|
|
|
Hankekoodi: S21532
Hankkeen nimi: Asukasloikka Savonlinna - Seuraava askel
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonlinnan Seudun Kolomonen ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2101432-1
Jakeluosoite: Pappilankatu 3
Puhelinnumero: 0500-691574
Postinumero: 57100
Postitoimipaikka: Savonlinna
WWW-osoite: http://www.kolomonen.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Virpi Leskinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.leskinen(at)kolomonen.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447004571
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel hankkeella halutaan jatkaa kansalaislähtöistä kaupunkikehittämistä Savonlinnassa. Kansalaislähtöisen kaupunkikehittämisen pohjana on osallisuustyö, jokaisen asukkaan kokema osallisuus omaan kotipaikkaan, yhteiskuntaan ja omiin verkostoihinsa. Sosiaalista hyvinvointia pyritään lisäämään erityisesti niille henkilöille, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin. Sosiaalista hyvinvointia lisätään madaltamalla osallistumisen kynnystä lisäämällä osallistumisen mahdollisuuksia, levittämällä viestiä osallistumisen mahdollisuuksista sekä kokeilemalla uudenlaisia tapoja ihmisten yhteistoimintaan.
Asukasloikka Savonlinna -hankkeen (2016-2018) myötä kansalaistoimijoiden verkosto on vahvistunut ja aktiiviseen toimintaan osallisuustyöhön on saatu uusia toimijoita mukaan. Erityisen paljon on kiitelty hankkeen toteutusilmapiiriä ja toiminnan ympärille on muotoutunut aktiivinen ja sitoutunut verkosto. Verkostossa tehty työ on tuottanut uusien toimintamallien lisäksi uuden mahdollistavan yhdessä tekemisen ilmapiirin. Kaikissa tapaamisissa sekä ideointipajoissa on noussut esiin sama toive, siitä että yhteistoiminnalla on selkeästi koordinointi. Asukasloikka Savonlinna -hanke on toiminut loistavasti toiminnan koordinoijana.
Kun Asukasloikka Savonlinna -hankkeessa (2016-2018) on keskitytty yhdistysten toimintapotentiaalin tunnistamiseen ja vahvistamiseen, niin Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel -hankkeessa otetaan mukaan myös yksittäisten toimijoiden toimintapotentiaalin vahvistaminen ja tunnistaminen verkoston osana. Näin toimien tuloksena on asukkaiden aktiiviseen osallisuuteen herääminen ja siirtyminen valittamisesta vaikuttamiseen. Asioita ei muuta joku, asiat muutetaan itse.
Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel -hanke toteutetaan Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n keskinäisen sopimuksen mukaisesti toteuttajavastuuperiaatteella niin, että Savonlinnan kaupunki sitoutuu hankkeen kuntaosuuden rahoitukseen sekä nimeää edustajansa ohjausryhmään. Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel -hanke hallinnoijana toimii Savonlinnan Seudun Kolomonen ry, koska järjestöllä on vahva asema savonlinnalaisen kansalaistoiminnan tukemisessa, kehittämisessä ja organisoinnissa sekä kokemusta ensimmäisen kansalaislähtöisen kaupunkikehittämisen hankkeen toteutuksesta. Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:llä on alustava sopimus Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel -hanke toteutuksesta Savonlinnan kaupungin kanssa.
Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel -hanke toimintamalliksi halutaan Asukasloikka Savonlinna -hankkeen (2016-2018) tapaan jatkaa tuensiirtomenettelyä. Tuensiirrot mahdollistavat kokeilukulttuurin Savonlinnassa, kun asukkaiden oman innostuksen ja tarpeen pohjalta pystytään vastaamaan lyhyellä aikajänteellä uusien hankeideoiden toteutukseen. Tuensiirtoprosessi mahdollistaa laajan toimijoiden verkoston sitoutumisen päähankkeen tavoitteisiin. Tuensiirtoprosessi ei hyödytä pelkästään laajemman asiantuntijuuden saamisessa mukaan hankkeen tavoitteisiin vaan se myös parantaa yhdistystoimijoiden hankeprosessien osaamista.
Asukasloikka Savonlinna -hankkeen tulosten perusteella uudelta kansalaislähtöisen kaupunkikehittämisen hankkeelta lähdettiin hakemaan suurempia ja näin vaikuttavampia hankkeita päähankkeen oheen. Tämän vuoksi jo valmisteluvaiheessa tullaan hakemaan ja suunnittelemaan 2-3 sellaista hankeideaa teemoittain, jotka kulkevat päähankkeen ohessa koko toteutusajan ja jotka haetaan ja valmistellaan mukaan Asukasloikka 2.0 hankesuunnitelmaan. Näitä hankkeita kutsutaan tässä toimintasuunnitelmassa tukihankkeiksi.
Asukasloikka Savonlinna - seuraava aske -hankkeen maantieteellinen rajaus käsittää Savonlinnan kaupunkikeskustan alueen, jolla asuu noin 23 000 kaupunkilaista.
Tällä maantieteellisesti rajatulla alueella Asukasloikka Savonlinna - seuraava aske -hankkeen toimijoiksi aktivoidaan ensisijaisesti henkilöitä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka eniten hyötyvät oman toimintakykynsä kehittämisestä ja sosiaalisen osallisuutensa tukemisesta. Lisäksi toimijoiksi aktivoidaan henkilöitä, joita köyhyys ja syrjäytymisriski koskettavat keskimääräistä enemmän tai jotka kokevat yhteisön ja yhteiskunnan jäseninä syrjintää ja ennakkoluuloja.
Kehittämisen kohderyhmää ovat myös sosiaalista osallisuutta sekä hyvinvointia tukevat palvelut, toimintamallit, hankkeet ja rakenteet. Lisäksi kehitetään edellä esiteltyjen kohderyhmien sosiaalisia tukiverkostoja, heidän asiointiaan helpottavia asiakaslähtöisiä toimintamalleja sekä tuetaan kohderyhmien asemaa parantavaa yhteisöllisyyttä.
Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel -hanke on osa paikallisen kehittämisen toimintamallia, joka tuottaa aitoa lisäarvoa rakennerahasto-ohjelman alueelliseen toimeenpanoon esim. mahdollistamalla aikaisempaa paremmin pienten toimijoiden yhteistyön, toimintaedellytykset, asiantuntemuksen ja yhteiset hankkeet.
Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel -hankkeen tuensiirtohankkeiden hakijatahoina voivat toimia yhdistykset ja osuuskunnat. Hankkeet voivat kytkeytyä laajempiin kehittämiskokonaisuuksiin vahvistaen kehittämiskumppanuuksia julkisen (erityisesti Savonlinnan kaupunki, Sosteri ja alueen oppilaitokset) ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välillä.
Kaupunkikeskustan suuralueen sisällä asukasmäärät jakautuvat seuraavasti:
Hernemäki, Laitaatsilta, noin 4200 asukasta
Kellarpelto, noin 2600 asukasta
Miekkoniemi,Mertala, noin 1900 asukasta
Nojanmaa, noin 3200 asukasta
Nätki, Haka-alue, Kyrönniemi, noin 4100 asukasta
Pihlajaniemi, noin 1700 asukasta
Talvisalo, Heikinpohja, Vanha kaupunki, noin 5300 asukasta
Työttömiä Savonlinnassa oli 28. 2. 2018 yhteensä 2183 henkilöä, joista alle 25-vuotiaita 299 henkilöä, yli 50-vuotiaita 1019 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä 28. 2. 2018 oli yhteensä 597 henkilöä.
Asukaslukuun suhteutettuna Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel -hankkeentoimialueen työttömien määrä olisi noin 1419 henkilöä, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä noin 194 henkilöä ja pitkäaikaistyöttömien määrä noin 388 henkilöä.
Aiempien yksilöityjen tilastojen valossa kuitenkin etenkin alle 25-vuotiaiden, mutta myös muiden työttömien ryhmien, suhteellinen osuus Asukasloikka Savonlinna -hankkeen toiminta-alueella on edelleen hieman edellä olevia asukaslukuun suhteutettuja laskennallisia osuuksia suurempi.
Jatkohanke SKO:
1.Heikommassa sosiaalisessa, taloudellisessa ja osallisuusasemassa olevat Savonlinnan taajama-alueen asukkaat
Mihin tarpeeseen vastataan?
-tukea ja toimintaa mielekkään elämän rakennuspalikoiksi
-osallisuusmahdollisuuksien lisääminen
2.Kaikki toiminta-alueen asukkaat
Mihin tarpeeseen vastataan?
-positiivisemman ja aktiivisemman kaupunki-ilmapiirin luominen
-yhdistysten ja asukkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja aktiivisuuden lisääminen
-kanavien lisääminen kansalaisvaikuttamiseen
3.Kesätyöikäiset nuoret
Mihin tarpeeseen vastataan?
-rohkaisu kesätöihin, rohkaisu unelmointiin, oman jutun löytyminen
-mahdollistetaan vuosittain 3-4 nuorelle kesätyö
4.Asukasloikan hanke- ja tapahtumatoteuttajat (yhdistykset)
Mihin tarpeeseen vastataan?
-yhdistyksellä toimintaidea, mutta ei rahoitus- tai osaamisresursseja
-verkostoituminen
-yhdessä esillä olo toiminnassa
-yhteismarkkinointi
5.Muut yhdistykset
Mihin tarpeeseen vastataan?
-tieto rahoitusmahdollisuuksista, osaamisresurssit
-verkostoituminen, yhdessä tekeminen
6.Sidosryhmät: Savonlinnan kaupunki, Sosteri
Mihin tarpeeseen vastataan?
-lähidemokratiamallin kehittäminen (Savonlinnan kaupunki)
-osallisuusmahdollisuuksien lisääminen (Savonlinnan kaupunki)
-aktiivista tekemistä ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoava hyvinvoiva kaupunki (Savonlinnan kaupunki, Sosteri)
Välillisesti Asukasloikka Savonlinna Seuraava -askel hankkeesta hyötyy koko Savonlinnan kaupunki piristyvänä kansalaisyhteiskuntana ja uutena tapana ja motivaationa tehdä ja tuottaa toimintaa. Kansalaislähtöisen kehittämisen myötä luodaan ja ylläpidetään ilmapiiriä joka mahdollistaa erilaisten ihmisten osallistumista ja verkottumista osaksi yhteistä kaupunkia.
Asukasloikka Savonlinna – Seuraava askel 2019-2020 -hankkeen välilliset kohderyhmät ovat hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien kaupunkilaisten läheiset ja tukiverkostot sekä varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osallisuutta, työllistymistä ja hyvinvointia edistävät julkisoikeudelliset toimijat, yhteisöt, palvelutuottajat, yritykset ja hankkeet.
Välillistä kohderyhmää ovat osallisuuskoulutuksen kautta myös Savonlinnan kaupungin toimialojen viranhaltijat ja kumppanuuspöytien puheenjohtajat.
Jatkohanke SKO:
1.Sidosryhmät: XAMK, Samiedu, ELY-keskus, Etelä-Savon maakuntaliitto
Mihin tarpeeseen vastataan?
-hanke- ja tapahtumayhteistyö, verkostoituminen (XAMK, Samiedu)
-maakunnan osallisuusmallin jalkautuminen (maakuntaliitto)
-hankesuunnitelmien laadukas toteuttaminen (ELY)
2.Sisäiset asiakkaat = hankehenkilöstö, Aslo hankeperhe, Kolomosen henkilöstö, Järjestötalossa toimivat yhdistykset ja hankkeet
Mihin tarpeeseen vastataan?
-yhtenäinen laadukas hankehallinnoinnin tapa
-tiedonkulun varmistaminen
-voimaa toisistamme
-elinikäinen oppiminen
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 754 317
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 740 207
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 895 750
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 877 988
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Savonlinnan
Kunnat: Savonlinna
Jakeluosoite: Pappilankatu 3
Postinumero: 57100
Postitoimipaikka: Savonlinna
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 47
Suunniteltu: 360
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 3 |
| Päähankkeen, tukihankkeiden ja tulevien tuensiirtohankkeiden suunnittelussa on otettu/otetaan luonnonvarojen kestävä käyttö huomioon mm. hankemateriaalin suunnittelussa sekä toimintojen järjestämisessä esimerkiksi liikenneyhteyksien osalta. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti tuki- ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Päähankkeen, tukihankkeiden ja tulevien tuensiirtohankkeiden suunnittelussa on otettu/otetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskein vähentäminen huomioon mm. hankemateriaalin suunnittelussa sekä toimintojen järjestämisessä esimerkiksi liikenneyhteyksien osalta. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti tuki- ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 3 |
| Päähankkeen, tukihankkeiden ja tulevien tuensiirtohankkeiden suunnittelussa on hankeosioita, joissa kasvillisuus ja luonnon monimuotoisuus on vahvasti esillä. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti tuki- ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Hankealue rajautuu pohjoiselta sivultaan Haukiveden ja eteläiseltä sivustaltaan Pihlajaveden Natura2000-alueisiin. Asukasloikka Savonlinna - seuraava askel -hankkeessa on suunniteltu toteutettavaksi retkiä ko. Natura2000-alueille, jolloin alueiden esittely on vahvasti mukana hankkeen agendassa. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti tuki- ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| Hankealue rajautuu pohjoiselta sivultaan Haukiveden ja eteläiseltä sivustaltaan Pihlajaveden Natura2000-alueisiin. Menossa olevan Asukasloikka Savonlinna -hankkeen puitteissa on mm. toteutettu retkiä ko. Natura2000-alueille, jolloin alueiden esittely on ollut vahvasti mukana kyseisten hankkeiden substansseissa. Vastaava toimintalinja siirretään ja juurrutetaan myös Asukasloikka Savonlinna – seuraava askel -hankkeen toimintatavaksi. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti hankekumppaneiden ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 7 |
| Hankkeen kaikissa toiminnoissa pyritään minimoimaan jätteen synty ja käyttämään taloudellisesti kestäviä materiaaliratkaisuja. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti hankekumppaneiden ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole osioita, joilla merkittävästi voitaisiin vaikuttaa uusiutuvan energian käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Päähankkeen, tukihankkeiden ja tulevien tuensiirtohankkeiden suunnittelussa on hankintojen ja palvelujen hankinnan osalta tavoiteltu käytäntöä, jossa kilpailulainsäädännön rajoissa paikallisia, kestävän kehityksen periaatteita arvostavia yritysyhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti tuki- ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 8 |
| Hankkeen puitteissa kehitetään kohderyhmien elämäntilannetta parantavia aineettomia palveluja. Hankkeen omassa toiminnassa hyödynnetään aineettomien palvelujen tarjoamia mahdollisuuksia mm. nettitiedottamisen ja - yhteisöllisyyden muodossa. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti hankekumppaneiden ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 9 |
| Päähankkeen, tukihankkeiden ja tulevien tuensiirtohankkeiden suunnittelussa on toimintoja pyritty suunnittelemaan lähitoimintoperiaatteella, jolloin liikkuminen ja logistiikka on järjestettävissä kestävän logistiikka-ajattelun periaatteiden mukaisesti. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti tuki- ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Hankkeen perusidea ja tavoite on kohderyhmiin kuuluvien alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla tätä toimintatavoitetta erityisesti hankekumppaneiden ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 7 |
| Hankkeen toimintamalli on sukupuolineutraali ja tavoitteena on auttaa tasapuolisesti molempiin sukupuoliin kuuluvia kohderyhmäläisiä. Hankkeen, tukihankkeiden sekä tulevien tuensiirtohankkeiden suunnittelussa otetaan kuitenkin huomioon kohdassa 13.1. esitellyt sukupuolten tasa-arvoon liittyvät erityispiirteet. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla tätä toimintatavoitetta erityisesti hankekumppaneiden ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Hankkeen keskeisin tavoite on yhteiskunnallisen, sosiaalis-taloudellisen, osallistumistaidollisen ja kulttuurisen aktiivisuuden ja yhdenvertaisuuden kehittäminen sekä kohderyhmänä olevissa hankealueen asukkaissa että hankkeen yhteistyökumppaneina ja osatoteuttajina toimivissa organisaatioissa. Hankkeen perusidea ja tavoite on kohderyhmiin kuuluvien alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla tätä toimintatavoitetta erityisesti hankekumppaneiden ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien yleiseen toimintakulttuuriin | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 5 |
| Päähankkeen, tukihankkeiden ja tulevien tuensiirtohankkeiden osalta on suunniteltu hyödynnettäväksi Savonlinnan kaupunkikeskustan ainutlaatuista kulttuuriympäristöä. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti tuki- ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Päähankkeen, tukihankkeiden ja tulevien tuensiirtohankkeiden osalta on suunniteltu hyödynnettäväksi Savonlinnan kaupunkikeskustaan rajoittuvia Haukiveden ja Pihlajaveden Natura-alueita ja vahvistettu "jokamiehen" ympäristöosaamista. Välilliseen vaikutukseen pyritään vaikuttamaan juurruttamalla em. toimintaperiaatteita erityisesti tuki- ja tuensiirtohankkeiden toteuttajien ja yhteistyökumppaneiden yleiseen toimintakulttuuriin. | ||
Asukasloikka Savonlinna -seuraava askel hankkeen päätehtävä oli Savonlinnan kaupunkikeskustan kansalaislähtöinen kehittäminen ja sen ensisijainen kohderyhmä on heikommassa sosiaalisessa, taloudellisessa tai osallisuusasemassa olevat savonlinnalaiset. Hanke saavutti hyvin kohderyhmän, josta se muodosti lisäksi kokonaiskuvaa heikompiosaisuudesta laajemmin valottavan segmentoinnin. Hanke tuki toiminnallaan asukasosallisuutta, lähidemokratiaa ja asukkaiden hyvinvointia. Osallistujia ohjauksessa ja erilaisissa säännöllisesti kokoontuvissa ryhmissä oli 347 henkilöä, lisäksi tapahtumiin osallistui tuhansittain asukkaita.
Hanke toteutettiin alueen yhdistysten toteuttamien tuki- ja tuensiirtohankkeita (Lähde vaikuttaa - hanke, Toteuttaja: Savonlinnan Kylät ry; Job4You - hanke, Toteuttaja: Savonlinnan 4H-yhdistys ry ; Savonlinna Liikkuu – hanke, Toteuttaja: Savonlinnan Seudun Liikunta ry ; HaTTunarikka – hanke, Toteuttaja: Savonlinnan HaTTu ry; Innostavaa Kulttuuria Savonlinnaan–hanke, Toteuttaja: Osuuskunta Innostin; Vesj´kansa – hanke, Toteuttaja: Sääminki-Seura ry ja YTY - ympäristötekoja yhteisöllisesti-hanke: Savonlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry) koordinoivana päähankkeena, joka hankki myös tapahtumia ostopalveluna yhdistyksiltä.
Hankkeen tavoitteita olivat:
1.Erityispainotus heikommassa sosiaalisessa, taloudellisessa ja osallisuusasemassa oleviin
2.Entistä enemmän ja monipuolisemmin osallisuuden vahvistamista
3.Vaikutuskanavien lisääminen
4.Yhdistysten ja asukkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja toiminta-aktiivisuuden lisääminen
5.Uusien yhdistysten tavoittaminen kehittämistyöhön, uusien yhteistyöverkostojen syntyminen.
1/3 osa asiakkaista koki itse olevansa heikommassa asemassa hanketta aloittaessaan. Palautteiden perusteella kaikki kokivat hyötyvänsä palveluista ja huomasivat tuen tarpeen ja lopetustilanteessa on toivottu palvelumuodon jatkuvan.
1/3 osa asiakkaista oli aloitustilanteessa työtön tai työelämän ulkopuolella. Toisaalta heikompiosaisia on runsaasti myös opiskelijoissa ja työelämissä toimivissa. Hanke tavoitti kohderyhmänsä erinomaisesti, sillä hankkeen ”sisäänheittopalvelu” ja siitä levittäytyvät osallistumisen mahdollisuudet olivat hyvä ratkaisu. Kohderyhmä on segmentoitiin hankkeessa 16 tarkempaan ryhmään.
