Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21538

Hankkeen nimi: Tulevaisuuden ratkaisuja Lapille

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 30.6.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL122

Puhelinnumero: 016341341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: https://www.ulapland.fi/FI

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Koski

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutus- ja kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.koski(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7368 481

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sitra peräänkuuluttaa tietoon perustuvan päätöksenteon sijaan ja sen lisäksi tietoon perehtyvää päätöksentekoa. Tiedon ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen kehittäminen on keskeinen strateginen johtamishaaste, johon vastaaminen edellyttää digiloikan lisäksi dialogiloikkaa: syvällistä toimintakulttuurin muutosta, ymmärrystä siitä, että tiedon merkitys luodaan vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksessa ovat ihmiset, ei tieto ja päätöksenteko.

Lapissa etsitään uusia tapoja tiedon ja päätöksenteon väliseen vuorovaikutukseen maakuntauudistuksen tueksi. Uusissa maakunnissa kohdistuu suuria tarpeita ja odotuksia tietoon ja tiedolla johtamiseen ja maakuntauudistus tuo myös mukanaan uudenlaisia päätöksenteon rooleja. Se mahdollistaa uusien toimintamallien käyttöönoton tiedon ja päätöksenteon rajapinnassa. Pelkän tiedon tuottaminen ei kuitenkaan ole vastaus tiedolla johtamisen haasteisiin. Tarvitaan myös toimia tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutukseen liittyvän kyvykkyyden kehittämiseen ja varmistamiseen. Helsingissä syksyllä 2017 pilotoitu Hack for Society (H4S) -konsepti on uudenlainen mahdollisuus rakentaa dialogia ja uudenlaista konkreettisiin ratkaisuihin tähtäävää osallistavaa kehittämiskulttuuria myös maakuntatasolla. H4S-mallissa haetaan tieteellistä tietoa hyödyntäviä ja erilaisten asiantuntijuuksien kohtaamiseen pohjautuvia konkreettisia ratkaisuehdotuksia maakunnan haasteisiin ja palvelujärjestelmien kehittämiseksi. Helsingin kokeilun tulokset olivat erittäin hyvät ja hankkeen taustatahot (Sitra, Kuntaliitto, VNK, OKM) ovat lähteneet viemään eteenpäin toimintamallin pilotointia myös maakuntatasolla.

Lapissa on tarkoitus pilotoida aiemmin kuntatasolla kokeiltua H4S -konseptia, soveltaen sitä maakuntatasolle ja huomioiden Lapin maakuntauudistuksen tarpeet. Pilotin valmisteluprosessissa on huomioitu Lapin maakuntauudistuksen UUSI LAPPI -kuntakiertueella kerätty materiaali keskusteluista ja kyselyistä eri tahojen kanssa koko maakunnan kattavasti. Näiden pohjalta on määritelty laajemmat kolme teemaa, joihin haetaan erilaisia ratkaisuja pilotoimalla H4S-mallia. Asiakkaiden ja asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tunnistettuihin haasteisiin etsitään ratkaisuja hyödyntäen H4S-konseptia.
Konseptin pilotointiin valitut teemat Lapissa ovat alustavasti:
• Osallisuus ja vuorovaikutus
• Ennaltaehkäisevät palvelut
• Digitalisaatio ja läheisyysperiaate palvelujen tuottamisessa
Kaikkien alustavien teemojen kohderyhmänä ovat ESR-toimintalinjan 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta mukaisesti mm. nuoret, ikääntyneet, syrjäytymisvaarassa olevat.

Lapin pilottiryhmiin (ryhmässä tutkija, päättäjä, opiskelija) kutsutaan osallistujia maakuntauudistusvalmistelijoista ja väliaikaisesta valmistelutoimielimestä (päätöksentekijätaho), Lapin yliopiston tutkijoista ja opiskelijoista. Lisäksi prosessiin tullaan osallistamaan asiakkaita ja asukkaita ratkaisuvaihtoja etsiessä ja kuullaan heidän näkemyksiään.

