Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21520

Hankkeen nimi: METKO - Metsäkoulutuksen osaamisen kehittäminen Pohjois-Suomessa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.3.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 0207986000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne-Mari Väisänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne-mari.vaisanen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-7751893

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on kehittää Pohjois-Suomen metsäkoulutusta työelämäläheisemmäksi sekä rakentaa uusia yhteistyön malleja yritysten ja oppilaitosten välille. Ammatillisen koulutusreformin toteutuminen ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet vaativat työssäoppimisen ja työelämäyhteistyön lisäämistä oppilaitoksissa. Yritysyhteistyö vaatii ammatilliseen metsäkoulutukseen uusia, yhdenmukaisia toimintamalleja sekä selkeytystä eri osapuolten tehtäviin, rooleihin ja vastuisiin kaikessa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Tarvitaan siis uusia toimintamalleja oppilaitosten ja yritysten yhteistyön toteuttamiseen, jotta koulutus saadaan vastaamaan työelämän tarpeita.

Ammattiopistojen metsäkoulutuksessa on jo nyt nähtävillä pula pätevistä opettajista ja työvoimapula tulee suurenemaan tulevaisuudessa. Tarvetta on kehittää toimintamalleja, joiden kautta metsätalousinsinöörejä saataisiin rekrytoitua ammattiopistoihin opettajiksi. Lisäksi hankkeella vastataan yrittäjien osaamisen kehittämistarpeeseen kehittämällä lyhytkoulutusta metsäalan oppilaitoksissa. Vähenevät opetusresurssit vaativat myös uudenlaisen opetusyhteistyön kehittämistä mm. kartoittamalla opettajavaihtojen mahdollisuutta.

Toimenpiteinä ovat opetuksen menetelmällinen kehittäminen, uudet yhteistyön toimintamallit sekä koulutuksen osuvuuden ja tarjonnan kehittäminen. Toimenpiteillä vastataan opintojen työelämäläheisyyden kehittämistarpeeseen, yritysten ja oppilaitosten vastuiden ja roolien tarkistustarpeeseen sekä yrittäjien osaamisen kehittämistarpeeseen.

Tuloksena on löydetty uusia yhteistyön malleja oppilaitosten, yritysten ja metsäalan asiantuntijaorganisaation välille. Lisäksi on tarkistettu osapuolten rooleja koulutuksen toteutuksessa erityisesti työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyen. Korkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen opintosisältöjä on katsottu yhteen niin, että mahdollistetaan insinöörien työllistyminen opettajaksi toiselle asteelle. Yrittäjien osaamisen kehittämistarpeet on kartoitettu ja tarpeeseen on kehitetty ja tarvittaessa pilotoitu lyhytkoulutusta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Opettajat ja ohjaajat, muut ohjauspalveluiden asiantuntijat, yrittäjät, yritysten henkilöstö

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki metsäalan organisaatiot, opiskelijat, tulevat opiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 311 428

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 292 065

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 389 285

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 365 081

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen, Koillismaan, Oulun, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Rovaniemi, Oulu, Taivalkoski, Muhos, Haapajärvi, Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Molemmilla sukupuolilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin huolimatta siitä, että metsäala on miesvaltainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molemmilla sukupuolilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua hankkeen toimenpiteisiin huolimatta siitä, että metsäala on miesvaltainen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on metsäkoulutuksen osaamisen kehittäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Lähtökohta Suomen metsätaloudessa, myös metsäkoulutuksessa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Liittyy olennaisesti kestävään metsätalouteen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Luonnon monimuotoisuus ja tärkeät elinympäristöt huomioidaan metsätalouden koulutuksessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Liittyy olennaisesti kestävään metsätalouteen ja metsäalan koulutukseen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Natura-kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Kiertotalousajattelua ja siihen liittyvää työelämälähtöistä osaamista saadaan työelämäjaksoilta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Olennainen osa metsätaloutta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Metsäala on tärkeä elinkeino Lapissa ja siihen liittyvä osaamisen nostaminen kehittää paikallista elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Luonnon aineettomat palvelut ja tuotteet ovat osa metsätalouden opintoja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Liittyy metsäalan kuljetusten suunnitteluun ja opintojen järjestämiseen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Metsäalan osaamisen kehittäminen edistää paikallista elinkeinotoimintaa ja sitä kautta hyvinvointia Pohjois-Suomessa.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Huomioidaan hankkeessa naisten osallistumisen kautta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Edistetään joustavia opintopolkuja, sillä työssä oppiminen ei sovi kaikille.
Kulttuuriympäristö 0 1
Näiden huomioiminen kuuluu metsätalouden osaamiseen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Ympäristöasioiden huomioiminen kuuluu metsätalouden osaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoite oli kehittää Pohjois-Suomen metsäkoulutusta työelämäläheisemmäksi sekä rakentaa uusia yhteistyön malleja toimijoiden välille. Hankkeen taustalla oli tarve lisätä pysyvää yhteistyötä metsäalan oppilaitosten, toimijoiden ja yrittäjien välille. Erityisesti ammatillisen koulutusreformin toteutuminen ja työelämän jatkuvasti muuttuvat osaamistarpeet vaativat työssäoppimisen ja työelämäyhteistyön lisäämistä oppilaitoksissa. Tulevaisuudessa metsäalalla tarvitaan yhä enemmän ammattitaitoisia työntekijöitä. Metsäkoneyrittäjillä on pula osaavista kuljettajista ja ongelma tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Oppilaitosten välillä tarvitaan myös uudenlaisen opetusyhteistyön kehittämistä mm. digiteknologian sekä yhteisopettajuuden avulla.

Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin koulutuskeskus REDUn välillä koneellisen puunkorjuun koulutuspaketti osaksi metsätalousinsinöörien opintoja. Tarkoituksena on syventää opiskelijoiden osaamista operatiivisessa puunkorjuussa sekä saada heitä kiinnostumaan myös metsäalan opetustehtävistä ammatillisella puolella. Koulutuspaketin avulla tuotiin näyttöihin perustuvaa arviointiosaamista ammattikorkeakouluun hyvin tuloksin.

Opetusta ja ohjausta on hankkeessa kehitetty opettajien työelämäjaksojen ja pedagogisen täydennyskoulutuksen avulla. Opetuksen menetelmällisellä kehittämisellä motivoidaan opiskelijoita valmistumaan, lisätään oppilaitosten vetovoimaa sekä parannetaan oppilaiden työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen aikana kehitetty toimintamalli opettajien työelämäjaksoista todettiin erittäin tarpeelliseksi sekä oppilaitosten että työnantajien keskuudessa. Pysyväksi käytännöksi suunnitellussa mallissa opettaja pääsee muutaman vuoden välein 2-4 viikon mittaiselle työelämäjaksolle päivittämään sekä työelämäyhteyksiä että -taitoja.

Hankkeessa konkretisoitiin joustavaa opintopolkua metsäalan perustutkinnosta metsätalousinsinööriopintoihin väyläopintojen avulla. Ideana on, että tutkinto-opiskeluaika lyhenee ammatillisessa koulutuksessa hankitun osaamisen, osaamisen näyttöjen ja avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen väyläopintojen perusteella. Ohjausyhteistyötä tiivistettiin korkeakoulun toimijoiden ja ammatillisen toisen asteen toimijoiden välillä lisäämällä tiedottamista ja tiedonkulkua sekä parantamalla väyläopintojen osaamisen näyttöjen käytänteitä.

Hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja, joista hyötyvät kaikki osapuolet. Yksi näistä on osatoteuttaja REDUn ideoima malli työelämävaihdosta. Opettajan käydessä puunkorjuuyrityksessä työelämäjaksolla suorittamassa koneellista puunkorjuuta, käy vastavuoroisesti kulloisen yrityksen edustaja osallistumassa oppilaitoksen metsäkonetyömaalla tapahtuvaan opetukseen. Toimintamalli tuo käytännön työelämäläheisyyttä opetukseen sekä edesauttaa pysyvän yhteistyön luomista eri osapuolten välille. Työelämäyhteistyön tiivistäminen onnistui hankkeessa erityisesti yrittäjäpäivillä sekä työryhmän muodossa. Yrittäjäpäiviä oppilaitokset pyrkivät järjestämään vuosittain ja työryhmän toiminta tulee jatkumaan Metsäkeskuksen koordinoimana sekä muiden toimijoiden tukemana. Opetuksen työelämälähtöisyyden tukemiseen hankkeessa luotiin kumppanuussopimuksia sekä pilotoitiin uusia koulutuksia.

Metsäalan työpaikoilla tapahtuvaan ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämisellä voidaan merkittävästi vaikuttaa opiskelijoista työnantajalle aiheutuviin kustannuksiin. Hankkeessa on lisätty ammattiopistojen ohjaus- ja arviointiosaamiseen liittyvää osaamista sekä oppilaitoksissa ja yrityksissä. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella koulutusta pyrittiin antamaan henkilökohtaisesti, työpaikoilla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Hankkeessa tuotettiin sekä kirjallista että verkosta löytyvää materiaalia ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittämisen tueksi.

Kaikkiaan hankkeessa onnistuttiin tiivistämään yritysyhteistyötä ja luomaan useita toimintamalleja toimijoiden välille.