|
|
|
Hankekoodi: S21521
Hankkeen nimi: Yrittäjyyskoulutuksien ja -palveluiden kehittäminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0973110-9
Jakeluosoite: Korvanranta 50
Puhelinnumero: 020798
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.redu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Juho Tahkola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juho.tahkola(at)redu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408367104
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lapin koulutuskeskus REDU (aikaisemmin Lapin ammattiopisto) kehitti noin kymmenen vuotta sitten Yrittäjyyskoulun toimintamallin (ESR), joka on toiminut laadukkaana esimerkkinä yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kentällä. Mallin kehittämisen jälkeen ammatillinen koulutus on elänyt murrosvaihetta ja myös ympäröivä elinkeinoelämä on muuttunut ja muuttumassa. Toimintamallin on aika uudistua ja kehittyä vastaamaan tämän päivän yrittäjyyspalveluiden tarvetta. Koulumaisen toimintamallin tilalle on tarve rakentaa asiakaskeskeisempi digitalisaatiota hyödyntävä asiantuntijapalveluiden konsepti (koulutus- ja palvelumalli).
Hankkeen kohderyhmänä ovat yrittäjyyttä suunnittelevat ja jo yrittäjänä toimivat ammatillisen toisen asteen opiskelijat sekä muut yrittäjyyttä suunnittelevat tai jo yrittäjänä toimivat henkilöt (esim. yrittäjän ammattitutkinnosta kiinnostuneet). Keskiössä on mikroyrittäjyys ja ammatinharjoittamisen kautta itsensä työllistäminen. Mikroyrittäjät ja yrittäjyyttä suunnittelevat henkilöt tarvitsevat usein ohjausta yritystoiminnan peruselementtien hallinnassa ja hankkeessa kehitettävä koulutus- ja palvelumalli tarjoaakin osaamisen kehittämistä kohdennetusti ja tarpeen mukaan juuri peruselementtien hallintaan. Näitä ovat mm. yrityksen perustamisen prosessi, liiketoimintasuunnitelman laatiminen, toiminnan organisoiminen, talouden hallinta, myynti ja markkinointi, toimintaympäristön tuntemus ja sähköinen liiketoiminta. Hankkeessa kehitetään myös sukupolvenvaihdoksiin sekä yrityskauppoihin liittyvää opetusta ja ohjausta.
Palvelumallin tavoitteena on tarjota apua ja tukea oikea aikaisesti, kohdennetusti ja joustavasti hyödyntäen digitalisaatiota monimuotoisesti. Tavoitteena on, että tuleva koulutus-ja palvelumalli tunnetaan mikroyrittäjille ja ammatinharjoittajille tukea tarjoavana konseptina, jonka palveluiden piiriin yrittäjyyttä suunnittelevat osaavat hakeutua ja jonne yrittäjyyttä edistävät organisaatiotahot (kehitysyhtiöt, TE-toimisto ym.) osaavat ohjata palvelusta hyötyviä henkilöitä.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Lapin koulutuskeskuksen opiskelijat (nuoret ja aikuiset) sekä muut Lapin alueella yrittäjyyttä suunnittelevat tai jo yrittäjänä toimivat henkilöt, jotka voisivat hyötyä erityisesti yrittäjän ammattitutkinnon toteutuksesta.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Lapin koulutuskeskus Redun opettajat, joille tarjotaan lisäkoulutusta mm. yrityskauppojen hoitamiseen ja sähköiseen liiketoimintaan. Välillinen kohderyhmä ovat myös Yrittäjyyskoulun suorittaneet jo yrittäjänä toimivat henkilöt, joille tarjotaan mahdollisuutta verkostoitua keskenään ja toimia tulevien yrittäjien mentoreina.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 201 600
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 576
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 270 112
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 251 970
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin
Kunnat: Kolari, Ranua, Rovaniemi, Sodankylä, Kittilä, Kemijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 61
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Ei suurta vaikutusta. Yrittäjiä ohjataan huomioimaan kestävän kehityksen näkökulma yritystoiminnan suunnittelussa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei suurta vaikutusta. Yrittäjiä ohjataan huomioimaan kestävän kehityksen näkökulma yritystoiminnan suunnittelussa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suurta vaikutusta. Yrittäjiä ohjataan huomioimaan kestävän kehityksen näkökulma yritystoiminnan suunnittelussa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suurta vaikutusta. Yrittäjiä ohjataan huomioimaan kestävän kehityksen näkökulma yritystoiminnan suunnittelussa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei suurta vaikutusta. Yrittäjiä ohjataan huomioimaan kestävän kehityksen näkökulma yritystoiminnan suunnittelussa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suurta vaikutusta. Yrittäjiä ohjataan huomioimaan kestävän kehityksen näkökulma yritystoiminnan suunnittelussa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Yrittäjiä ohjataan huomioimaan kestävän kehityksen näkökulma yritystoiminnan suunnittelussa. Yrittäjyys jo sinänsä monipuolistaa lappilaista elinkeinorakennetta, mikä vahvistaa sen taloudellista kestävyyttä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 3 |
| Ei suurta vaikutusta. Yrittäjiä ohjataan huomioimaan kestävän kehityksen näkökulma yritystoiminnan suunnittelussa. Yrityksien tuotteistamisessa ja palvelumuotoilussa on mukana myös aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei suurta vaikutusta. Yrittäjiä ohjataan huomioimaan kestävän kehityksen näkökulma yritystoiminnan suunnittelussa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 0 |
| Hankkeen tavoitteena on luoda edellytyksiä itsensä työllistämiseen yrittäjänä ja edistää taloudellisesti kannattavaa yritystoimintaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Konsepti tukee esim. naisten mahdollisuutta siirtyä miehille tyypilliseen yritystoimintaan (rakentamien, kuljetus) ja miehille puolestaan naisille tyypilliseen yritystoimintaan (hoiva-ala). Pyritään segregaatioiden purkamiseen. Segregaatio on tutkimusten mukaan jyrkintä juuri ammatillisessa peruskoulutuksessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Ei suurta vaikutusta. Yrittäjiä ohjataan huomioimaan ympäristöosaamisen merkitys yritystoiminnan suunnittelussa. | ||
Yrittäjyyskoulutuksien ja -palveluiden kehittäminen -hankkeessa kehitettiin Lapin koulutuskeskus REDUn yrittäjyysopintoja sekä luotiin uusi palvelumalli yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille. Digitalisaatio oli keskeisempiä asioita hankkeen kehitystoimissa ja kaikki hankkeessa tuotettu yrittäjyysopintojen materiaali digitalisoitiin sekä luotiin uusia digitaalisia opetusalustoja.
Hankkeen toiminta aloitettiin kartoittamalla yrittäjyysopintojen nykytilanne. Alkukartoituksen merkittävimpänä tuloksena heräsi ajatus täysin uuden digitaalisen opetustyökalun tarpeesta; pelattava peli, joka tuki täydellisesti hankkeen tavoitetta kehittää yrittäjyysopintoja hyödyntäen digitalisuutta. Hankkeen toimissa keskityttiin kehittämään perustutkintojen yrittäjyysopintoja sekä yrittäjän ammattitutkinnon opintoja. Yrittäjyysopintojen materiaalipankiksi muodostettiin Lapin koulutuskeskuksen käytössä oleva virtuaalinen oppimisympäristö Moodle, jonne luotiin oma REDU Yrittäjyysopinnot ryhmä ja jonne kutsuttiin kaikki REDUn yrittäjyyttä opettavat opettajat.
Hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli Lapin koulutuskeskus REDUlla aloittavien perustutkinto-opiskelijoiden yrittäjyyspotentiaalin tunnistamisen työkalu. Yrittäjyyspotentiaalin tunnistamisen työkaluksi luotiin yhteistyössä EPPA-hankkeen kanssa kyselykortit yrittäjyyspotentiaalin tunnistamiseen, joita hyödynnetään omaohjaajan ja opiskelijan välillä käytävän HOKS-keskustelun yhteydessä. Kyselykortit luotiin sekä perinteiseksi paperikorteiksi että digitaaliseen muotoon.
Hankkeen toiminnassa oli mukana kuusi REDUn yrittäjyysopintojen lehtoria/opettajaa. Yksi hankkeen tavoitteista oli tarjota lisäkoulutusta yrittäjyysopettajille, jotta koulutuksen taso ja osaaminen yrittäjyyden osalta säilyy opettajilla edelleen korkealla ja osaaminen vastaa nykyisen elinkeinoelämän haasteita. Koulutukset järjestettiin kahdessa osassa kaksipäiväisinä ja koulutettavina aiheina oli sukupolvenvaihdokseen ja yrittäjyyskauppoihin liittyvät asiat, liiketoiminnan verotukselliset näkökulmat, verkkokaupan tuotteiden myynnin parantaminen ja markkinointi sekä liiketoiminnan digitalisointi. Koulutuksissa käytetty materiaali saatiin myös koulutuksen jälkeen opettajien edelleen hyödynnettäväksi.
Digitaalisia kanavia hankkeella luotiin Moodlen materiaalipankin lisäksi Teamsiin, jonne luotiin entisten yrittäjyysopiskelijoiden vertaistukiryhmä nykyisille yrittäjyysopiskelijoille. Teamsiä hyödynnettiin myös yrittäjyysopintojen koulutusalustana etätöihin siirryttäessä Korona-pandemian puhjettua. Uuteen luotuun palvelumalliin kehitettiin myös REDUn nettisivuille uudet päivitetyt sivut yrittäjyysopintojen osalta sekä luotiin nettisivuja tukeva paperillinen yrittäjyysopintojen esitevihko yrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden tavoittamiseksi.
Korona-pandemian myötä hankkeen digitaaliset kehittämistoimet tulivat konkreettisesti testatuksi ja tulokset olivat loistavia. Sekä opettaja että opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä hankkeessa luotuihin opetusmateriaaleihin sekä yhteisiin ohjeistuksiin tutkinnon osien suorittamiseen, joka edelleen nostaa REDUn tarjoamien yrittäjyysopintojen tasoa.