Lapissa pilotoitavassa Hack 4 Society -kokeilussa käsiteltävissä teemoissa on tavoitteena etsiä ideoita ja ratkaisuja osallisuutta vahvistaviin kokonaisvaltaisiin toimintatapoihin ja asiakas- sekä asukaslähtöisiin palveluihin. Lisäksi käsiteltävissä sisällöissä painotetaan ennaltaehkäiseviä palveluita ja toimintatapoja. Pilotointi toteutetaan esiselvityshankkeen omaisena, jolloin se tuottaa ratkaisuehdotuksia määriteltyihin teemoihin ja sitä kautta myös mahdollisesti jatkohankkeen tai -hankkeita, joita lähdetään viemään eteenpäin. Lisäksi pilotti voi synnyttää ideoita ja ratkaisumalleja, joita hyödynnetään jatkossa esimerkiksi maakuntavalmistelussa tai kuntien ja tulevan maakunnan toiminnassa. Jos pilotoitu H4S-konsepti osoittautuu toimivaksi yhteistyöntavaksi, sitä on tarkoitus jatkaa myös pilotoinnin jälkeen.

Hankkeen toimenpiteet ovat:
Toimenpide 1:Hack for Society pilotointiprosessin valmistelu
Toimenpide 2: Työpajojen (5 kpl) toteutus
- Viiden työpajan toteuttaminen H4S-mallin mukaisesti ja soveltaen lappilaiseen toimintaympäristöön
- Työpajoihin osallistuvien ryhmien taustatuki työpajojen välillä
Toimenpide 3: Tulosten jakaminen ja jatkohyödyntäminen
- Finaalin toteuttaminen työpajojen tuloksista
- Työpajoissa syntyneiden parhaiden toteuttamiskelpoisten kehittämisehdotusten ohjaaminen eteenpäin
- H4S lappilaisen toteutustavan mallintaminen jatkuvaksi toimintamalliksi
- Lapin pilotin kokemusten ja tulosten levittäminen maakunnassa ja muihin maakuntiin
Toimenpide 4: Yhteistyö Valtioneuvoston kanslian ja Sitran sekä muun taustaryhmän sekä toisten pilottimaakuntien kanssa prosessin aikana

Hankkeen tuloksena syntyy loppuraportti, jossa on kuvattu:
1. valittuihin teemoihin ja palvelujärjestelmän kehittämiseen kytkeytyvät ratkaisumallit (kehittämistoimenpiteet),
2. päätöksentekoprosessi ja sen toimivuuden arviointi eri toimijoiden näkökulmasta ("lappilainen H4S -malli"),
3. toimenpide-esityksen "lappilainen H4S -mallin" käyttöönoton osalta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Teemojen kautta määrittyvät asiakasryhmät ja palvelujen käyttäjät (asiakasnäkökulma)
2) Palvelujärjestelmän kehittämisestä vastaavat päätöksentekijät (päätöksentekijä)
3) Kehittämisen tueksi tietoa tuottavat tutkijat ja opiskelijat (tutkimus)

4.2 Välilliset kohderyhmät

1) Laajemmin palveluja käyttävät asiakkaat
2) muiden maakuntien maakuntauudistuksesta vastaavat tahot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 27 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 27 200

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 34 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 34 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi, Ranua, Ylitornio, Savukoski, Keminmaa, Salla, Tornio, Pelkosenniemi, Muonio, Kolari, Simo, Posio, Inari, Enontekiö, Kittilä, Sodankylä, Pello, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on hankkeen sukupuolivaikutuksia arvioitu Lapin letka - hankkeessa rakennetulla Suvauskoneella. Testin mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma muun muassa ohjausryhmän kokoonpanossa sekä pilotteihin osallistuvien rekrytoinnissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tukee sukupuolten tasa-arvoa, mutta se ei ole päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Hankkeessa kehitetään työpajojen kautta erilaisia uusia ratkaisumalleja palveluiden tuottamiseen kohderyhmä huomioiden.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 8
Hankkeessa lisätään palveluja käyttävien asiakkaiden osallistamista palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun ja siten sillä on välillinen vaikutus myös asiakkaiden hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeessa edistetään tasa-arvoa edistämällä sosiaalista osallisuutta. Työpajojen teemoissa on huomioitu ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Teemoissa huomioidaan heikommassa asemassa olevat asiakasryhmät, joilla on suurin vaara syrjäytymiseen tai tulla syrjityksi. Laajemmin työpajojen pohjalta syntyneet ratkaisut edistävät tasa-arvoa myös koko maakunnan tasolla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeessa edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta edistämällä sosiaalista osallisuutta. Teemoissa huomioidaan kulttuuriset erityisryhmät ja heikommassa asemassa olevat asiakasryhmät. Yhteiskunnallisen osallistamisen näkökulma on olennaisen tärkeä hankkeen toiminnassa sekä myös painopisteenä hankkeessa kehitettävässä lappilaisessa prosessissa. Laajemmin työpajojen pohjalta syntyneet ratkaisut edistävät yhdenvertaisuutta myös koko maakunnan tasolla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohteeseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tiedon ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen kehittäminen on todettu olevan keskeinen strateginen johtamishaaste, johon vastaaminen edellyttää dialogiloikkaa. Dialogiloikalla tarkoitetaan syvällistä toimintakulttuurin muutosta ja ymmärrystä siitä, että tiedon merkitys luodaan vuorovaikutuksessa. Tarve tiedon ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen kehittämiselle on ymmärretty myös Lapissa. Hack for Society -konseptin tavoitteena on rakentaa akateemisen ja poliittisen maailman välille konkreettinen kohtaamispaikka- ja -aika. Konseptissa yhdistyy tutkimuksen ja päätöksenteon yhteistyö, jonka avulla edistetään yhdessä kehittämällä konkreettisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yhteistyö toteutetaan hackathon -periaatteen mukaisesti, jolla tarkoitetaan uuden kehittämistä tiiviissä ja rajatussa aikataulussa. (Sitra, 2017.)

