Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21515

Hankkeen nimi: Yritys oppii ja menestyy 2

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savon Yrittäjät r.y.

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0171517-1

Jakeluosoite: Kauppakatu 22 B

Puhelinnumero: 0443680508

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mia Kristiina Hakulinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mia.hakulinen(at)yrittajat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0443680508

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritys oppii ja menestyy -hankkeen 2 kohderyhmänä ovat pk-yritykset ja näissä yrityksissä sekä yrittäjät että yritysten henkilöstö sekä mahdolliset kiinteästi kohderyhmään kuuluvat muut organisaatiot, joiden läsnäolo YOM 2 -hankkeen toimenpiteissä vahvistaa yhteistyötä hankealueen yrittäjien kanssa. Kohderyhmänä ovat myös eri hanketoimijat ja henkilöt, jotka tuottavat hanketoimilla yrityksille palveluja; tässä hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään hanketoimijoiden välistä yhteistyötä.

Hankkeella vahvistetaan yrittäjien sekä yritysten henkilöstön liiketoimintaosaamista ja samalla parannetaan työssä olevien ammattitaitoa ja osaamista yritysten tarpeiden mukaiseksi. Näin voidaan vastata tehokkaasti nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin etenkin digitalisoitumisen näkökulmasta. Osaamiskartoitukset avaavat yritykselle mahdollisuuden uudistaa työorganisaatiota sekä siirtää tietoa ja osaamista yrityksen sisällä työntekijältä toiselle. Kun kartoituksissa nousee esille koulutustarpeita johtaa se väistämättä koulutuksen osuvuuden parantamiseen, koska koulutukset suunnitellaan nimenomaan yrityksen tarpeiden mukaisiksi. Kehittämispolkukyselyn käyttö (Työelämä 2020 yhteistyö) löytää osaltaan työyhteisöä vahvistavia, mutta myös kehitettäviä osa-alueita ja näiden kehittämistarpeiden osalta tehdään vahvaa yhteistyötä mm. paikallisen ELY-keskuksen kanssa.

YOM 2 -hankkeessa vahvistetaan ja tuetaan yritysten digitalisoitumista entistä vahvemmin. Koulutuksia järjestetään kolmessa eri tasossa. Tavoitteena on toisaalta innostaa, tukea ja rakentaa luottamusta sellaisille yrityksille, jotka eivät vielä ole vielä hyödyntäneet juuri ollenkaan digitalisaation mahdollisuuksia ja toisaalta tukea jo digitalisaation aloittaneita yrityksiä tuottavuuden, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Digistarttaajakoulutukset ovat matalan kynnyksen koulutuksia digitalisaation ensiaskeleita ottaville yrityksille. Digikäyttäjäkoulutuksiin osallistuvat hyödyntävät jo jollakin tasolla digitalisaatiota, mutta haluavat kehittää omaa osaamistaan entisestään. Digiremontti trainer ryhmissä (pienryhmävalmennusta 4 x 3h) digitalisaation mahdollisuuksia tarkastellaan yritys- ja toimialakohtaisuus huomioiden. Näissä pienryhmissä osallistujat saavat valmennusta uuden digitalisoituvan suunnan löytämiseksi. Näissä ryhmissä vertaisoppiminen ja aktiivinen osallistuminen ovat keskeisiä toimintatapoja.

Hankkeen tärkeä tavoite on saada yritykset ymmärtämään se, mitä digitalisoituminen merkitsee ja miten työyhteisö voi hyvin ja kehittyy. Tämän ymmärryksen vahvistaminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn ja uudistumisen kannalta olennaista ja siksi digitalisoituminen tullaan yhdistämään kaikkiin koulutussisältöihin. Hyvinvointi työyhteisössä vahvistaa työpaikkojen pysyvyyttä ja toisaalta YOM 2 pystyy yhteistyötahojen kanssa myös kehittämään osaltaan epäkohtia, joita yrityksissä ilmenee kehittämispolkukyselyn osalta ja vahvistamaan jo hyviä olemassa olevia käytäntöjä yrityksissä. Työnlaadun parantamiseen tarvitsemme yhteistyötahoja ja julkista sektoria, koska YOM 2 -hankkeella emme voi näitä tarpeita koulutuksilla tukea.

