Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21541

Hankkeen nimi: Digiajan työhyvinvointi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016341341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kohtakangas Krista

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: krista.kohtakangas(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844257

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yksi tämän hetken tärkeimmistä henkilöstöjohtamisen trendeistä Suomessa on henkilöstön hyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen. Vielä ei kuitenkaan olla valmiita vastaamaan nopeaan työelämän muutokseen ja sen tuomiin henkilöstökehittämisen haasteisiin. Työvoima monipuolistuu tekoälyn, robotiikan ja kansainvälisen liikkuvuuden ansiosta, jonka lisäksi työvoiman ikääntyminen ja työurien pidentyminen muuttavat työelämää. Digiaika lisää myös aivojen kuormitusta, koska tietomassat ovat moninkertaistuneet. Se vaatii uudenlaista kykyä pärjätä informaation kanssa, missä nuoret ja vanhemmat työntekijät ovat hyvin eri lähtökohdissa.

Digitaalisuus avaa paljon mahdollisuuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen, kun työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisessa siirrytään yhä enemmän edistävään ja ennakoivaan työhön. Töiden sisältö muuttuu mielekkäämmäksi, kun kasvava osa rutiineista voidaan jättää koneiden hoidettavaksi. Toisaalta digitalisaation kehitykseen liittyy myös erilaisten seurantavälineiden kehittyminen, jolloin sekä fyysisen että psyykkisen kuormituksen seuranta mahdollistuu. Uudenlaiset ratkaisut tuottavat muun muassa reaaliaikaista tietoa jaksamisen tilasta ja osaavat arvioida sitä myös ennakolta. Työn ja sen tekemisen tapojen muutoksen lisäksi muuttuvat myös työhyvinvoinnin merkitys ja vaatimukset sen johtamiselle. Tietotyö ja digiaika asettavat erilaisia haasteita jaksamiselle ja työkyvyn ylläpitämiselle.

Digiajan työhyvinvointi -hankkeen tavoitteena on:
1) Tuottaa mukana oleviin organisaatioihin, ja laajemmin Lapin alueelle, tietoa ja asiantuntijuutta digiajan työhyvinvoinnista, toimintamalleista ja työkaluista.
2) Kehittää organisaatio- ja työyhteisökohtaisia työhyvinvoinnin toimintamalleja, jotka yhteen sovittavat työhyvinvoinnin toimivia käytäntöjä ja uusia digiajan työhyvinvoinnin välineitä.
3) Tarjota kehittämistyön tuloksena organisaatioille voimavaroja ja keinoja työhyvinvoinnin tukemiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Hanke koostuu kolmesta laajasta toimenpidekokonaisuudesta. Ensimmäisenä toteutetaan selvitys digiajan työhyvinvoinnista, joka toimii hankkeessa tehtävän kehittämistyön pohjana. Selvityksessä kartoitetaan työhyvinvoinnin haasteita ja tarpeita digiajassa ja kootaan yhteen uusia työhyvinvoinnin työkaluja kehittämistyön tueksi ja hankkeen aikana testattaviksi. Selvityksen pohjalta toteutetaan organisaatioiden digiajan työhyvinvoinnin kartoittamiskysely organisaatioille ja työyhteisöille Lapissa. Toisena kokonaisuutena on organisaatiokohtainen kehittämistyö vertaiskehittämisen työpajoissa ja työyhteisöissä. Kokonaisuus käynnistetään työpajoihin osallistuvien organisaatioiden työhyvinvoinnin tilan kartoituksilla, digiajan tarpeet huomioiden. Kokonaisuudessa toteutetaan viisi teemoitettua asiantuntijavetoista työhyvinvoinnin kehittämistyöpajaa joiden lisäksi ohjataan organisaatiokohtaisia digiajan työhyvinvoinnin kehittämistöitä sekä testataan erilaisia digiajan työhyvinvoinnin työkaluja. Kokonaisuuden lopuksi laaditaan kullekin organisaatiolle oma digiajan työhyvinvointiprofiili. Kolmannessa kokonaisuudessa kootaan ja mallinnetaan hankkeen aikana tehty kehittämistyö yhteen sekä jaetaan toimivia käytänteitä. Digiajan työhyvinvoinnin mallit ja hyvät käytänteet sekä työkalut työhyvinvoinnin johtamiseen digiajassa kootaan yhteen sähköiseksi työkirjaksi ja järjestetään loppuseminaari hankkeen tuloksista.