Keväällä 2018 aloitettiin keskustelut Sitran kanssa, joissa kartoitettiin Hack for Society -konseptin mahdollisuuksia tukea Lapin maakuntaa ja maakuntauudistuksen valmistelutyötä tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutukseen liittyvän kyvykkyyden kehittämisessä. Mukana pilotin valmistelussa on ollut toimijoita maakuntauudistusvalmistelusta, Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluista, Lapin ELY-keskuksesta sekä Lapin liitosta. Tukea on saatu myös muun muassa Valtioneuvoston kansliasta ja Sitrasta. Valtiovarainministeriöstä tarjottiin Lapin pilotille sisällöllistä sparrausta, sillä Valtiovarainministeriö on kiinnostunut Lapin pilotin tuloksista, joita voidaan levittää myös muiden maakuntien hyödynnettäviksi.

Lapissa Hack for Society-konseptin pilotointi toteutettiin soveltaen sitä kuntatasolle. Hankkeen kohderyhmänä toimivat palvelujärjestelmän kehittämisestä vastaavat päätöksentekijät, palvelujen käyttäjät ja asiakasryhmät sekä Lapin yliopiston opiskelijat ja tutkijat. Haastemuotoinen kiihdyttämö muodostettiin kohderyhmän jäsenistä koostuvista tiimeistä, joiden tavoitteena oli ratkaista yhteiskunnan ongelmia kehittämällä niihin kuntatasolla toteutettavia ratkaisuja.

Pilotin valmisteluprosessissa huomioitiin Lapin maakuntauudistuksen yhteydessä toteutetun UUSI LAPPI-kuntakiertueen materiaali. Kuntakiertue toteutettiin keväällä 2019. Materiaalia kerättiin asiakkaiden ja asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Kerätyn materiaalin pohjalta määriteltiin kolme teemaa, joihin haettiin erilaisia ratkaisuja mallin pilotoinnissa. Teemat ovat osallisuus ja vuorovaikutus, ennaltaehkäisevät palvelut sekä digitalisaatio ja läheisyysperiaate.

Osallisuus ja vuorovaikutus -teeman kohderyhmänä toimivat heikossa asemassa olevat nuoret sekä nuoret aikuiset. Tavoitteena on luoda palvelu, joka mahdollistaa heikossa asemassa olevien nuorten löytämisen ja osallistamisen. Ennaltaehkäisevät palvelut -teeman kohderyhmänä toimivat vaikeasti tavoitettavat ikäihmiset, joille pyritään luomaan matalan kynnyksen palveluita etsivää vanhustyötä hyödyntäen. Etsivä vanhustyö kohdistuu yksilöihin, joita on yleensä vaikea tavoittaa ja jotka tarvitsevat tukea helposti saatavassa muodossa. Tavoitteena on toteuttaa palveluita syrjäytymisvaarassa oleville tai jo syrjäytyneille ikäihmisille. (Kuikka, 2015, 13). Digitalisaatio ja läheisyysperiaate -teeman tavoitteena on kehittää ratkaisuja palvelujen kehittämiseen, jotka palvelevat digitalisaation ja läheisyysperiaatteen perusajatuksia. Keskeisenä ajatuksena on huomioida palveluiden digitalisoituminen ja palveluiden tuottaminen lähelle ihmisiä.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia tapoja tiedon ja päätöksenteon väliseen vuorovaikutukseen ja tätä kautta kehittää maakunnan palvelujärjestelmää. Tavoitteeksi on määritelty myös tiedon ja päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen kyvykkyyden kehittäminen ja varmistaminen. Tämän lisäksi tavoitteena oli saada Lapin yliopisto mukaan maakunnan kehittämiseen yhä vahvemmin.