Osaamiskartoitukset sekä Kehittämispolkukysely ovat Yritys oppii ja menestyy 2 -hankkeen olennaisin osa. Kartoituksia yrityksissä tekevät kenttähenkilöstö eli yritysyhteyshenkilöt, jotka tekevät yrityskohtaisia käyntejä koko Pohjois-Savon alueella. Kartoitukset tehdään koko yrityksen henkilöstölle ja yritysyhteyshenkilöt tekevät hankkeen YOM 2 aikana kartoituksia noin 500 yrityksessä (yrityskoko kartoituksissa henkilökohtaisella kyselyllä on max 15 henkilöä, tämän ylittyessä henkilökohtainen kartoitus tehdään yrittäjän kanssa ja tämän jälkeen sähköinen kysely työntekijöiden kanssa). Yrityskäyntejä tekevät yritysyhteyshenkilöt toimivat myös avoimina tiedonvälittäjinä puhuttaessa yrityksille suunnatuista palveluista niin julkisella kuin hankepuolellakin. Yrityksissä tehtävien osaamiskartoitusten kautta voidaan hahmottaa tulevia muutostilanteita paremmin ja yritykset saadaan reagoimaan niihin mm. kouluttautumalla itse ja kouluttamalla yritysten henkilöstöä.

Kun kartoituksessa nousee esiin tarpeita, joita Yritys oppii ja menestyy 2 -hanke ei voi täyttää, niin yritysyhteyshenkilöt välittävät tiedon organisaatioon tai hankkeeseen, josta ollaan yritykseen yhteydessä nousseen tarpeen tiimoilta. YOM 1 -hankkeen aikana huomattiin, että tieto siitä, mitä kaikkea palveluja yrityksille on tarjolla ei ole yrityskäyntejä tekevien henkilöiden tiedossa, oli kyseessä sitten hankkeiden tai julkisorganisaatioiden edusta. YOM 2 hanke haluaa koota yhteen hankeverkostot, jotta hankkeet tietäisivät toisistaan ja toisten palveluista, jotta tieto siirtyisi paremmin suoraan yrityksiin. YOM 1 hankkeen aikana olemme osoittaneet, että välitämme tietoa ja YOM 2 hankkeessa haluamme edelleen kehittää tätä luontevaa yhteistyötä eri hanketoimijoiden kanssa. YOM 2 hankkeen aikana järjestetään vuosittain eri hanketoimijoiden koulutus- tapaamispäiviä ja lisäksi ylläpidetään sosiaalisen median ryhmää, jossa hankeverkosto voi keskustella päivittäin ja tieto siirtyy reaaliajassa aktiivisesti. Nämä toimenpiteet myös osaltaan kehittävät hanke-asiantuntijoiden osaamista ja heidän tieto/taitoaan ja myös hankehallintoon liittyviä hyviä käytäntöjä päästään jakamaan.

Koska hankkeella halutaan tukea yritysten kokonaisvaltaista oppimista ja koulutuksilla halutaan kehittää suoraan osallistuvaa yritystä, niin tästä syystä koulutuksiin pyritään sisällyttämään ennakkotehtäviä jo ennen koulutuksen alkua, jolloin yrittäjät/ yritysten henkilöstö saadaan jo ennakkoon pohtimaan asioita oman yrityksen näkökulmasta. Digiremontti trainer pienryhmä koulutuskokonaisuuksissa osallistujia pyydetään tekemään ennakkokysely, jotta heti pienryhmätyöskentelyn alkaessa päästään suoraan yrityksen asioihin käsiksi, tämä tukee myös vertaisoppimista.

Hankkeen kahden eri tason koulutukset ovat vahvasti osallistavia. Digiremontti pienryhmissä käsitellään vahvasti suoraan yritykseen kohdistuvaa kehittämistä huomioiden vertaisoppiminen yritysten välillä.

Yritys oppii ja menestyy 2 hankkeessa jatketaan verkkokoulutuksia, joista on tullut YOM 1 aikana hyvää palautetta.

Digitalisoitumisen merkityksen ymmärtäminen johtaa yritysten kehittämiseen ja yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kouluttautuminen helpottaa niin yrittäjien kuin sen henkilöstönkin sopeutumista jo olemassa oleviin muutoksiin. Hankkeen aikana on saatu vahvistettua yritysten kokemusta ja tietämystä teknologioista sekä ymmärrystä niiden hyödyistä liiketoiminnalle. Tavoite on saada muutoksia myös asenteisiin uutta teknologiaa kohtaan ja lisätä motivaatiota opetella käyttämään niitä.

