|
|
|
Hankekoodi: S21526
Hankkeen nimi: Parasta Etelä-Savoon - taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3
Puhelinnumero: 0153 5561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jatta Juhola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jatta.juhola(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504080978
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Taide, kulttuuri ja luonto tarjoavat tutkitusti vaikuttavia välineitä ja menetelmiä hyvinvoinnin kehittämiseen. Niiden hyödyntämistä voidaan tehostaa entisestään lisäämällä tietoisuutta ja osaamista niiden soveltuvuudesta ja käytöstä erilaisten asiakkaiden kanssa. Siksi hankkeen tarkoituksena on kehittää sote- ja nuorisoalojen ammattilaisten taide- ja kulttuuri, sekä luontolähtöisten menetelmien käytön osaamista omassa työssään.
Hankkeen keskeinen tavoite on lisätä eri alojen ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista niin, että hyvinvointia edistävien taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien käyttäminen lisääntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin myös kasvatus- ja nuorisopalveluissa. Lisäksi tavoitteena on kerätä tietoa osaamista lisäävien valmennusmallien toteuttamisen edellytyksistä, kehitettävistä mallin osa-alueista ja toimivista käytännöistä.
Hankkeessa lisätään ammattilaisten osaamista palvelumuotoilulla toteutettavissa taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien käyttöönottoon tähtäävissä laajoissa valmennuspaketeissa. Valmennuspaketit pitävät sisällään muun muassa seuraavia työmuotoja: yhteiskehittämispajoja, pienryhmätyöskentelyä, verkkotyöskentelyä ja mentorointia sekä kokoavia työpajapäiviä, joihin myös muille kuin valmennuspaketeihin osallistuville, asiasta kiinnostuneille tarjotaan mahdollisuus osallistua. Valmennukset on suunnattu kahdelle ryhmälle 1) sote- alan, kasvatus- ja nuorisoalan toimijoille - ammattilaisille, opiskelijoille ja järjestötoimijoille - sekä 2) taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan toteuttajille. Monialainen osallistujajoukko oppii valmennusten aikana myös toisiltaan. Yhtenä innovatiivisena työmuotona valmennuksiin sisältyy monialaista ja ketterää yhdessä kehittämisen osaamista lisäävät Design jam-tilaisuudet. Niissä lisätään osaamista siitä, miten tuotetaan monialaisia ratkaisuja konkreettisiin, hankkeessa esille nousseisiin pulmiin tai haasteisiin esimerkiksi miten paketoida/ yhdessä suunnitella tiettyyn yksikköön tietty taide-, kulttuuri- ja/tai luontolähtöinen toiminta eri ammattilaisten osaamista hyödyntäen.Taide-, kulttuuri- ja luontoalan toimijoille hankkeessa annetaan mentorointia myös huomioiden taide-, kulttuuri- ja luontopalvelun tuottajan ansaintamalli tässä kontekstissa ja pohditaan kehitettävän palvelun sopivuutta myytäväksi palveluksi sekä hyödynnetään digitaalisuutta. Laajan valmennuspaketin lisäksi hankkeessa tuotetaan suppeampia, räätälöityjä yksikkökohtaisia maksimissaan yhden päivän pituisia valmennuspäiviä. Osaamista lisäävät valmennusmallit kuvataan niin, että niiden toteuttamista on mahdollista jatkaa hankkeen jälkeen. Valmennusten toimivuudeta kerätään tietoa eri näkökulmista: valmennuksiin osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden, valmennuksia toteuttavien ja palveluita järjestävien ja palveluista päättävien tahjen näkökulmista.
Hankkeen tuloksena suuren ammattilaisjoukon osaaminen lisääntyy. Hankkeessa syntyy uusia, toimivaksi havaittuja valmennusmalleja, joilla lisätään 1) sote- sekä myös kasvatus- ja nuorisoalojen ammattilaisten osaamista taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisestä toiminnasta sekä 2) taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan tuottajille osaamista toimia sote-, nuoriso- ja kasvatusaloilla ja tuottaa palveluja yrittäjänä. Lisäksi hanke tuottaa tietoa, joka tukee jatkossa tehtäviä mallinnuksia taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan toteuttamisesta organisaatiotasolla sote- ja kasvatus- sekä nuorisoaloilla.
Varsinaisen kohderyhmän muodostavat toimijat, jotka osallistuvat hankkeessa tuotettaviin valmennuksiin.
1) sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaiset
2) sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja nuorisoalan opiskelijat ja heitä kouluttavat
3) kolmannen sektorin toimijat, jotka toimivat sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatus- ja nuorisoalalla
4) taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten palvelujen tuottajat ja järjestäjät
Valmennukset toteutetaan monialaisina eli neljän eri kohderyhmän edustajat osallistuvat samoihin valmennuksiin ja näin myös oppivat toisiltaan ja voivat syventää ymmärrystään eri kohderyhmien näkökulmista yhteiskehittämiseen pohjautuvien menetelmien kautta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kasvatus- ja nuorisopalveluiden käyttäjät ja päättäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 484 765
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 473 920
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 643 856
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 624 893
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Sulkava, Kangasniemi, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Rantasalmi, Hirvensalmi, Heinävesi, Savonlinna, Joroinen, Juva
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 11
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12
Suunniteltu: 130
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 7 |
| Osaamisen lisäämiseksi toteutettavissa valmennuksissa hyödynnetään verkko-opetusta, myös hankkeen sisäisissä palavereissa hyödynnetään etäkokousmenetelmiä. Lähtökohtaisesti taide-, kulttuuri- ja luontolähtöiset menetelmät hyödyntävät aineetonta pääomaa ja siten edustavat kestävää kehitystä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 7 |
| Osaamisen lisäämiseksi toteutettavissa valmennuksissa hyödynnetään verkko-opetusta, myös hankkeen sisäisissä palavereissa hyödynnetään etäkokousmenetelmiä. Lähtökohtaisesti taide-, kulttuuri- ja luontolähtöiset menetelmät hyödyntävät aineetonta pääomaa ja siten edustavat kestävää kehitystä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 6 |
| Osaamisen lisäämiseksi toteutettavissa valmennuksissa hyödynnetään verkko-opetusta, myös hankkeen sisäisissä palavereissa hyödynnetään etäkokousmenetelmiä. Lähtökohtaisesti taide-, kulttuuri- ja luontolähtöiset menetelmät hyödyntävät aineetonta pääomaa ja siten edustavat kestävää kehitystä | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke tukee vahvasti kasvualaksi tunnistetun taide-, kultturi- j luontolähtöisen toiminnan yrittäjyyttä ja näin vahvistaa alan maakunnallista palvelurakennetta ja kestävää kehittämistä, hankkeen toimenpiteet luovat myös mahdollisia uusia palveluavauksia paikallisille taide-, kulttuuri-, ja luontoyrittäjille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Lähtökohtaisesti taide-, kulttuuri- ja luontolähtöiset menetelmät hyödyntävät aineetonta pääomaa ja siten edustavat kestävää kehitystä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Osaamisen lisäämiseksi toteutettavissa valmennuksissa hyödynnetään verkko-opetusta, myös hankkeen sisäisissä palavereissa hyödynnetään etäkokousmenetelmiä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa hyvinvointivaikutuksia sekä ammattilaisten osaamisen lisääntymisestä viime kädessä hyötyville sote-, ja kasvatus- sekä nuorisoalan palvelujen käyttäjille kuin myös työhyvinvoinnin lisääntymisen muodossa valmennuksiin osallistuville toimijoille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen yhtenä päämääränä on tuottaa osaamista taide-, kulttuuri-ja luontolähtöisistä menetelmistä sote-alalla niin, että eri asiakasryhmät ovat tasa-arvoisessa asemassa esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökulmista | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 9 |
| Hankkeen yhtenä päämääränä on tuottaa osaamista taide-, kulttuuri-ja luontolähtöisistä menetelmistä sote-alalla niin, että ne ovat esteettömiä ja yhdenvertaisesti saavutettavia | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hyvinvointipalveluita kehitetään myös kulttuuriperintöä arvostaen ja hyödyntäen | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli lisätä sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisten osaamista taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien hyödyntämisessä valmennusta tuottamalla. Palvelumuotoilua hyödyntävät valmennuspaketit pitivät sisällään muun muassa seuraavia työmuotoja: yhteiskehittämispajoja, pienryhmätyöskentelyä, verkkotyöskentelyä ja mentorointia sekä kokoavia työpajapäiviä, joihin myös muille kuin valmennuspaketteihin osallistuville, asiasta kiinnostuneille oli mahdollisuus osallistua. Valmennukset suunnattiin kahdelle ryhmälle: 1) sote-, kasvatus- ja nuorisoalan toimijoille - ammattilaisille, opiskelijoille ja järjestötoimijoille sekä 2) taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan toteuttajille. Laajan valmennuspaketin lisäksi hankkeessa tuotettiin suppeampia, räätälöityjä yksikkökohtaisia maksimissaan yhden päivän pituisia valmennuspäiviä.