Palautteen perusteella osallisuustavoite toteutui myös hyvin; osallistujien osallisuuden tunne lisääntyi, solmittiin uusia ystävyyssuhteita ja rakennettiin tukiverkostoja ihmisten arkeen.
Osallisuustoimintaa järjestettiin mm. keskustan alueen kumppanuuspöytien kautta. Lähidemokratian mahdollistamat vaikutuskanavat lisääntyivät, mm. somen kautta osallistujaprofiili laajentui, mahdollistaen vetääntyneempien ihmisten osallistumisen. Myös hanketoimijoiden ja yhdistyskumppanien oma osallisuus ja osaaminen lisääntyi, kun järjestettiin yhdessä osallisuusteemainen Eurooppa-päivä keväällä 2019 ja 2021 ja osallisuusvalmennus syksyllä 2021.
Asukkailta kysyttiin pitkin hankekautta ideoista ja toiveista alueen viihtyisyyden lisäämiseksi, lisäksi osallistuttiin sekä aktiivinen somekeskusteluhin liittyen asukasosallisuuteen. Kumppanuuspöytä kokoukset striimattiin somekanaville, jolloin niiden seuranta- ja osallistumisaktiivisuus nousi moninkertaisesti. Laadittiin yhteistyössä verkoston kanssa osallisuusstrategia kaupungin strategian päivityksen yhteydessä.
Säännöllisesti kokoontuvien harrastusryhmien kautta ihmiset löysivät toimintaa ja saivat ystäviä. Ostopalvelutapahtumat toimivat hyvin ja aktivoivat sekä yhdistyksiä että asukkaita. Myös hankkeen erilaisiin tapahtumiin virittämä Pöhinäteltta toi virikkeitä ja iloa , ja oli asukkaiden loppuvaiheessa toivoma yhteisöllinen tapahtuma-alue.
Tavoitettiin uusia yhdistyksiä hanketoimintaan runsaasti, erityisesti harrastusseurat lähtivät mukaan toteuttamaan yhteisiä tapahtumia.
Tuki- ja tuensiirtohankkeiden taustaorganisaatioiden hanke- ja kehittämisosaaminen vahvistui yhteisten prosessien ja kehittämispäivien myötä (aloituspalaverit, toiminta- ja talousseuranta, prosessien luominen, itsearvioinnit ja loppupalaverit.
Osallistujia oli hankkeessa 347 henkilöä, kun tavoite oli 360 aloituslomaketta. Lopetuslomakkeita 321 kpl. Hankkeen tapahtumia järjestettiin n. 250 kpl. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä oli 26 kpl, joissa kokoonnuttiin 433 kertaa. Yhdistyksien ostopalveluna hankittuja tapahtumia oli 14 kpl, joissa osallistujia n. 2100 henkilöä. Hankkeen tapahtumissa ja Pöhinäteltassa vieraili tuhansia ihmisiä. Kaupunkikeskustan Kumppanuuspöydissä oli osallistujia paikan päällä 60 kpl, Facebookissa hieman alle 300 henkilöä. Asukasloikkaan osallistui 47 yritystä ja 70 yhdistystä sekä 14 muuta organisaatiota. UKT Unelmien kesätyössä työllistyi yhteensä 12 nuorta kolmen kesän aikana.
Hankkeen päättyessä jää elämään mm. monelle ihmiselle harrastus sekä mielekäs vapaa-ajanviettotapa, osallistujien henkilökohtainen voimaantumisen polku, muutamia säännöllisesti ja omaehtoisesti kokoontuvia harrasteryhmiä, Vesj’kansan rantarastit aktivoimaan luontoliikuntaa,
nuorten onnistuminen ensimmäisessä kesätyössä ja mitä se voi jatkossa poikia, kumppanuuspöydän laajemmat viestintäkanavat, Kaupunkiveneet/Sääminki-Seura.