Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21525

Hankkeen nimi: Tukea tuottavuuteen - Sote-alan yritykset uudelle aikakaudelle

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Pulkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.pulkkinen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 151 1635

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää ja edistää sosiaali – ja terveysalan yritysten tuottavuutta, palvelumarkkinoiden kehittymistä, toimintaa vahvistavien verkostojen ja konsortioiden syntymistä, palvelutarjonnan monipuolistumista ja liiketoiminnan vahvistumista Etelä –Savossa huomioiden myös mahdollisen sote –uudistuksen synnyttämä uusi markkinatilanne. Koska tulevaisuudessa sosiaalipalveluja tuottavat yritykset ja järjestöt toimivat vahvasti yhteistyössä ja kumppaneina, on hankkeen kohderyhmänä erikokoisten sosiaali- – ja terveysalan yritysten lisäksi myös ne järjestötoimijat, jotka toimivat jo nyt sosiaali - ja terveys palveluita tuottavina palveluiden tarjoajina yksityisten palveluntuottajien rinnalla.


Tavoitteena on lisäksi vahvistaa paikallista elinkeinorakennetta auttamalla seudun toimijoita jatkamaan, kehittämään ja vahvistamaan omaa osaamistaan. Osallistuville yrityksille ja järjestöille tarjotaan työkaluja kasvun lisäksi taloudelliseen kannattavuuteen ja sähköisten järjestelmien tehokkaaseen käyttöön. Hankkeessa edistetään ja huomioidaan myös työssä jaksamiseen liittyvien tekijöiden tunnistaminen ja uusien palveluinnovaatioiden luomisen mahdollisuudet. Hankkeen toimenpiteet tarkentuvat hankkeeseen osallistuvan lähtötilanteen kartoituksen jälkeen huomioiden osallistuvien yritysten ja järjestötoimijoiden yhteiset tarpeet.


Työkaluna lähtötilanteen arviointiin käytetään osallistuvan yrityksen tai järjestön koon mukaan tarvittaessa QWL-kyselyä, jota hyödynnetään myös hankkeen aikana tavoitteiden toteutumisen saavuttamisessa (Vibecatch-verkkopalvelu) tai mikroyrityksille rakennettua lähtötilanne kartoitusta ja tavoitteiden saavuttamisen seurantaa. Yrityksen ja järjestön talouden analyysi toteutetaan laskentatyökalun avulla tai osana verkon QWL -kyselyä riippuen yrityksen koosta. Lähtötilanteen arvioinnin avulla saadaan selville palveluntuottajan nykyisen liiketoiminnan tila ja mahdolliset liiketoiminnan kasvun haasteet.


Palvelumuotoilun avulla selvitetään, mitkä toimenpiteet vaikuttavat yrityksen henkilöstötuottavuuteen: miten ne koetaan, mitä toteuttamisessa tulee huomioida, sekä millaisiin tilanteisiin ne erityisesti soveltuvat. Hankkeen kehittämistoimenpiteet rakentuvat yrityskohtaisesti lähtötilannekartoituksen perusteella ja niitä tarkistetaan yllä mainituilla työkaluilla hankkeen aikana.


Hankkeen tuloksena kohderyhmä on kasvattanut merkittävästi liiketoimintaosaamistaan, tuottavuus on parantunut, sekä johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on parantunut lisäten samalla toimijoiden kasvuhalukkuutta sekä yrittäjien ja henkilöstön työhyvinvointia. Osallistujien ymmärrys ja osaaminen sosiaali – ja terveysalan muuttuvasta toimintakentästä on kehittynyt (esim. digitaalisuus, ennakointi, ketterät järjestelmät). Osallistuvien yritysten ja organisaatioiden kasvu- ja kilpailukyky on parantunut henkilöstön ammattitaidon, motivoitumisen ja innostuksen kautta syntyvän toiminnan tehostumisen myötä. Hankkeen aikana toteutetut verkostokokeilut ovat konkreettisesti osoittaneet monitoimijuuden hyödyt ja rohkaisseet niiden käyttöönottoon. Osallistujat osaavat hyödyntää hankkeen aikana kehitettyjä palveluja ja tuotteita palvelumuotoilun avulla omassa tuotekehityksessä myös hankkeen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä –Savon sosiaali- ja terveyspalvelualan yrittäjät, järjestö - ja yhdistystoimijat ja heidän työntekijät, toisin sanoen ne toimijat, joiden palveluja maakunta tulee jatkossa hankkimaan ja joiden palveluja nykyinen julkinen järjestäjätaho jo hankkii. Pekka Lithin ”Kotiin vietävien sosiaali – ja terveyspalvelujen markkinat” -raportin (2018) mukaan (s 8) Etelä –Savossa yksityisiltä palveluntuottajilta ostettiin vuonna 2016 kotihoidon palveluja oli 5,4 % kun taas kuntien palvelukysyntä yksityisissä kotihoidon palveluissa oli 6,0%, ollen koko maassa 8,0%. Kysyntä on kasvavaa ja palveluntuottajien pitäisi pystyä tähän myös tulevaisuudessa vastaamaan. Sosiaali ja terveyspalveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen mukaan saaminen hankkeeseen on tärkeää, sillä Etelä –Savon alueella on Lithlin raportin mukaan (s. 26) vuonna 2018 toimipaikkoja oli 49, joista alle 5 henkilön toimipaikkoja oli 41, 5-9 henkilön toimipaikkoja 3 ja yli 10 henkilöä työllistäviä vain 3. Paikallisen yritys – ja järjestötoiminnan säilymisen ja kehittymisen takia on tärkeää saada hankkeeseen mukaan myös pieniä toimijoita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat kunnat ja muut julkisen sektorin toimijat ja tulevaisuudessa maakunta. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös alueen asukkaat monipuolisten ja parantuneiden palvelujen myötä. Välillisinä kohderyhminä toimivat myös muut seudun yritykset ja järjestötoimijat, oppilaitokset, kehitys – ja elinkeinoyhtiöt, sekä käynnissä olevat kehittämishankkeet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 254 548