Tavoitteena oli kuvata osaamista lisääviä valmennusmalleja niin, että niiden toteuttamista on mahdollista jatkaa hankkeen jälkeen. Tavoitteena oli kerätä valmennusten toimivuudesta tietoa eri näkökulmista: 1) valmennuksiin osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden, 2) valmennuksia toteuttavien ja palveluita järjestävien ja 3) palveluista päättävien tahojen näkökulmista.
Hanke lisäsi sote- ja nuorisoalan ammattilaisten osaamista taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan käyttämiseksi osana omaa työtä. Osallistumisella hankkeen koulutuksiin on ollut myönteinen vaikutus omaan työhyvinvointiin, niin yhteiskehittämisen pajoissa Mikkelissä ja Savonlinnassa, valmennuksissa Pieksämäellä sekä räätälöidyissä työpajoissa Essoten alueella. Räätälöidyistä koulutuksista syntynyt Virikepakki on jäänyt pysyväksi työkaluksi Essoten työyhteisöihin ja malli vietiin myös Diakin osatoteutuksen työyhteisöihin Pieksämäen seudulla.
Loppukyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia oli sitä mieltä, että valmennuksiin osallistuminen on lisännyt osaamista taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisistä menetelmistä. Lähes 85 prosenttia osaa soveltaa oppimaansa omassa työssään. Yli puolessa vastauksista kerrottiin, että työantajan tuki ja ajan antaminen olivat keskeiset osallistumisen mahdollistava tekijä. Estäviä tekijöitä olivat työkiireet, koronapandemia ja henkilökohtaiset syyt. Tärkeimpänä antina osallistumisesta vastaajat kuvasivat seuraavia: uudet menetelmät, näkökulmat ja ideat (72%), yhdessä tekeminen ja verkostoituminen (36%), antoi rohkeutta toteuttaa opittuja asioita (24%). Valmennuksiin osallistuneista 78% koki, että osallistuminen on vaikuttanut positiivisesti omaan työ- tai opiskeluhyvinvointiin. Työ- tai opiskelumotivaatioon ja työn tai opiskelun mielekkyyteen positiivisen vaikutuksen tunnisti 81,5 prosenttia. Työn kuormittavuuteen osallistumisella ei juuri ollut vaikutusta. Rohkeuteen kokeilla ja käyttää erilaisia menetelmiä osallistuminen vaikutti positiivisesti 75 prosentilla vastaajista (keskiarvo 4,16 asteikolla 1-5).
Yhteiskehittämisen työpajoista käynnistyi yhteensä 15 monialaista pilottia, joista 11 saatettiin loppuun hankkeen aikana. Hankkeen loppukyselyyn vastanneista 73 prosenttia koki, että yhteiskehittämisestä on hyötyä oman työn kannalta. Hanke on tukenut tutkivan ja kehittävän työotteen omaksumista, mutta toiminnan juurtumista on vaikea arvioida näin lyhyellä aikajänteellä. Loppukyselyn ja yksittäisten työpajojen perusteella monialaista yhteiskehittämistä pidettiin omaa työtä ja ajattelua rikastavana. Se ei silti toteutunut suunnitellusti työpajakertojen välillä. Yhteiskehittämisen onnistuminen edellyttää vahvaa ryhmäyttämistä, eikä palvelumuotoilun prosessille oltu varattu riittävästi toteutusaikaa. Työyksikkökohtaisesti toteutettu palvelumuotoilu ollut mahdollisesti toteutunut onnistuneemmin.
Osaaminen Design Jam -tapahtumien hyödyntämisestä yhteiskehittämisen työtapana on vahvistunut. Tapahtuma toteutettiin onnistuneesti myös verkossa, tiettävästi ensimmäistä kertaa.
Pieksämäellä luotu kulttuuritapahtuman toimintamalli ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmat ovat välineitä taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan vakiinnuttamiseksi työyhteisöissä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on konkreettinen työkalu, jota on helppo viedä käytäntöön työyksikkökohtaisesti.
Hankkeen loppujulkaisu, Ihmisen huoltokirja, kokoaa hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja työtapaa käytännönläheisesti. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-320-4
Valmennuksissa käytettiin ansiokkaasti erilaisia työmuotoja ja lisäksi toteutettiin 3 laajalle yleisölle suunnattua seminaaripäivää kiittävin palauttein.
Palvelujen tuottajia ei saatu rekrytoitua hankkeeseen suunnitellusti. Näin ollen tiedonkeruu tämän ryhmän kokemuksista jäi keräämättä. Tunnistetaanko yrittäjien tarpeet ja toisaalta järjestötoimijoiden mahdollisuudet palvelujentuottajina? Tiedonkeruuta ei myöskään toteutettu palveluista päättävien tahojen näkökulmista.