kainuun ja Suomen metsäbiotaloutta, jonka olennainen osa on kiertotalous: tuotannon sivutuotteet käytetään toisen tuotteen raaka-aineena ja lopputuotteissa pyritään pitkän elinkaaren ekologisiin tuotteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	8
Osa hankkeen työnantajakohderyhmien toiminnasta kohdistuu energiapuun korjuuseen. Näiden yritysten työvoman saatavuuden parantuminen edistää uusiutuvan energian käyttöä. Hanke hyödyttää myös välillisesti uuisutuvaa energia tuottavaa metsäbiotaloutta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Hankkeen keskeinen vaikutus kohdistuu työvoiman kysynnän ja tarjonnana kohtaamiseen. Hanke edistää Kainuun metsäelinkeinojen kehittämistä ja uusiutuvien paikallisten luonnonvarojen hyödyntämistä niiden osana. Hanke vähentää työvoimapulaa Kainuussa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Hankkeessa pyritään lisäämään metsänhoidon palveluntarjontaa töiden kausiluonteisuuden vähentämiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka	0	6
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat metsäalan kuljetusyrityksiin, joiden toiminnan tehokkuus parantaa puun logistiikka. Työvoiman saatvauuden parantuminen edesauttaa uuden metsäbiotalouden investointien toteutumista, jolloin paikallisten raaka-aineiden jalostus Kainuussa vähentää kuljetustarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	9
Hanke lisää kainuulaisten mahdollisuuksia työllistyä ja kouluttautua metsäammattiin omassa maakunnassa ja lisää näin hyvinvointia maakunnassa. Hanke pyrkii saamaan myös muuttajia maakuntaan ja samalla huomioimaan mmyös puolisoiden työllistymisen mahdollisuuksia yhteistyön kautta. Metsäbiotalous on suuri mahdollisuus Kainuun uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiselle ja korkealle jalostamiselle. Metsäbiotalouden vaikutukset Kainuun elinkeinoihin työllisyteen ja sitä kautta mm. hyvinvointiin ovat mittavat.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sukupuoliin tasa-arvoisesti. Hankkeen mainetyössä tuodaan esiin monipuolisia polkuja polkuja metsäalalle ja pyritään osoittamaan myös naisten mahdollisuudet metsäammateissa. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan molempien polisoiden työllistymistarpeet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	7
Hankkkeen työllistämisvaikutukset kohdistuvat myös eri kulttuurisiin ryhmiin, kuten maahanmuuttajiin ja ulkomaiseen kausityövoimaan. Toimenpiteet lisäävät kulttuurista monimuotoisuutta metsäalan työtehtävissä ja tuovat hyvinvointivaikutuksia työllistymisen kautta sekä lisäävät erilaisuuden hyväksymistä.
Kulttuuriympäristö	0	7
Aktiivisuus metsissä vähentää maisemien pusikoitumista. Kohderyhmien toiminta voi kohdistua myös suoraan maisemien- ja virkistyaslueiden hoitoon. Välillisesti Suomessa käytössä olevat hyvän metsänhoidon suositukset, joita toimijat toteuttavat, huomioivat metsien maisemalliset, virkistykselliset ja kulttuuriset arvot.
Ympäristöosaaminen	0	7
Ympäristöasiat ovat olennainen osa metsätalouden toimintaa. Välillisesti hankken toimenpiteet hyödyttävät Kainuun metsäbiotaloutta, jonka oleellinen osa on ympäristöteknologia ja ympäristöosaaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tehtiin laajalaisesti metsäalan mainetyötä ja imagon nostamista. Tuotiin esiin metsäalan tarjoamia urapolkuja ja
kouluttautumismahdollisuuksia. Työvälineinä olivat hankkeen some-sivut, media, podcastit, uutiskirjeet ja live-lähetykset. Kiinnostus metsäalaa kohtaan kasvoi samalla, kun alan vetovoimaisuus lisääntyi. Tämä näkyi erityisesti metsäalan oppilaitoksiin hakijamäärien kasvuna nuorten osalta.

Hanke selvitti Kainuun metsäalan yrittäjien työvoimatarpeet viisi kertaa ja kartoitti tarjolla olevan työvoiman yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke edisti toiminnallaan työtä tarjoavien yrittäjien ja työnhakijoiden kohtaamista. Yrittäjille järjestetyissä tilaisuuksia oli toiveena myös verkostoituminen. Hanke toimi linkkinä työnantajin, potentiaalisen työvoiman ja työllistymistä edistävien palveluiden välillä. Hanke kokosi tarvelähtöisesti kaksi ryhmää erillishankkeella toteutettaviin työvoimakoulutuksiin. Yrittäjät saivat paremmin osaavaa työvoimaa.

Hankkeen kohteena oleville nuorille, työttömille, työttömyysuhan alla oleville, paluumuuttajille, alanvaihtajille ja kotouttamisryhmille tuotiin esille metsäalaa, ammatteja ja kouluttautumismahdollisuuksia. Järjestettiin infotilaisuuksia, työhön tutustumispäiviä, raivaussahakoulutusta ja webinaareja.

Hanke kokosi, julkaisi ja välitti tietoa hyvistä toimintatavoista, miten metsäyrittäjyyttä voidaan toteuttaa ympärivuotisesti. Selvitti henkilöstövälitysfirmoille tietoa metsäalan työpaikoista sekä oli aktiivisesti yhteydessä ammatinvalintaa ohjaaviin toimihenkilöihin.

Hankkeen tietoon tulleet avoimet työpaikat jaettiin laajalla jakelulla metsäalan oppilaitoksiin, henkilöstöpalveluyrityksiin, TE-toimistoon ja yhteistyökumppaneille.

Hankkeelle haettiin jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun. Covid19 vuoksi tapahtumia ei voitu järjestää suunnitellusti hankkeen aikana. Jatkoajalla tilanne helpottui sen verran, että saatiin tilaisuuksia pidettyä. Nekin järjestettiin suurimmaksi osaksi ulkotiloissa.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus