![]() |
![]() |
Hankekoodi: S21541
Hankkeen nimi: Digiajan työhyvinvointi
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: PL 122
Puhelinnumero: 016341341
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.ulapland.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kohtakangas Krista
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: krista.kohtakangas(at)ulapland.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404844257
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yksi tämän hetken tärkeimmistä henkilöstöjohtamisen trendeistä Suomessa on henkilöstön hyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen. Vielä ei kuitenkaan olla valmiita vastaamaan nopeaan työelämän muutokseen ja sen tuomiin henkilöstökehittämisen haasteisiin. Työvoima monipuolistuu tekoälyn, robotiikan ja kansainvälisen liikkuvuuden ansiosta, jonka lisäksi työvoiman ikääntyminen ja työurien pidentyminen muuttavat työelämää. Digiaika lisää myös aivojen kuormitusta, koska tietomassat ovat moninkertaistuneet. Se vaatii uudenlaista kykyä pärjätä informaation kanssa, missä nuoret ja vanhemmat työntekijät ovat hyvin eri lähtökohdissa.
Digitaalisuus avaa paljon mahdollisuuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen, kun työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisessa siirrytään yhä enemmän edistävään ja ennakoivaan työhön. Töiden sisältö muuttuu mielekkäämmäksi, kun kasvava osa rutiineista voidaan jättää koneiden hoidettavaksi. Toisaalta digitalisaation kehitykseen liittyy myös erilaisten seurantavälineiden kehittyminen, jolloin sekä fyysisen että psyykkisen kuormituksen seuranta mahdollistuu. Uudenlaiset ratkaisut tuottavat muun muassa reaaliaikaista tietoa jaksamisen tilasta ja osaavat arvioida sitä myös ennakolta. Työn ja sen tekemisen tapojen muutoksen lisäksi muuttuvat myös työhyvinvoinnin merkitys ja vaatimukset sen johtamiselle. Tietotyö ja digiaika asettavat erilaisia haasteita jaksamiselle ja työkyvyn ylläpitämiselle.
Digiajan työhyvinvointi -hankkeen tavoitteena on:
1) Tuottaa mukana oleviin organisaatioihin, ja laajemmin Lapin alueelle, tietoa ja asiantuntijuutta digiajan työhyvinvoinnista, toimintamalleista ja työkaluista.
2) Kehittää organisaatio- ja työyhteisökohtaisia työhyvinvoinnin toimintamalleja, jotka yhteen sovittavat työhyvinvoinnin toimivia käytäntöjä ja uusia digiajan työhyvinvoinnin välineitä.
3) Tarjota kehittämistyön tuloksena organisaatioille voimavaroja ja keinoja työhyvinvoinnin tukemiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Hanke koostuu kolmesta laajasta toimenpidekokonaisuudesta. Ensimmäisenä toteutetaan selvitys digiajan työhyvinvoinnista, joka toimii hankkeessa tehtävän kehittämistyön pohjana. Selvityksessä kartoitetaan työhyvinvoinnin haasteita ja tarpeita digiajassa ja kootaan yhteen uusia työhyvinvoinnin työkaluja kehittämistyön tueksi ja hankkeen aikana testattaviksi. Selvityksen pohjalta toteutetaan organisaatioiden digiajan työhyvinvoinnin kartoittamiskysely organisaatioille ja työyhteisöille Lapissa. Toisena kokonaisuutena on organisaatiokohtainen kehittämistyö vertaiskehittämisen työpajoissa ja työyhteisöissä. Kokonaisuus käynnistetään työpajoihin osallistuvien organisaatioiden työhyvinvoinnin tilan kartoituksilla, digiajan tarpeet huomioiden. Kokonaisuudessa toteutetaan viisi teemoitettua asiantuntijavetoista työhyvinvoinnin kehittämistyöpajaa joiden lisäksi ohjataan organisaatiokohtaisia digiajan työhyvinvoinnin kehittämistöitä sekä testataan erilaisia digiajan työhyvinvoinnin työkaluja. Kokonaisuuden lopuksi laaditaan kullekin organisaatiolle oma digiajan työhyvinvointiprofiili. Kolmannessa kokonaisuudessa kootaan ja mallinnetaan hankkeen aikana tehty kehittämistyö yhteen sekä jaetaan toimivia käytänteitä. Digiajan työhyvinvoinnin mallit ja hyvät käytänteet sekä työkalut työhyvinvoinnin johtamiseen digiajassa kootaan yhteen sähköiseksi työkirjaksi ja järjestetään loppuseminaari hankkeen tuloksista.