Hack for Society -konseptin tuloksena syntyi kymmenen valittuihin teemoihin ja palvelujärjestelmän kehittämiseen kytkeytyvää ratkaisumallia. Ensimmäiset viisi ratkaisumallia on tuotettu osallisuus ja vuorovaikutus -teemaan, seuraavat kolme ennaltaehkäisevät palvelut -teemaan ja viimeiset kaksi digitalisaatio ja läheisyysperiaate -teemaan.

Ensimmäinen ratkaisumalli on kehitelty vastaamaan haasteeseen, missä Ohjaamon kynnystä tulisi saada madallettua entisestään, jotta nuoret pääsisivät Ohjaamon palveluiden piiriin. Ratkaisumalli kehiteltiin toimimaan siten, että Ohjaamo jalkautuisi ammatilliseen oppilaitokseen, jossa nuoret voisivat saada yksilöllistä tietoa, neuvoa ja ohjausta tarvitsemaansa tilanteeseen. Jalkautuminen edesauttaisi Ohjaamon palveluiden esille tuomista ja saavutettavuutta. Ratkaisumallin tavoitteena olisi madaltaa palveluihin liittyvää kynnystä ja murtaa niihin liittyviä ongelmakeskeisiä käsityksiä.

Toinen ratkaisumalli vastaa haasteeseen, jossa nuoret tulisi tavoittaa eri tavoin ja monipuolisesti, jotta nuorten osallisuutta ja vuorovaikutusta voitaisiin edistää. Ratkaisumalli suunniteltiin toteutettavaksi sovelluksena, joka mahdollistaisi nuorten kokonaisvaltaisen tavoittamisen. Sovellus yhdistettäisiin jo olemassa olevaan Wilma -palveluun, jota käytetään oppilaitosten hallinto-ohjelmana. Käyttäjinä toimivat nuoret, vanhemmat sekä opettajat ja sisältöä tuottavat järjestöt, seurat, kunnat ja oppilaitokset.

Kolmas ratkaisumalli tavoittelee ratkaisua haasteeseen, jossa työelämää tulisi kehittää niin, että se tukisi syrjäytyneiden nuorten osallistumista ja osallisuutta. Ratkaisumalli suunniteltiin toteutettavaksi internet-sivuna, joka yhdistäisi työpaikat ja nuoret työnhakijat. Sivu tarjoaisi nuoren tueksi turvatiimin, joka tukisi nuorta työelämään liittyvissä asioissa. Ratkaisumallin tavoitteena olisi tuoda tuki vaiheeseen, jossa nuori on astumassa työelämään.

Neljäs ratkaisumalli vastaa haasteeseen, jossa syrjäytyneille nuorille tulisi tarjota kokonaisvaltaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Ratkaisumalli suunniteltiin toteutettavaksi osallistamisvastaavan avulla, joka toimisi yhteyshenkilönä asiakkaiden ja palveluntarjoajien välillä.

Viides ratkaisumalli tavoittelee ratkaisua haasteeseen, jossa nuoret tulisi saada osalliseksi yhteiskuntaan, jossa heitä tulisi auttaa löytämään itselleen merkityksellistä sisältöä elämään. Ratkaisumalli suunniteltiin toteutettavaksi nuorelle suunnatun tukihenkilön kautta, jonka avulla nuori kykenee löytämään itseään kiinnostavia mahdollisuuksia. Ratkaisumalli korostaa ennaltaehkäisevää toimintaa.