Muut hankkeet, julkisorganisaatiot sekä oppilaitokset pystyvät hyödyntämään hankkeen aikana tehtyjen osaamiskartoituksien tuloksia yrityksille suunnattujen koulutusten suunnittelussa. Toimenpiteillä myös vahvistetaan näin oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. YOM 2 tekee vahvaa yhteistyötä yritysten kanssa ja välittää tietoa edelleen muille osapuolille, jotka tarjoavat palveluja yrityksille (eri hankkeet ja julkistoimijat). YOM 2 myös kokoaa yhteen eri hanketoimijat, jotta tieto saadaan välittymään. Tässä vahvana yhteistyötahona tulee toimimaan paikallinen ELY –keskus, koska heillä on tieto yrityksille suunnatuista hankkeista eri puolilla Pohjois-Savoa. Näin pystytään vahvistamaan entisestään eri hanketoimijoiden yhteistyötä ja sitä, että yritykset saavat tiedon olemassa olevista palveluista tehokkaasti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä on pk yritykset niin yrittäjät kuin yritysten henkilöstökin. Hankkeen toimenpiteitä voidaan kohdentaa myös muille yrityksille ja organisaatioille mikäli ne tukevat vahvasti varsinaisen kohderyhmän hyötyä. Tällöin näihin osallistujiin ei kohdistu De Minimis tukea lainkaan, vaan he maksavat todellisen koulutushinnan. Kohderyhmänä ovat myös hankkeissa työskentelevät henkilöt, jotka tekevät yritysten kanssa vahvaa yhteistyötä; heille järjestetään hanketoimijoiden koulutus-tapaamispäiviä verkostoitumisen vahvistamiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oppilaitokset sekä muut hankkeet sekä muut yrityksille palveluja suuntaavat organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 211 337

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 071 285

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 332 662

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 099 958

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Pieksämäen

Kunnat: Sonkajärvi, Rautalampi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Suonenjoki, Tervo, Vesanto, Kaavi, Keitele, Tuusniemi, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Joroinen, Pielavesi, Leppävirta, Varkaus, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 600

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 795

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1000

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke kohdistuu sekä yrittäjinä toimiviin miehiin ja naisiin sekä yritysten molempia sukupuolia käsittävään henkilöstöön.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin ja normaaliin työskentelyyn. Toimenpiteitä tarkastellaan miten ne vaikuttavat naisiin ja miehiin. Tietoa kerätään ja kirjataan hankkeen kohderyhmästä miesten ja naisten mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Luonnonvarojen käytön kestävyys tulee mahdollisesti esille joidenkin toimialojen osaamiskartoituksissa. Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus ei suoraan tule esille tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)tulevat hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät vaikuta tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Materiaalien ja jätteiden kierrätys ja materiaalitehokkuus tulevat myös hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa ja yritysten osaamiskartoituksissa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
Uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee myös hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa ja yritysten osaamiskartoituksissa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen tulee hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke vaikuttaa aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Logistiset ratkaisut tulevat hyvin todennäköisesti esille eri toimialojen kehittämissuunnitelmissa ja toimintaympäristön muutoksissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella edistetään yritysten, työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointia. Asiakkaiden hyvinvointia edistetään välillisesti yritysten palveluiden kehittämisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke ei ole varsinaisesti tasa-arvohanke, mutta se voi edistää myös sukupuolten välistä tasaarvoa mm. toimintaympäristön muutoksista nousevista tarpeista lähtien.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus ei tule hankkeessa suoraan esille, mutta toimintaympäristön muutoksen tarkastelussa se saattaa nousta esille ja vaikuttaa yritysten toiminnan suuntaamiseen.
Kulttuuriympäristö 0 2
Kulttuuriympäristö ei tule hankkeessa suoraan esille, mutta toimintaympäristön muutoksen tarkastelussa se saattaa nousta esille ja vaikuttaa yritysten toiminnan suuntaamiseen.
Ympäristöosaaminen 0 3
Hankkeella voi olla vaikutusta ympäristöosaamiseen, jos se tulee esille toimintaympäristön ja toimialojen muutoksissa ja vaikuttaa sitä kautta hankkeen toimenpiteisiin ja yrityksiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

HANKETAVOITTEET
YOM-hankkeen palveluihin on osallistunut hankeaikana 995 yritystä (hanketavoite oli 600 yritystä). Hankkeeseen osallistuneiden henkilömäärä koko hankeajalta on 1468 (tavoite koko hankkeen ajalle oli 1000). Tämä todentaa tarvetta tukea yrityksiä digitalisaation tiellä.

