Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21535

Hankkeen nimi: Taitopajat 2020 -kehityshanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: PL 228

Puhelinnumero: 017182111

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hely Korventausta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hely.korventausta(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447182512

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Taitopajat 2020 on tuotekehityshanke, jonka päätavoitteena on luoda uudenlaista työllistymiseen tarvittavia taitoja vahvistavaa taitopajatoimintaa. Hankkeen osatavoitteina on kehittää asiakaslähtöiset ja vaikuttavat toimintamallit
1. työelämässä tarvittavien digitaalisten taitojen vahvistamiseen (ns. digitaitopaja)
2. itsensä työllistämiseen tarvittavien taitojen vahvistamiseen (ns. yrittäjyystaitopaja)
3. valmentavaan työhön Kuopion kaupungin konserniyhteisöissä (ns. työtaitopaja)
4. suomen kielen ja työllistymisvalmiuksien rinnakkaiseen vahvistamiseen (ns. kielitaitopaja)

Hankkeen aikana toimintamallit pilotoidaan käytännössä asiakastyön kautta. Tavoitteena on, että asiakkaita ohjautuu hankkeeseen yhteensä noin 575 koko hankeajalla.

Pitkäaikaistyöttömät ja rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömät muodostavat hankkeen pääasiallisen kohderyhmän. Hankkeeseen ei sisälly kuntouttavia palveluja, joten hankkeen palveluihin osallistuvalla tulee olla työllistymiseen vaadittava työkyky. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin voidaan ottaa työttömiä tai koulutuksesta valmistuvia nuoria, joiden työllistymis- tai koulutuspolku voidaan rakentaa työtaito- tai yrittäjyyspajan avulla.

Yrittäjyystaitopajan kohderyhmään valikoidaan em. laajasta kohdejoukosta ne, joilla on halua ja kykyä lähteä suunnittelemaan itsensä työllistämistä erilaisten yrittäjyyspolkujen kautta. Kielitaitopajan kohderyhmään valikoidaan puolestaan kohdejoukosta ne Suomessa pitempään olleet ja kotoutumisajan ohittaneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joiden kehittymätön kielitaito on este päästä kiinni työllistymisen polulle.

Hankkeen lopputuloksena syntyvät palvelukonseptit ja toimintamallit ovat toimijoiden tuotteistettavissa ja niille voidaan hakea jatkototeutusta ostopalveluna esimerkiksi maakunnan tai kuntien yhteistyön kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pitkäaikaistyöttömät ja rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömät muodostavat hankkeen pääasiallisen työnhakijakohderyhmän. Hankkeeseen ei sisälly kuntouttavia palveluja, joten hankkeen palveluihin osallistuvalla tulee olla työllistymiseen vaadittava työkyky. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin voidaan ottaa työttömiä nuoria, joiden työllistymis- tai koulutuspolku voidaan rakentaa työtaito- tai yrittäjyystaitopajan avulla sekä valmistumassa olevia tai vastavalmistuneita nuoria, joilla on koulutuksessaan ollut vaikeuksia selvitä työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta tai näytöistä ja jotka tarvitsevat työllistyäkseen lisäsparrausta työtaitopajalla. Uutena kohderyhmänä digitaitopajolojen toimintaan otetaan mukaan niitä lomautettuja henkilöitä, joiden työllistymis- tai koulutuspolkua voidaan tukea digitaitopajan valmennuksen avulla.

Yrittäjyystaitopajan kohderyhmään valikoidaan em. laajasta kohdejoukosta ne, joilla on halua ja kykyä lähteä suunnittelemaan itsensä työllistämistä erilaisten yrittäjyyspolkujen kautta.

Kielitaitopajan ohjautuvien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ei tarvitse olla pitkäaikaistyöttömiä mutta heidän tulee olla kotoutumisajan ulkopuolella ja heidän kehittymättömän kielitaidon tulee olla todellinen este päästä kiinni työllistymisen polulle.

Hankkeen toisen pääasiallisen kohderyhmän muodostaa Kuopion kaupunkikonsernin, valmentavan työn toteutuspaikkojen ja Tukeva-työvalmennussäätiön henkilöstö, joka tarvitsee uudenlaisiin ajattelu- ja työmalleihin sekä työotteeseen liittyvää koulutusta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kehitystyön keskiössä ovat myös hankkeen toteuttamisesta vastaavat organisaatiot, joiden palveluvalikoimaa ja toimintamalleja hankkeen avulla muokataan.