Digiajan työhyvinvointi -hankkeen tuloksena kehitetään uusia ja uudistetaan vanhoja työhyvinvoinnin malleja, jotka tukevat digitalisaation kautta uudistuvan työelämän kehittämistä. Hankkeessa kehitetään organisaatioiden johtamiseen ja prosesseihin uusia ennakkoluulottomia työhyvinvoinnin ratkaisuja yhdessä osallistuvien organisaatioiden kanssa. Jokainen hankkeen aikana toteutettavaan organisaatiokohtaiseen kehittämistyöhön osallistuva organisaatio kehittää juuri omiin tarpeisiinsa ja omaan työyhteisöönsä kohdentuvan digiajan työhyvinvointimallin.
Hankkeella lisätään myös tietoisuutta digiajan tuomista muutoksista ja niiden vaikutuksesta työhyvinvointiin. Erilaisten työhyvinvoinnin käytänteiden yhteensovittamisella pyritään myös lieventämään digitalisaatioon liittyviä huolia esimerkiksi eri ikäryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskuudessa. Hankkeessa hyödynnetään aikaisemman työhyvinvointitutkimuksen tuloksia ja luodaan uusi, ketterä kyselymittaristo, joilla voidaan tehdä konkreettisia ja helppoja mittauksia organisaatioiden digiajan työhyvinvoinnin tilasta. Hankkeen aikana organisaatiolle laaditaan myös digiajan työhyvinvointiprofiilit. Hankkeen tuloksista kootaan sähköinen menetelmällinen työkirja jaettavaksi hankkeen jälkeen laajemmalle yleisölle.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat lappilaiset julkishallinnon organisaatiot sekä yritykset, joilla on tarve parantaa oman työyhteisönsä työhyvinvointia ja sopeuttaa työhyvinvoinnin käytäntöjään digiajan tarpeisiin.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös muut lappilaiset organisaatiot, jotka saavat hankkeen tuottamien tulosten kautta lisää tietoa digiajan työhyvinvoinnista, sen haasteista ja mahdollisuuksista, sekä työkaluja hyvinvoinnin kehittämiseen. Lappilaiset kehittäjät saavat tietoa maakunnan tasolta digiajan työhyvinvoinnin tilasta. Hankkeen tuottama työkirja on hyödynnettävissä aiheesta kiinnostuneille maakunnassa sekä maakunnan ulkopuolella.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 440
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 207 573
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 291 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 263 059
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Sodankylä, Rovaniemi, Muonio, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9
Suunniteltu: 158
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
Hanke ei vaikuta suoranaisesti luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
Hanke ei vaikuta suoranaisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Hanke ei vaikuta suoranaisesti kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Hanke ei vaikuta suoranaisesti pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Hanke ei vaikuta suoranaisesti Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
Hanke ei vaikuta olennaisesti materiaaleihin tai jätteisiin. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Hanke ei vaikuta merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
Lappilaisen työelämän hyvinvoinnin kehittäminen edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä. Digiajan työhyvinvoinnin ja välillisesti myös työtyytyväisyyden edistäminen mm. joustavissa työntekemisen tavoissa, tehokkaammissa työprosesseissa ja etä- ja verkkotyöskentelyssä voi vahvistaa olemassa olevia elinkeinoja, lisätä kilpailukykyä ja mahdollistaa uusien elinkeinojen tulemisen Lappiin, jossa on pitkät välimatkat ja arktisen alueen haasteet. Hankkeessa edistetään myös julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden verkostoitumista ja yhteistyötä, mikä luo pohjaa kestävälle elinkeinojen kehittämiselle. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 6 |