Digiajan työhyvinvointi -hankkeen tuloksena kehitetään uusia ja uudistetaan vanhoja työhyvinvoinnin malleja, jotka tukevat digitalisaation kautta uudistuvan työelämän kehittämistä. Hankkeessa kehitetään organisaatioiden johtamiseen ja prosesseihin uusia ennakkoluulottomia työhyvinvoinnin ratkaisuja yhdessä osallistuvien organisaatioiden kanssa. Jokainen hankkeen aikana toteutettavaan organisaatiokohtaiseen kehittämistyöhön osallistuva organisaatio kehittää juuri omiin tarpeisiinsa ja omaan työyhteisöönsä kohdentuvan digiajan työhyvinvointimallin.

Hankkeella lisätään myös tietoisuutta digiajan tuomista muutoksista ja niiden vaikutuksesta työhyvinvointiin. Erilaisten työhyvinvoinnin käytänteiden yhteensovittamisella pyritään myös lieventämään digitalisaatioon liittyviä huolia esimerkiksi eri ikäryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskuudessa. Hankkeessa hyödynnetään aikaisemman työhyvinvointitutkimuksen tuloksia ja luodaan uusi, ketterä kyselymittaristo, joilla voidaan tehdä konkreettisia ja helppoja mittauksia organisaatioiden digiajan työhyvinvoinnin tilasta. Hankkeen aikana organisaatiolle laaditaan myös digiajan työhyvinvointiprofiilit. Hankkeen tuloksista kootaan sähköinen menetelmällinen työkirja jaettavaksi hankkeen jälkeen laajemmalle yleisölle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat lappilaiset julkishallinnon organisaatiot sekä yritykset, joilla on tarve parantaa oman työyhteisönsä työhyvinvointia ja sopeuttaa työhyvinvoinnin käytäntöjään digiajan tarpeisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös muut lappilaiset organisaatiot, jotka saavat hankkeen tuottamien tulosten kautta lisää tietoa digiajan työhyvinvoinnista, sen haasteista ja mahdollisuuksista, sekä työkaluja hyvinvoinnin kehittämiseen. Lappilaiset kehittäjät saavat tietoa maakunnan tasolta digiajan työhyvinvoinnin tilasta. Hankkeen tuottama työkirja on hyödynnettävissä aiheesta kiinnostuneille maakunnassa sekä maakunnan ulkopuolella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 440

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 207 573

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 291 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 263 059

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin

Kunnat: Sodankylä, Rovaniemi, Muonio, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 158