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 253 897

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 327 398

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 330

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Hankkeen toimenpiteet räätälöidään siten, että miesten ja naisten erilaiset tarpeet huomioidaan hankkeen toiminnassa. Sote-ala on hyvin naisvaltaista. Hankkeessa tunnistetaan miesten ja naisten erilaiset oppimistavat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan ja tuetaan molempien sukupuolten yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua hanketoimintaan ja sukupuolisuus huomioidaan osana asikaslähtöisten palveluiden kehittämistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa–arvon edistäminen, mutta toiminnassa huomioidaan miesten vähäinen määrä sote–alalla. Hankkeen ensisijainen tehtävä on yritysten ikäosaamisen kehittäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa ja palvelujen kehittämisessä huomioidaan kestävän kehityksen arvopohja. Esimerkkinä uudenlaiset etäpalvelut, digitaalisuus
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa ja palvelujen kehittämisessä huomioidaan kestävän kehityksen arvopohja yritysten tarpeiden mukaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden tai luonnon monimuotoisuuden suhteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Tällä hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta pinta- ja pohjavesien eikä ilman laadun suhtee
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tämän hankkeen toiminta ei tule kohdistumaan Natura 2000 – alueelle
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa ja palvelujen kehittämisessä huomioidaan yrityskohtaisesti kestävän kehityksen arvopohja myös materiaalien ja jätteiden osalta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteiden toteuttamisessa ja palvelujen kehittämisessä huomioidaan kestävän kehityksen arvopohja myös mahdollisten uusiutuvien energialähteiden käytön hyödyntämiseksi mahdollisuuksin mukaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Pyritään ratkaisemaan alueen yksityisen sotealan haasteet ja kasvun esteet. Hanketoiminta edistää elinkeinon kestävää kehittymistä uusien palvelutuotteiden ja liiketoimintamallien avulla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeessa kehitetään uudenlaisia palvelutuotteita huomioimalla työhyvinvointi, ikääntymisosaaminen ja sote -uudistus. Hankkeen tavoitteena on luoda pohjaa sote-alan yritysten palveluiden kehittämiselle yritysetn omien tavoitteiden mukaan siten, että yritysten palvelut ovat taloudellisesti kannattavia.
Liikkuminen ja logistiikka 5 7
Hankkeessa kehitetään toimintatapaa, jossa palvelut tuotetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa huomioiden sote -uudistus ja yritysten erikoisosaaminen sekä uudenlaiset palvelutuotteet.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hanketoiminta edistää laajasti koko kohdealueen hyvinvointia etenkin uusien ennakoivien palveluiden avulla. Sote palveluja tarvitsevat ihmiset saavat palveluja tarvitsemallaan tavalla ja he voivat paremmin valinnanvapauden kasvamisen ja palveluiden saatavuuden parantumisen myötä. Hanke tukee myös kohderyhmäyrityksissä yrittäjän, johdon ja henkilöstön hyvinvointia
Tasa-arvon edistäminen 4 5
Yrityskohtainen QWL ja voimavarakartoitus huomioi myös tasa-arvoisesti erilaiset osallistujien toiveet ja tarpeet
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 7
Hankkeen toimenpiteiden avulla edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta lisäämällä sote - palvelujen saatavuutta uudenlaisille palveluilla ja palveluiden tuottamistavoilla kuntalaisen asuinpaikasta riippumatta. Hanke huomioi alueen ikääntymisestä johtuvan palveluiden tarpeen kasvun.
Kulttuuriympäristö 1 3
Hanke huomioi kulttuuriset näkökulmat ja sen tuomat mahdollisuudet esim. uudet palvelutuotteet ja yhteistyökumppanien ja verkostojen tuomat mahdollisuudet.
Ympäristöosaaminen 1 3
Hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa pyritään soveltuvin osin kehittämään myös osallistujien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tukea tuottavuuteen – sote-alan yritykset uudelle aikakaudelle (TUTU) –hanke on osoittanut sote-alan yrittäjien kehittämistarpeen liiketoimintaosaamisen sekä verkostoitumisen suhteen. Hankkeen alussa toteutettiin yrityskohtaiset haastattelut, joissa kartoitettiin organisaatioiden tavoitteita. Organisaatiokohtaiset tapaamiset Mitä kuuluu-teemalla järjestettiin puolivälissä hanketta. Lisäksi Covid 19 -pandemian hellitettyä hetkeksi syksyllä 2021 tarjottiin organisaatioille mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen. Etenkin yksinyrittäjät kokivat henkilökohtaiset tapaamiset tärkeiksi ja heillä oli selkeä tarve keskustella yrittäjän ajankohtaisista aiheista.