Kuudes ratkaisumalli vastaa haasteeseen, jossa sellaiset ikäihmiset tulisi tavoittaa, jotka eivät kuulu palveluiden ja etuuksien piiriin. Ratkaisumalliksi suunniteltiin kiertävä kokonaisvaltaisen elämäntilanteen kartoittajan. Elämäntilanteen kartoittaja toisi ikäihmisten tietoon niin kansaneläkelaitoksen, kunnan kuin kolmannen sektorin tarjoamia palveluita, jota kautta ikäihmiset voisivat saada uusia sisältöjä muuttuneisiin elämäntilanteisiin. Ratkaisumalli korostaa ennaltaehkäisevää näkökulmaa, jossa palveluita tarjottaisiin ennen kuin ongelmia ilmenee. Palvelu suunniteltiin kytkettäväksi olemassa olevaan rakenteeseen, kuten esimerkiksi Rovaniemellä toimivaan Seniorineuvolaan tai Onni -palvelubussiin. Tämä ratkaisumalli voitti Hack for Society -konseptin Rovaniemellä.

Seitsemäs ratkaisumalli vastaa haasteeseen, jossa yksin jääneet ikäihmiset tulisi löytää toimintakykyä edistävän toiminnan piiriin varhaisessa vaiheessa. Ratkaisumalli suunniteltiin toteutettavaksi Rovaniemen vanhustenviikolla tapahtuvana kampanjana. Kampanjan tavoitteena olisi löytää yhteisvastuun avulla yksin jääneet ikäihmiset ja aktivoida heitä vanhustenviikon tapahtumiin.

Kahdeksas ratkaisumalli vastaa haasteeseen, jossa apua tulisi tarjota ikäihmisille, jotka eivät täytä palveluiden myöntämisen perusteita. Ratkaisumalliksi ehdotettiin matalan kynnyksen jalkautuvaa sosiaaliohjausta ennen ongelmien ilmenemistä. Sosiaaliohjausta toteutettaisiin kotiin tehtävien ohjauskäyntien kautta.

Yhdeksäs ratkaisumalli on suunniteltu vastaavan haasteeseen, jossa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluita tulisi kehittää läheisyysperiaatteen mukaisesti. Ratkaisumalliksi ehdotettiin sovellusta, joka sisältäisi ajanvarauksen, ajan peruutuksen, muistutustoiminnon, chatin, seurannan ja yhteydenottopyynnön. Sovelluksen tavoitteena olisi vähentää käyttämättömien ajanvarausten aiheuttamia kustannuksia. Tämä ratkaisumalli oli Hack for Society -konseptin osallistujien suosikki.

Kymmenes ratkaisumalli on suunniteltu vastaamaan haasteeseen, jossa palveluiden käyttäjien ääni tulisi saada kuuluviin digitaalisten palveluiden suunnittelussa. Ratkaisumalliksi ehdotettiin toimintamallia, jossa erilaiset käyttäjäryhmät tunnistettaisiin ja heidät osallistettaisiin palveluiden suunnitteluprosessiin alusta lähtien.
Ratkaisuehdotusten jatkokehittämis- ja suunnittelutyötä on työstetty kevään 2020 aikana yhdessä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palveluiden ja ohjaamon sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa. Suunnittelupalaverit ovat keskittyneet konseptin avulla muotoutuneisiin ratkaisuehdotuksiin ja niiden edistämiseen. Ratkaisuehdotuksia on tarkasteltu yksittäin kuin myös teemakohtaisina kokonaisuuksina. Tavoitteena on, että ratkaisuehdotuksia lähdetään edistämään yhdistelemällä ratkaisuehdotuksia teemakohtaisesti toisiinsa. Yhdisteleminen mahdollistaa ratkaisuehdotuksien jatkokehittämisen kunnan tarpeisiin sopivaan muotoon.

Konseptissa luotujen ratkaisumallien jatkokehitys on aloitettu valitsemalla jokaisesta teemasta yksi eteenpäin vietävä ratkaisumalli. Valinta tehtiin hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa olleiden toimijoiden kanssa. Pyrimme kartoittamaan mahdollisuuksia, joilla valittuja ratkaisuja voitaisiin viedä kohti käytäntöä esimerkiksi hankkeita hyödyntäen. Eteenpäin vietäviksi ratkaisumalleiksi valittiin Ohjaamon toimintaan kytkeytyvien ratkaisumallien yhdistelmä, kuudes ratkaisumalli ja yhdeksäs ratkaisumalli.