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on hankkeen sukupuolivaikutuksia arvioitu Lapin letka -hankkeessa rakennetulla Suvauskoneella. Testin mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti. Hankkeeseen osallistuvissa julkissektorin organisaatioissa työskentelee kuitenkin oletettavasti enemmän naisia. Yrittäjistä taas vain noin kolmannes on naisia ja naisyrittäjät toimivat miehiä pienemmissä yrityksissä. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta laadukas työelämä ja sitä kautta tuottavampi henkilöstö edellyttää muun muassa perheen ja työn yhteensovittamisen onnistumista, joka on parantanut viime vuosina erityisesti naisten asemaa työelämässä. Esimerkiksi etätyön mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen edesauttaa naisten osallistumista työelämään. Julkiset ja yksityiset organisaatiot voivat oppia joustavia käytäntöjä myös toisiltaan, minkä takia julkisen ja yksityisen vuoropuhelu on tärkeää. Suomalaisen työelämän yksi piirre on myös se, että naiset ovat yliedustettuina osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa, eivätkä tällaiset työsuhteet ole aina naisten omia valintoja. Digiajan työelämä tekee asiantuntijoiden mukaan työelämästä vielä nykyistä sirpaleisemman, jossa osa- ja määräaikaiset työsuhteet sekä erilaiset itsensä työllistämismuodot, esimerkiksi yrittäjyyden eri muodot, lisääntyvät.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työhyvinvointia, työelämän laatua ja henkilöstön tuottavuutta kehittävässä hankkeessa on tärkeä huomioida muun muassa edellisessä kohdassa kuvatut suomalaiseen työelämään liittyvät erityispiirteet, jotka vaikuttavat tosiasialliseen työelämän laatuun ja henkilökohtaiseen työhyvinvoinnin kokemukseen erilaisissa työpaikoissa ja työsuhteissa. Työhyvinvointi ei välttämättä rakennu samanlaisista asioista eri organisaatioissa, eri työtehtävissä, erilaisissa työsuhteissa tai miesten ja naisten kokemana. Osaan näistä asioista vaikuttaa juuri miesten ja naisten toimiminen eri aloilla, eri tehtävissä ja erilaisissa työsuhteissa. Sekin on kuitenkin huomioitava, että kaikki miehet tai kaikki naiset eivät koe asioita samalla tavalla, minkä takia jokaisen hankkeeseen osallistuvan organisaation/työyksikön nykytilanne tulee selvittää hankkeen käynnistyttyä. Tällä tavoin jokaisen työpaikan hyvinvointia voidaan kehittää ja tukea yksilöllisesti ja erityispiirteet huomioiden. Hankkeeseen pyritään saamaan mukaan niin kuntaorganisaatioita kuin yrityksiä, jotta voidaan oppia myös toisilta ja hyödyntää eri alojen hyviä käytäntöjä ja kokemuksia joustavien työkäytänteiden kehittämisessä. Kuntaorganisaatiot ovat lähtökohtaisesti naisvaltaisia ja yrittäjät todennäköisemmin miehiä toimialasta riippuen, mikä huomioidaan toimenpiteiden tarkemmassa suunnittelussa ja kehittämistyöpajojen sisällöissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten tasa-arvoa, mutta edellä kuvattuun toimintaympäristön analyysiin viitaten sukupuolinäkökulma on tärkeä ottaa huomioon työelämän laatua ja tuottavuutta kehitettäessä. Sukupuoli vaikuttaa olennaisesti tosiasialliseen ja koettuun työhyvinvointiin työpaikoilla. Joustavia työkäytäntöjä kehittämällä voidaan näin ollen edistää myös sukupuolten tasa-arvoa työpaikoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke ei vaikuta suoranaisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanke ei vaikuta suoranaisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke ei vaikuta suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei vaikuta suoranaisesti pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei vaikuta suoranaisesti Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke ei vaikuta olennaisesti materiaaleihin tai jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei vaikuta merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Lappilaisen työelämän hyvinvoinnin kehittäminen edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Digiajan työhyvinvoinnin ja välillisesti myös työtyytyväisyyden edistäminen mm. joustavissa työntekemisen tavoissa, tehokkaammissa työprosesseissa ja etä- ja verkkotyöskentelyssä voi vahvistaa olemassa olevia elinkeinoja, lisätä kilpailukykyä ja mahdollistaa uusien elinkeinojen tulemisen Lappiin, jossa on pitkät välimatkat ja arktisen alueen haasteet. Hankkeessa edistetään myös julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden verkostoitumista ja yhteistyötä, mikä luo pohjaa kestävälle elinkeinojen kehittämiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 6
