Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21509

Hankkeen nimi: Kohti oppivia marjatilaverkostoja

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kehitysyhtiö Savogrow Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2660204-2

Jakeluosoite: Jalkalantie 6

Puhelinnumero: 0207 464600

Postinumero: 77600

Postitoimipaikka: Suonenjoki

WWW-osoite: http://www.savogrow.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raija Kumpula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raija.kumpula(at)savogrow.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207 464630

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Savo on vahvaa marjantuotannon aluetta ja marjantuotannolla on aluetalouteen, varsinkin Sisä-Savon alueella, huomattava merkitys. Marjatilojen rakennekehitys mukailee muun maatalouden rakennekehitystä; yrittäjät ikääntyvät, tilojen määrä vähenee ja tilakoot suurenevat. Alalle tarvitaan uusia yrittäjiä, jotta marjantuotanto turvataan myös jatkossa. Myös pitkään viljelleiden ammattitaitoa pitää kehittää edelleen, koska muuttuvassa toimintaympäristössä yrittäjältä vaaditaan parempaa ammattitaitoa viljelyn ja tilan johtamisen eri osa-alueilla. Myös riskienhallinta ja yrittäjän oma jaksaminen tulevat suurempaan rooliin, kun tilakoot kasvavat.

Kohti oppivia marjatilaverkostoja (KOPSA) -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Pohjois-Savon marjantuotantoa parantamalla tilojen osaamista johtamisen ja tuotannon eri osa-alueilla. Hanke tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden uuden tiedon ja verkostojen hyödyntämiseen oman tilan kehittämisessä. Koulutuksissa hyödynnetään uusia sähköisiä opetusmenetelmiä ja vertaisoppimista. Hankkeella halutaan vaikuttaa viljelijöiden oppimiskäsitykseen mm. kokemustiedon ja verkostojen hyödyntämiseen. Viljelijät saavat apua käytännön ongelmiin viljelijäverkostoissa jaettavista kokemuksista ja vertaisoppimisesta.

Hankkeen koulutukset järjestetään teemakokonaisuuksin, jotka sisältävät lähi- ja verkko-opetusta, opintomatkoja, tutustumiskäyntejä sekä pienryhmätoimintaa. Hankkeeseen osallistujat pitävät oppimispäiväkirjaa oman oppimisen seurantaan ja reflektoivat aktiivisesti oppimaansa käytännön työhön.Hankkeessa tuotetaan opetusvideoita, joissa käytetään käytännön case-esimerkkejä.

Hankkeen pääkohderyhmää ovat marjanviljelijät Pohjois-Savossa. Lisäksi panostetaan tilojen potentiaalisiin jatkajiin ja nuoriin, kehittämishaluisiin viljelijöihin, jotta tulevaisuuden marjantuotanto turvataan. Hankkeen kohderyhmää ovat myös marjatilojen työntekijät, joille tarjotaan eri teemojen ja seminaarien sisältämää koulutusta.

Hankkeen vaikutuksesta yrittäjät oppivat uusia tapoja hakea ja soveltaa tietoa oman yrityksen tarpeisiin. Osa teemakokonaisuuksien asioista voidaan ottaa käyttöön tiloilla lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä tiloista tulee laadukkaammin johdettuja, yrittäjien jaksaminen paranee, he löytävät uusia mahdollisuuksia työllistyä talviaikana ja löytävät ratkaisuja erilaisiin tuotantoon liittyviin ongelmiin. He osaavat reagoida erilaisiin riskeihin nykyistä paremmin. Hankkeen tuloksena alueelle syntyy uusia marja-alan yrityksiä, viljelypinta-ala ja satotasot nousevat ja marjanviljelyn kannattavuus paranee.

Hankkeen vaikutuksesta syntyneet verkostot jatkavat toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Hankeaikana tuotetut videot ovat nähtävissä ja hyödynnettävissä hankkeen toteuttajan ylläpitämillä nettisivuilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

KOPSA- hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat marjanviljelijät Pohjois-Savossa, mutta osin myös muualta Suomesta. Hankkeessa panostetaan tilojen potentiaalisiin jatkajiin ja nuoriin viljelijöihin, joiden kautta maakunnan viljelypinta-ala ja satotasot saadaan nousuun ja siten turvattua tietty tuotannontaso. Lisäksi kohderyhmää ovat myös marjatilojen työntekijät, joille tarjotaan eri teemojen ja seminaarien sisältämää koulutusta. Erillisellä liitteellä on lista yrittäjistä, jotka ovat sitoutuneet hankkeen toimenpiteisiin hankkeen hakuvaiheessa (lokakuun 2018 loppu). Osa heistä on sitoutunut koko hankkeen ajaksi ja osa yksittäisiin teemakokonaisuuksiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

KOPSA- hankkeen välilliset kohderyhmät ovat marja-alan muut toimijat ja yritykset, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten sekä neuvonnan asiantuntijat ja tukihenkilöt, joiden on myös mahdollista osallistua opintomatkoille,koulutuksiin ja seminaareihin. Välillistä kohderyhmää ovat myös marjatilojen muut perheenjäsenet sekä työntekijät. Hyödynsaajina on myös maakunnan elintarvikkeita jalostava teollisuus, joille turvataan määrällisesti riittävä ja laadukas raaka-aineen saanti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 239 298