OSAAMISKARTOITUKSET JA OHJAUKSET
Hankeaikana osaamiskartoituksia tehtiin kaikkiaan 397 yritykseen (tavoite 500) ja se on koskettanut kaikkiaan 587 henkilöä. Osaamiskartoituskäynneillä käytettiin myös Työelämä 2020 -hankkeen kehittämää Kehittämispolkukyselyä. Kysely tehtiin 46 yritykseen ja 375 henkilön kanssa. Osaamiskartoituksiin ja kehittämispolkutesteihin käytettiin aikaa kaikkiaan 470 henkilötyöpäivää.

Hankehakemukseen kirjatusta 500 osaamiskartoituksen tavoitteesta jäätiin ja tähän isoimpana syynä on korona. Korona aikana yrityskäynnit päättyivät keväällä ja syksyllä 2020. Yritysyhteyshenkilöt tekivät osaamiskartoituksia tuona aikana Teamsin välityksellä. Iso osa yrityksistä keskittyi yrityksen viemiseen korona ajan yli ja tällöin digikartoituksen tekeminen ei ollut aikataulullisesti etusijainen. Yrityksissä lomautettiin myös paljon henkilöstöä, joten tästäkin syystä kartoituksen tekeminen oli mahdotonta.

Osaamiskartoitusten lisäksi yrittäjät ovat saaneet apua ja lisätietoa myös muista kuin YOM-hankkeen palveluista ja yrittäjiä on ohjattu eteenpäin eri tahoille. Yhteensä hankkeen aikana tehtiin yli 260 ohjausta. Eniten ohjauksia on tehty liittyen oppisopimukseen, oppilaitosten kautta haettaviin harjoittelijoihin sekä työllistämiseen.

KOULUTUKSET
Hankeaikana on järjestetty kaikkiaan 269 koulutusta, joista pidempiä trainerkoulutuksia on ollut 46, ja näihin on ollut kaikkiaan 2350 osallistumista. Koulutuspäiviä á 7h on järjestetty kaikkiaan 307,5 kappaletta eli keskiarvo koulutuksen pituudelle on 1,1 päivää. Koulutuksiin käytetty aika on kaikkiaan 2543 henkilötyöpäivää.

Korona aikana 03/2020-09/2021 näistä koulutuksista toteutettiin 153 koulutusta ja näissä oli kaikkiaan 1442 osallistumista. Tämä osoittaa, että yrityksiä pystyttiin ja saatiin tuettua vaikeana aikana maksimaalisesti.

Korona aikana yrityksiä haluttiin tukea maksimaallisesti ja digikoulutukset muutettiin maksuttomiksi. Oli myös huomattavaa, että digitaitojen tukeminen oli tässä tilanteessa erityisen tärkeää. Koronan alkaessa YOM koulutukset muutettiin kaikki etäkoulutuksiksi sekä sisällöllisesti tarjottiin mm. Teams koulutuksia, joille ole kova kysyntä.

Koulutusten lisäksi järjestettiin 11/2019-02/2020 Tie menestykseen ja HankintaHelppi hankkeiden kanssa yhteinen Huomenta Savo kiertue. Kiertueen tarkoituksena oli kertoa eri hankkeiden palveluista ja tuoda niitä lähemmäksi yrittäjiä. Kiertue toteutettiin viidellä paikkakunnalla Kuopiossa, Iisalmessa, Suonenjoella, Siilinjärvellä ja Leppävirralla. Kiertueelle osallsitui kaikkiaan 77 henkilöä.

Isompi Etätoimisto käryää digi seminaari järjestetiin keväällä 2021 yhteistyössä Digicenterns ja Daim -hankkeiden kanssa. Seminaariin osallistui yhtäaikaisesti 110 henkilöä ja seminaari järjestettiin etänä. Tapahtumaan ilmoittautui 146 henkilöä. Seminaarissa puhujina olivat Maria Ritola, Perttu Pölönen ja Laura Kankaala. Seminaarista saatu palaute oli todella hyvää, 80% osallistujista arvioi seminaarin hyväksi tai erittäin hyväksi. 90% osallistujista ilmoitti, että seminaari herätti uusia ajatuksia digimaailmasta.

HANKEYHTEISTYÖ
YOM-hanke on tehnyt yhteistyötä koulutusten ja tilaisuuksien järjestämisessä useiden muiden hankkeiden kanssa.

Kaikkien koulutusten jälkeen on kerätty palaute ja palautteen perusteella 94,1% vastanneista on ilmoittanut, että heidän osaamisen taso on noussut koulutuksen myötä. 95% ilmoitti, että koulutuksen sisältö vastasi odotuksia sekä 60% ilmoitti, että koulutus muuttaa toimintatapoja paljon tai melko paljon.