Hankkeessa toteutetaan vertaiskehittämisen työpajoja, jotka lisäävät alueen organisaatioiden asiantuntemusta työelämän hyvinvoinnista digitalisaation näkökulmasta ja antavat välineitä jokapäiväiseen työelämän kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hanke ei vaikuta suoranaisesti liikkumiseen tai logistiikkaan, mutta voi välillisesti vähentää "turhaa" liikennettä tai yksityisautoilua kehittämällä hyvinvointia joustavissa työtehtävissä, jotka kannustavat etätyövälineiden hyödyntämiseen. Lapin alueen pitkät välimatkat ja vähäiset joukkoliikennemahdollisuudet eivät kuitenkaan mahdollista täysin autotonta liikkumista tai työmatkan hyödyntämistä työntekoon siinä määrin kuin se on esimerkiksi Ruuhka-Suomessa mahdollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on edistää työhyvinvointia erityisesti digiajan vaatimukset ja mahdollisuudet huomioiden. Työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämisellä onkin laajat vaikutukset työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Sosiaalisen ympäristön ongelmat kuten työn rasittavuus tai perhe-elämän ongelmat voivat heikentää työntekijän terveyttä ja vaikuttaa näin ollen kaikilla elämän osa-alueilla. Sosiaalinen ja terveysulottuvuus muodostavatkin yhden kestävän kehityksen kulmakivistä. Välillisesti työ vaikuttaa yksilön hyvinvoinnin kautta myös hänen perheeseensä ja vapaa-aikaansa ja päinvastoin. Hankkeessa toteuttettava kehittämistyö lisää myös yksilöiden ja sitä kautta organisaatioiden osaamista, joka on yksi hyvinvoinnin tekijä.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa kehittämällä joustavia työntekemisen tapoja, jotka edesauttavat työn ja perheen yhteensovittamista ja vaikuttavat näin ollen erityisesti naisten tasa-arvoon, mutta kannustavat samalla myös miehiä ottamaan enemmän vastuuta perheen arjesta. Hankkeessa toteutettavat kehittämistyöpajat antavat välineitä työelämän hyvinvoinnin konkreettiseen kehittämiseen työpaikoilla, mikä osaltaan auttaa huomioimaan myös sukupuolinäkökulman merkityksen työelämän hyvinvoinnin kehittämisessä. Joustavien työkäytäntöjen mahdollistaminen lisää myös naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia hankkia taloudellista toimeentuloa ja kehittää osaamistaan työssä. Samalla lievennetään perinteisten sukupuoliroolien "rajoittavaa" vaikutusta työelämän käytäntöihin ja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Lisäksi hanke edistää tasa-arvoa myös eri sukupolvien välillä, jotka työskentelevät hyvin eri lähtökohdista ja osaamisella yhä enemmän digitaalistuvassa työelämässä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen huomioimalla sukupuolten tasa-arvon lisäksi muut yksilöiden ominaisuudet tai taustatekijät, jotka vaikuttavat työelämän hyvinvointiin arjessa. Esimerkiksi työntekemisen tapojen kehittäminen mahdollistaa työskentelyn erilaisissa elämäntilanteissa ja antaa mahdollisuuden huomioida muun muassa työntekijöiden erilaiset kulttuuriset taustat. Hankkeeseen mukaan lähtevien organisaatioiden kehittämisessä huomioidaan organisaatiokohtaiset tarpeet ja erityispiirteet.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanke ei vaikuta suoranaisesti kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke ei vaikuta suoranaisesti ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Digiajan työhyvinvointi-hankkeessa (ESR, 1.2.2019-31.12.2021) kehitimme uusia ja uudistimme vanhoja työhyvinvoinnin malleja, jotka tukevat digitalisaation kautta uudistuvan työelämän kehittämistä erityisesti Lapin alueella. Olemme koonneet ja jalkauttaneet erilaisiin työyhteisöihin tutkittua tietoa digitalisoituneen työn työhyvinvointivaikutuksista. Kartoitimme digityöhyvinvoinnin kenttää Lapin alueella selvityksellä, jonka teemoja hyödynnettiin hankkeen kehittämistyöpajoissa. Hankkeeseen osallistuneille 15:lle organisaatiolle tarjottiin asiantuntemusta digiajan työhyvinvoinnin erityispiirteistä sekä tukea työyhteisökohtaisten toimintamallien kehittämiseen ohjatuissa työpajoissa.
Vertaiskehittämisen viidessä työpajassa käsiteltiin asiantuntijoiden johdolla digiajan työhyvinvoinnin tematiikkaa, esimerkiksi kognitiivista ergonomiaa, työhyvinvoinnin mittaamista, työstä palautumista sekä digiajan työhyvinvoinnin johtamista. Lisäksi osallistujat saivat tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseen soveltuvasta teknologiasta sekä mahdollisuuden testata sellaista (2 hlö/organisaatio).
Organisaatiot saivat tutkittua tietoa omasta työhyvinvoinnin tasostaan alku- ja loppukartoituskyselyiden avulla sekä hankkeen lopussa suositukset työhyvinvoinnin kehittämiseen heille luovutetuissa digiajan digityöhyvinvointiprofiileissa. Organisaatiokohtaisten alkukartoitusten pohjalta muodostettiin organisaatiokohtaiset kehittämissuunnitelmat ja -tavoitteet hankkeen ajalle. Vertaiskehittämisen työpajojen lisäksi jokaisen halukkaan organisaation kanssa järjestettiin ohjattu kehittämisprosessi, jonka työpajoihin osallistettiin useita työyhteisön jäseniä yhdessä ideoimaan ja toteuttamaan työhyvinvoinnin kehittämistä.
Laajemmalle yleisölle avoimia tapahtumia olivat väliseminaari Digi & hyvinvointi (syksy 2019) sekä Äkkilähtö työhyvinvoinnin tulevaisuuteen – loppuseminaari (syksy 2021). Hankkeessa tuotetut selvitykset sekä muut materiaalit on jaettu hankkeen blogissa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/digiajantyohyvinvointi/
Hankkeessa kertynyttä asiantuntemusta ja esimerkkejä käytännön kehittämisestä koottiin Digiajan työhyvinvoinnin työkirjaksi, joka on saatavilla osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-286-3