|
|
|
Hankekoodi: S21533
Hankkeen nimi: Parasta Pohjois-Savoon!
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.3.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savon Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1852679-9
Jakeluosoite: Sammakkolammentie 2
Puhelinnumero: 044 785 3004
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.sakky.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Laitinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.laitinen(at)sakky.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 8804
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Parasta Pohjois-Savoon! -hankkeella vastataan haasteeseen työelämän moniosaamisvaatimusten kasvusta, työhyvinvoinnin kehittämisen tarpeesta, opiskelijoiden opintoihin ja työelämään kiinnittymisen vaikeudesta sekä kasvavasta syrjäytymisen uhasta opintojen aikana. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kouluttaa uutta tapaa opiskella ja tehdä työtä sote alalla. Uudessa tavassa tehdä työtä yhdistyvät ihmisen ammattitaito ja luovuus ja erityisesti sosiaaliset taidot ihmisten kohtaamisessa.
Osaamisen muutos moniammatillisessa ja monitoimijaisessa kentässä on meneillään oleva ja jatkuva prosessi, jolloin on tärkeää kehittää keinoja sen edistämiseksi ja mittareita sen arvioimiseksi. Peruskoulutuksella ja ihmisten elinikäisellä osaamisen kehittämisellä myös jatkokoulutuksen kautta luodaan ammattialakohtaiset perusvalmiudet myös moniammatilliseen ja monitoimijaiseen työskentelyyn. Opetussuunnitelmien kehittäminen tutkinto-ohjelmittain sekä ristiin varioiden on tärkeää. Varsinaisella täydennyskoulutuksella vastataan työyhteisöjen sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin ja odotuksiin. Verkostoituneella moniorganisatorisella yhteistyöllä vastataan paikallisiin ja alueellisiin erikoistuneisiin osaamistarpeisiin.
Hankkeen tavoitteena on opetushenkilöstön (2.aste, ammattikorkeakoulut, yliopistot) ja sote alan yritysten/ organisaatioiden (hankkeeseen sitoutuvat yritykset) henkilöstön kouluttaminen ja tietoisuuden lisääminen kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien hyödyistä ja näiden vaikutus työssä koettuun hyvinvointiin, työssä viihtymiseen, työssä jaksamiseen ja työurien pitenemiseen. Hankkeen aikana luodaan 4 oppilaitoksen verkostossa yhteisiä uusia opintopolkuja opiskelijoille sekä yhteistyömalleja toiminnan tiivistämisen tueksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää niin tutkintoon johtavien koulutusten kuin myös täydennyskoulutusten sisältöjä. Tutkintoon johtavien koulutusten ja täydennyskoulutusten sisältöjä rikastutetaan esimerkiksi teemoilla kohtaamisen taidot sekä psykososiaaliset –ja ryhmäohjaustaidot. Täydennyskoulutuspaketit räätälöidään sote alan yritysten tarpeisiin, jolloin hankittu uusi osaaminen nähdään yrityksissä vahvuutena ja kilpailuetuna. Tavoitteena on luoda 4 oppilaitoksen yhteinen täydennyskoulutustarjotin, joka on avoin kaikille oppilaitoksille ja yrityksille/ organisaatioille. Hankkeessa luodaan mittaristo, jolla voidaan mitata hankkeen tuomia positiivisia vaikutuksia liittyen työhyvinvointiin, ammattitaidon kehittymiseen ja moniammatillisuuden laajenemiseen sekä moniammatillisten osaajien työllistymiseen sote alalla.
Hankkeen aikana järjestämme opetushenkilöstölle ja sote alan yritysten henkilöstölle (hankkeeseen sitoutuneet yritykset) koulutustilaisuuksia, joissa lisäämme tietoisuutta kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien hyödyistä ja näiden vaikutuksesta työssä koettuun hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työurien pitenemiseen. Kehitämme tutkintoon johtavien koulutusten ja täydennyskoulutusten sisältöjä yhdessä 4 oppilaitoksen ja työelämän kesken. Tulevaisuuden tarpeisiin vastaavien koulutusten sisältöjä rikastutetaan teemoilla, jotka liittyvät kohtaamisen- ja ryhmäohjaamisen taitoihin, ja psykososiaalisiin taitoihin. Täydennyskoulutuspaketit räätälöidään sote alan yritysten tarpeisiin. Luomme 4 oppilaitoksen yhteisen täydennyskoulutustarjottimen eli KulttuuriSOTE -tarjottimen, joka on avoin kaikille oppilaitoksille ja yrityksille/ organisaatioille. Kehitämme yhdessä uusia opintopolkuja opiskelijoille, ja samoin luomme uusia yhteistyömalleja helpottamaan oppilaitosten, opiskelijoiden ja sote-alan yritysten yhteistyötä. Luomamme mittariston avulla mittaamme hankkeen tuomia positiivisia vaikutuksia liittyen työhyvinvointiin, ammattitaidon kehittymiseen ja moniammatillisuuden laajenemiseen sekä moniammatillisten osaajien työllistymiseen sote alalla.
Hankkeen tuloksena henkilöstön (oppilaitokset ja sote alan yritykset) osaaminen kasvaa ja monipuolistuu, ja tietoisuus ja ymmärrys taide- ja kulttuurimenetelmien hyödyistä ja niiden käytöstä laajenee. Yhteistyö tiivistyy eri oppilaitosten (2.aste ja amk) sekä oppilaitosten ja yritysten ja opiskelijoiden välillä. Tutkintoihin integroidaan uusia sisältöjä ja näin tuotetaan uutta osaamista. Täydennyskoulutukset ovat aidosti asiakaslähtöisiä. Tutkintoon johtavien koulutusten ja täydennyskoulutusten sisältöjen laajentamisen ja kehittämisen myötä pystymme varmistamaan koulutusten houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn alueellamme. Neljän oppilaitoksen yhteistyönä syntyy täydennyskoulutusten tarjotin (KulttuuriSOTE –tarjotin), joka toimii pohjana uusille tuotteille. Opiskelijat ja opettajat, samoin kuin työelämä, oppivat uuden tavan oppia ja tehdä työtä yrityksissä. Opiskelijoille syntyy mahdollisuus valita uudenlaisia opintopolkuja, jotka luovat paremmat edellytykset työllistymiselle. Pidemmällä aikavälillä sote alan yritysten/ organisaatioiden asiakkaiden toimintakyky ja elämänlaatu paranevat.
Moniammatillisen koulutusyhteistyön ja työelämässä toteutettujen täydennyskoulutusten tuloksena saadaan uudenlaista osaamista ja työnkuvia, positiivista kehittymistä työolobarometrin (TOB) tuloksissa sekä työurien pitenemistä. Eri alojen vetovoimaisuus ja työvoiman saatavuus lisääntyvät ja nuorten työllistyminen ja alueelle jääminen helpottuvat. Tieto ja osaaminen jakaantuvat alueella orgaanisesti eri alojen välillä koulutuksessa ja työelämässä jatkuvana toimintamallina. Maakuntien eri kehittämiskohteista johtuen saadaan eri maakuntien välisen yhteiskehittämisen tuloksena tietoa ja osaamista yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen tuloksena syntyy myös kansainvälisiä koulutusvientituotteita. Ja pidemmällä aikavälillä kokonaisten organisaatioiden toimintakulttuurit uudistuvat (erityisesti sosiaali-, terveys- ja kulttuurialoilla). Hankkeessa tehtävä toiminta vastaa Kuopion visiota 2030: Kuopion visio on olla ”Hyvän elämän pääkaupunki”. Kuopiolainen toimintatapa on ”lupa tehdä toisin”, eli se merkitsee luovuutta ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla ja arvioida kriittisesti myös vakiintuneita toimintatapoja.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:
- Eri koulutusalojen/koulutusorganisaatioiden (Pohjois-Savon alueen 2.asteen oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot) opettajat ja muu koulutushenkilöstö
- SoTe -alojen eri työyhteisöt sekä yritysten ja organisaatioiden työpaikkaohjaajat (Pohjois-Savo).
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat:
- Tutkinto-opiskelijat (erityisesti SOTE-, hyvinvointi- ja kulttuurialoilla opiskelevat nuoret sekä aikuiset)
- Sote alan palveluja käyttävät asiakkaat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 248 293
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 246 944
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 299 166
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Ylä-Savon
Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 21
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 305
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta ilmanmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan (tai kasvihuonekaasujen vähenemiseen) | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta materiaalien ja jätteiden määrään, hyötykäyttöön, kierrätykseen tai energia- ja materiaalitehokkuuteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankkeella on välitöntä tai välillistä vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen ja monipuolistamiseen. - Hanke lisää ammatilista osaamista kasvu- ja rakennemuutosaloilla ja vastaa tulevaisuuden muuttuviin osaamistarpeisiin (SoTe alat ja kulttuurialat). - Sen aikana toteutetaan ja suunnitellaan koulutuspaketteja eri koulutusasteille ja työelämään (kulttuuristen ohjausmenetelmien hyödyntäminen opiskelussa ja työssä) eri koulutusasteiden ja -alojen välisenä yhteistyönä. - Lisäksi kehitetään työyhteisöä tukevaa, työtehtävien ja työelämän muutosta seuraavaa ja haittavaikutuksia ennakoivaa mittaamista. - ”Ristiinpölyttäminen” luo uudenlaista osaamista ja uutta toimintakulttuuria työn tekemiseen. - Hankkeessa syntyvää osaamista hyödynnetään alueen koulutusorganisaatioiden järjestämissä koulutuksissa ja täydennyskoulutuksissa sekä työpaikoilla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeella on selvää vaikutusta aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä: hankkeessa luodaan uutta osaamista, toteutetaan valmennusta oppilaitosten/ koulutusorganisaatioiden ja yritysten (sote ala) henkilöstölle sekä kehitetään työelämän muutosta seuraavaa mittaamista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Työntekijöiden ammatillisen osaamisen lisäksi edistetään sekä työntekijän että asiakkaan hyvinvointia, sekä opiskelijan hyvinvointia eri koulutusasteilla. Työhyvinvointimittari tuottaa tietoa ja evidenssiä molempien hyvinvoinnista sekä seuraa niissä tapahtuvia muutoksia. Lähtökohtana on positiivisuus ja kehittävä ja voimaannuttava työote. Hankkeeseen osallistuville hoito- ja hoiva-alojen yrityksille syntyy uutta osaamista ja moniammatilliset toimintatavat rikastavat työtä ja tuovat hyvinvointia sekä työyhteisölle että asiakkaille. Hankkeella on myönteisiä vaikutuksia myös koulutusorganisaatioiden työntekijöiden hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta miesten tai naisten taloudellisen tai sosiaalisen tasa-arvon edistämisessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 6 |
| Hanke luo uudenlaista osaamista ja uutta toimintakulttuuria työn tekemiseen. Hankkeessa syntyvää osaamista hyödynnetään alueen koulutusorganisaatioiden järjestämissä koulutuksissa ja täydennyskoulutuksissa sekä työpaikoilla. Hanke käynnistää uuden aikakauden pohjoissavolaisessa koulutusyhteistyössä (4 eri koulutusorganisaatiota yhdessä). Hankkeessa toteutuu kulttuurinen tasavertaisuus ja se on kulttuurisesti kestävän kehityksen mukaista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
Hankkeen lähtökohtana on ollut tarve kehittää sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointia ja vastata työelämän moniosaamisen vaatimukseen. Työhyvinvoinnin näkökulmasta kuntien työntekijöistä eniten sairauspoissaoloja on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä, varsinkin sen suorittavalla portaalla. Lisäksi sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusala muuttuvat yhä moninaisemmiksi, työnkuvat kehittyvät ja muuttuvat ja osaamisvaatimukset kasvavat jatkuvasti. Tarpeena on ollut myös parantaa opiskelijoiden opintoihin ja työelämään kiinnittymistä sekä vähentää sitä kautta syrjäytymisen uhkaa. Hoitotyö, sekä opiskelijan kehittyminen esimerkiksi ammattitaitoiseksi lähihoitajaksi, vaativat aikaa, kiinnostusta, motivaatiota ja vuorovaikutusta. Sama koskee opetusta ja ohjausta niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla. Erilaisten taitojen yhdistämisestä syntyvällä moniosaamisella sekä yhteistyökyvyillä tulee olemaan keskeinen merkitys tulevaisuuden työelämässä. Hankkeen lähtökohtana on ollut monipuolistaa ja monialaistaa tutkintoon johtavien koulutusten sisältöjä lisäämällä niihin valinnaisuutta sekä taide- ja kulttuurimenetelmiä ja yhdistämällä sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuri- ja taidealan opetusta ja osaamista. Näin opiskelijat saavat jo opiskeluaikana kokemusta monialaisesta- ja ammatillisesta toiminnasta.
Hankkeen toimenpiteinä ja tuloksina ovat seuraavat:
- Hankkeessa kehitettiin 10 täydennyskoulutuspakettia, joita pilotoitiin hankkeen aikana 14 sosiaali- ja terveysalan yrityksen sekä Kuopion kaupungin 22 vanhusten hoivapalveluiden sekä erityisryhmien asumispalveluiden yksiköiden työntekijöiden sekä koulutusorganisaatioiden opettajien täydennyskoulutuksissa (yht. 98 osallistujaa), joissa tavoitteena oli oppia uusi tapa tehdä työtä sosiaali- ja terveysalalla sekä oppilaitoksissa opetustyössä. Toimintaan osallistuvien sosiaali- ja terveysalan työyksiköiden asiakasmäärä on yli 2500 asiakasta.
- Hankkeen aikana kehitettiin tutkintoon johtavien koulutusten sisältöjä (osallistujina yhteensä 85 opiskelijaa), kehitettiin uusia koulutustuotteita ja mahdollistettiin moniammatillisuus koulutuksissa hankkeessa mukana olevien koulutusorganisaatioiden opettajien vastavuoroisten opetusvierailujen kautta.
- Hankkeen aikana kaksi lähihoitajaopiskelijaa suoritti valinnaisen tutkinnonosan toisen oppilaitoksen koulutustarjonnasta.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli opetushenkilöstön ja sosiaali- ja terveysalan yritysten / organisaatioiden henkilöstön kouluttaminen ja tietoisuuden lisääminen kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien hyödyistä ja niiden vaikutuksesta työssä koettuun hyvinvointiin, työssä viihtymiseen, työssä jaksamiseen ja työurien pitenemiseen. Toimintakulttuurin vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin heidän itsensä kokemana olivat selkeät. Positiiviset muutokset olivat muun muassa monipuolinen ja ennakkoluuloton tapa tehdä töitä sekä avoimempi kulttuuri, inspiroivampi työilmapiiri, uskallus kommunikoida sekä työn mielekkyyden lisääntyminen. Negatiiviset muutokset tai toiminnan ennallaan pysyminen näkyi siinä, että aika ei riitä kaikkeen, on kiire ja resurssit ovat rajalliset.
Hankkeen toteutuksesta vastasivat Savon ammattiopiston (hankehallinnoija), Savonia ammattikorkeakoulun, Kuopion konservatorion sekä Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopiston asiantuntijakouluttajat (11 kouluttajaa). Toteutukseen osallistui myös Itä-Suomen Hyvinvointivoimalan kehitysjohtaja.