Kohdeorganisaatiot ovat saaneet tietoa työelämän laadusta QWL-indeksin mittausten muodossa sekä työelämän laatuun vaikuttavista tekijöistä. Hankkeen avulla pystyttiin valitsemaan organisaatiokohtaisesti koko henkilöstön kanssa kehittämiskohteet seuraavalle vuodelle. Kehittämisen tuloksia arvioitiin uusintamittauksessa vuoden kehittämisprosessin jälkeen. Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia, koska Covid 19 –pandemia koitteli erityisen paljon sote-alan toimijoita ja kehittämistyöhön ei riittänyt aikaa tai voimavaroja. Uusintamittaus toi kuitenkin arvokasta tietoa siitä, kuinka organisaatio on selvinnyt kriisistä. QWL-indeksi ei juurikaan muuttunut mittausten välillä. Tästä voi päätellä, että organisaatiot selvisivät pandemian aiheuttamasta poikkeusvuodesta kuitenkin yllättävän hyvin. Organisaatio sai myös tukea seuraavien kehittämiskohteiden valintaan.

Hankkeen alussa toteutettiin palvelumuotoiluprosessi, joka sisälsi orientaation aiheeseen sekä neljä erillistä työpajaa. Organisaatiot tekivät nykytila-analyysin, kuvasivat palvelupolkunsa sekä valitsivat kehittämiskohteet ja laativat suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Palvelumuotoiluprosessin tuloksiin palattiin hankkeen aikana useasti. Palvelumuotoilutyöpajat toteutettiin kaikkien asiakkaiden kanssa yhteisesti, mutta toteutus tehtiin organisaatiokohtaisesti. Halutessaan työpajassa sai henkilökohtaista ohjausta oman kehitystyön kanssa. Keskustelu muiden organisaatioiden kanssa koettiin tärkeäksi. Palveluiden tuotteistamiselle nähtiin olevan tarvetta sote-alan toimijoiden keskuudessa. Osa asiakkaista paketoi palvelunsa uusiksi, osa selkeytti palvelupolut näkyviksi ja osa jopa muotoili koko työnkuvansa uusiksi.

Covid 19 –pandemian myötä havaittiin tarve kehittää osaamista valmiussuunnittelussa ja kriiseihin valmistautumisessa. Tämä käynnisti nelivaiheisen valmiussuunnitteluprosessin, jossa yhteisesti käytiin läpi asioita, jotka valmiussuunnittelussa tulee huomioida ja miten valmiussuunnitelma laaditaan. Prosessin aikana organisaatiot tekivät myös toimintakortin tai -kortteja kriisitilanteessa toimimisen tueksi tai päivittivät olemassa olevia korttejaan. Valmiussuunnitteluosaamisen kehittämiselle koettiin olevan suurempikin tarve ja tähän tulisi jatkossa hankkeilla tai täydennyskoulutuksella vastata.

Yhdeksi hankkeen tärkeimmistä anneista koettiin verkostoituminen. Työelämän laadun mittaamiseen ja valmiussuunnitteluprosessiin organisaatiot osallistuivat vaihtelevasti omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaan. Palvelumuotoiluprosessissa mukana oli valtaosa organisaatioista. Verkostoituminen kosketti kuitenkin lähes kaikkia asiakasorganisaatioista. Palautteen mukaan hankkeen mahdollistama verkostoituminen tarjosi aitoja yhteistyömahdollisuuksia ja loi parhaillaan esimerkiksi yhteistarjouksia. Monet toimijat olivat ennestään jollain tasolla tuttuja toisilleen, mutta hanke osoitti, että pidempiaikaiselle ja aidolle tutustumiselle sekä yhteiselle suunnittelulle on olemassa selkä tarve. Hanke loi turvallisen ilmapiirin verkostoitumiselle ja toimijoiden välillä toimi aito luottamus. Verkostoituminen ei muutu aidoksi yhteistyöksi ja –toiminnaksi ilman aikaa ja aitoa tutustumista. Ajan täytyy olla riittävää tapaamisissa ja aitojen kohtaamisten äärellä, sekä koko prosessissa pitkällä aikavälillä.