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 113 844

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 259 298

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 123 754

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Lapinlahti, Rautavaara, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Rautalampi, Tuusniemi, Kuopio, Kiuruvesi, Tervo, Vesanto, Siilinjärvi, Keitele, Varkaus, Vieremä, Leppävirta, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 49

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 96

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Marjatilayrittäjissä on molempien sukupuolten edustajia ja yleistä on, että yritys toimii perheyrityksenä. Tietojen saanti sukupuolinäkökulmasta on hankalaa (Luonnonvarakeskuksen tilastointi).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
KOPSA -hanke tukee molempien sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua hankkeen toimenpiteisiin. Kontaktoinneissa tiloille pyritään edistämään valtavirtaistamista kannustamalla erityisesti naisia osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
KOPSA- hankkeen päätavoite on vahvistaa Pohjois-Savon marjantuotantoa parantamalla tilojen osaamista tuotannon eri osa-alueilla. Tavoitteena on myös parantaa työssäjaksamista ja pidentää työuria sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 6
Hankkeen koulutuksissa luonnonvarojen käytön kestävyys on laajasti esillä. Erityisesti koulutusteeman numero 3 sisällöissä on luonnonvarojen käytön kestävyys esillä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 6
Ilmastonmuutos tulee muuttamaan viljelyolosuhteita tulevaisuudessa. Hankkeen koulutuksissa on teema nro 4, minkä tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä sekä sen aiheuttamien riskien ennakointi ja vähentäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Hankkeessa tuetaan ympäristömyönteisten toimintatapojen kehittymistä (monilajisuus, pellon kunto, kasvipeitteisyys jne)
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 7
Hankkeen koulutusteemassa nro 3 on vesiasiat ja maaperäasiat ovat keskeisinä sisältöinä. Koulutuksissa pyritään edistämään viljelytapoja, joilla saadaan sidottua hiiltä maahan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole erityisesti tämän hankkeen sisältönä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 7
Tilojen jätekuormia pyritään vähentämään mm. muovijätteen määrää vähentämällä. Kiinnitetään huomiota jätteiden mm.biomassojen oikeanlaiseen käsittelyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 6
Uusiutuvien energialähteiden käyttöä pyritään edistämään mm. uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvutunneleiden lämmityksessä ja aurinkoenergian hyödyntäminen sähköntuotannossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
KOPSA- hankkeella on merkittävä välitön ja välillinen rooli paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, mikä on hankkeen päätavoite alueellisesta näkökulmasta nähtynä. Tilat pystyvät kehittämään toimintaansa, työllistämään ja investoimaan. Tilojen jatkuvuus paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeessa tuotetaan opetusvideoita.
Liikkuminen ja logistiikka 6 6
Marjatilojen välinen yhteistyö ja logistiikka paranevat. Hankkeessa hyödynnetään etäyhteyksiä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
KOPSA- hankkeella on merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia yrittäjien hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Hankkeen useammassa teemassa on sisältöjä yrittäjien hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoitteena on luoda verkostoja ja sitä kautta vertaistukea. Ulkomaisten työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 6 5
Hankkeessa edistetään maahanmuuttajataustaisten yrittäjien ja yrittäjäpariskuntien toimintaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Asia on esillä mm. teemassa 2.
Kulttuuriympäristö 2 5
KOPSA -hanke mahdollistaa eri yrittäjien kohtaamisen ja yhteistyön.Tutustutaan erilaisiin toimintakulttuureihin kotimaassa ja ulkomailla.
Ympäristöosaaminen 8 6
Hankkeen toimenpiteillä edistetään yrittäjien ja työntekijöiden ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kohti oppivia marjatilaverkostoja hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Pohjois-Savon marjantuotantoa parantamalla marjatilojen osaamista johtamisen ja tuotantoketjun eri osa-alueilla. Lisäksi tavoitteena oli parantaa tilojen kannattavuutta ja saada alalle uusia yrittäjiä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hankkeessa järjestettiin koulutuspäiviä, opintomatkoja, seminaareja sekä pienryhmätapaamisia. Teemat olivat: Viljelijästä marjatilan johtajaksi, Boostia pellon tuottoon, Riskien hallinta, Kannattava marjatila nyt ja tulevaisuudessa sekä Tehoa myyntiin ja markkinointiin. Lisäksi hankkeessa tuotettiin videoita ja toteutettiin viljelijähaastattelut. Osallistuminen yksittäisiin koulutuspäiviin oli aktiivisempaa, kun taas pitkäaikaisesti sitoutuneita marjatiloja oli vaikea saada mukaan. Uudeksi, ennakoimattomaksi riskiksi muodostui Korona-pandemia, joka vaikeutti hankkeessa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista. Viljelijöiden kiinnostus oli suurinta kausityövoiman rekrytointiin ja palkkaamiseen liittyviin asioihin. Marjatilojen verkostoituminen jatkuu hankkeen jälkeen. Erilaiset etätyövälineet ovat tulleet laajemmin käyttöön hankeaikana, mikä auttaa tilojen välistä verkostoitumista entisestään.