Hankkeen toimenpiteitä kohdennetaan myös kumppanuustoimijoiden henkilöstöön, jotka tarvitsevat hanketoteuttajien kanssa työskentelyyn yhteistä koulutusta ja sparrausta uusien toimintamallien ja valmentavan työotteen omaksumiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 981 381

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 582 732

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 399 256

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 830 342

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 595

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on suunniteltu kohderyhmän palvelutarpeista käsin eikä siihen ole sisällytetty analyysiä sukupuolinäkökulmasta. Tilastojen ja aikaisempien hankekokemusten mukaan, määrällisesti kaikissa hankkeen kohderyhmään kuuluvissa ikäluokissa reilusti yli puolet on miehiä. Naisten osuus hienoisesti pienentynyt.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta on suunniteltu niin, että siihen voivat eri sukupuolet osallistua tasa-arvoisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on edistää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä tasapuolisesti. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hankkeen toimilla pyritään vaikuttaan yksilön työllistymiseen ja toimeentuloon. Näillä elementeillä on merkittävä vaikutus yksilön ja tämän perheen hyvinvoinnin tekijänä.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimet eivät vaikuta asiaan

9 Loppuraportin tiivistelmä

Taitopajat 2020 oli tuotekehityshanke, jonka päätavoitteena oli luoda uudenlaista työllistymiseen tarvittavia taitoja vahvistavaa taitopajatoimintaa.

Hankkeen osatavoitteina oli kehittää asiakaslähtöiset ja vaikuttavat toimintamallit
1. työelämässä tarvittavien digitaalisten taitojen vahvistamiseen (ns. digitaitopaja)
2. itsensä työllistämiseen tarvittavien taitojen vahvistamiseen (ns. yrittäjyystaitopaja)
3. valmentavaan työhön Kuopion kaupungin konserniyhteisöissä (ns. työtaitopaja)
4. suomen kielen ja työllistymisvalmiuksien rinnakkaiseen vahvistamiseen (ns. kielitaitopaja)

Hankkeen pääasiallisen kohderyhmän muodostivat pitkäaikaistyöttömät ja rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömät, eikä hankkeeseen sisältynyt kuntouttavia palveluja. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin otettiin mukaan työttömiä tai koulutuksesta valmistuvia nuoria, joiden työllistymis- tai koulutuspolku voitiin rakentaa työtaito- tai yrittäjyystaitopajan avulla.

Yrittäjyystaitopajan kohderyhmään valikoitiin em. laajasta kohdejoukosta ne, joilla oli halua ja kykyä lähteä suunnittelemaan itsensä työllistämistä erilaisten yrittäjyyspolkujen kautta.

Kielitaitopajan kohderyhmään valikoitiin em. kohdejoukosta ne Suomessa pitempään olleet ja kotoutumisajan ohittaneet maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joiden kehittymätön kielitaito oli este päästä työllistymiselle.

Taitopajat 2020 -kehityshankkeen toimintaan osallistui 160 asiakasta.

Digitaitopajoille osallistui 66 henkilöä ja he osallistuivat yht. 481 toimintapäivään, keskimäärin asiakas osallistui 7,3 pajapäivään.
Yrittäjyystaitopajoilla järjestettiin hankeaikana 5 eri pienryhmää, joihin osallistui 21 asiakasta. Yksilölliseen valmennukseen osallistui yhteensä 35 asiakasta. Yrittäjyystaitopajoille osallistui yhteensä 52 asiakasta, joista 5 perusti yrityksen, 7 ryhtyi kevytyrittäjäksi (ilman Y-tunnusta), 16 aloitti työn tai koulutuksen ja loput 24 asiakasta jatkoivat työnhakua tai itsensä työllistämisen prosessia muulla tavoin.
Työtaitopajoille osallistui 7 henkilöä, joista työllistyi 2 henkilöä ja loput jatkoivat työnhakua.

Kielitaitopajojen alkujaksolle (4 viikkoa) osallistui 43 henkilöä ja näistä 23 jatkoi toimintajaksolle (kesto max 6kk) ja heistä n. 70% aloitti työn, työkokeilun tai opinnot.

Hankkeen aikana testattiin ja hiottiin toimintamalleja haasteellisessa toimintaympäristössä. COVID 19 –pandemia aiheutti kahden viimeisen toimintavuoden aikana useita keskeytyksiä pajojen toiminnassa ja epävarmuustekijöitä mm. asiakkaiden ohjautuvuudessa eri palveluihin, joten kaikkien pajojen osalta ei ehditty saada riittävää tietoa ja kokemusta palvelukonseptien tuotteistamiselle.

Digitaitopajoilla testattiin lyhytkestoista valmennusmallia, jossa asiakas voi omien osaamisvalmiuksien mukaisesti valita itselleen sopivan kokonaisuuden tarjonnasta. COVID 19 -pandemiatilanteessa kehitettiin lähivalmennuksen lisäksi myös etävalmennusmalli.

Yrittäjyystaitopajoilla kehitettiin matalan kynnyksen valmennusmalli, jossa korostui yksilöllinen ja asiakaskohtaisesti räätälöity sparrauspalvelu. Pienryhmävalmennusten moduulisisällöt tukivat valmennettavan yksilöllistä polkua.

Kielitaitovalmennuksessa hyödynnettiin toiminnallista kielenoppimisen mallia ja kehitettiin digitaalinen alusta kielenoppimisen tueksi (mobiiliappi).