Hankkeessa toteutetaan vertaiskehittämisen työpajoja, jotka lisäävät alueen organisaatioiden asiantuntemusta työelämän hyvinvoinnista digitalisaation näkökulmasta ja antavat välineitä jokapäiväiseen työelämän kehittämiseen. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
Hanke ei vaikuta suoranaisesti liikkumiseen tai logistiikkaan, mutta voi välillisesti vähentää "turhaa" liikennettä tai yksityisautoilua kehittämällä hyvinvointia joustavissa työtehtävissä, jotka kannustavat etätyövälineiden hyödyntämiseen. Lapin alueen pitkät välimatkat ja vähäiset joukkoliikennemahdollisuudet eivät kuitenkaan mahdollista täysin autotonta liikkumista tai työmatkan hyödyntämistä työntekoon siinä määrin kuin se on esimerkiksi Ruuhka-Suomessa mahdollista. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
Hankkeen päätavoitteena on edistää työhyvinvointia erityisesti digiajan vaatimukset ja mahdollisuudet huomioiden. Työelämän laadun ja työhyvinvoinnin kehittämisellä onkin laajat vaikutukset työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Sosiaalisen ympäristön ongelmat kuten työn rasittavuus tai perhe-elämän ongelmat voivat heikentää työntekijän terveyttä ja vaikuttaa näin ollen kaikilla elämän osa-alueilla. Sosiaalinen ja terveysulottuvuus muodostavatkin yhden kestävän kehityksen kulmakivistä. Välillisesti työ vaikuttaa yksilön hyvinvoinnin kautta myös hänen perheeseensä ja vapaa-aikaansa ja päinvastoin. Hankkeessa toteuttettava kehittämistyö lisää myös yksilöiden ja sitä kautta organisaatioiden osaamista, joka on yksi hyvinvoinnin tekijä. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa kehittämällä joustavia työntekemisen tapoja, jotka edesauttavat työn ja perheen yhteensovittamista ja vaikuttavat näin ollen erityisesti naisten tasa-arvoon, mutta kannustavat samalla myös miehiä ottamaan enemmän vastuuta perheen arjesta. Hankkeessa toteutettavat kehittämistyöpajat antavat välineitä työelämän hyvinvoinnin konkreettiseen kehittämiseen työpaikoilla, mikä osaltaan auttaa huomioimaan myös sukupuolinäkökulman merkityksen työelämän hyvinvoinnin kehittämisessä. Joustavien työkäytäntöjen mahdollistaminen lisää myös naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia hankkia taloudellista toimeentuloa ja kehittää osaamistaan työssä. Samalla lievennetään perinteisten sukupuoliroolien "rajoittavaa" vaikutusta työelämän käytäntöihin ja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Lisäksi hanke edistää tasa-arvoa myös eri sukupolvien välillä, jotka työskentelevät hyvin eri lähtökohdista ja osaamisella yhä enemmän digitaalistuvassa työelämässä. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
Hanke vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen huomioimalla sukupuolten tasa-arvon lisäksi muut yksilöiden ominaisuudet tai taustatekijät, jotka vaikuttavat työelämän hyvinvointiin arjessa. Esimerkiksi työntekemisen tapojen kehittäminen mahdollistaa työskentelyn erilaisissa elämäntilanteissa ja antaa mahdollisuuden huomioida muun muassa työntekijöiden erilaiset kulttuuriset taustat. Hankkeeseen mukaan lähtevien organisaatioiden kehittämisessä huomioidaan organisaatiokohtaiset tarpeet ja erityispiirteet. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Hanke ei vaikuta suoranaisesti kulttuuriympäristöön. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hanke ei vaikuta suoranaisesti ympäristöosaamiseen. |
Digiajan työhyvinvointi-hankkeessa (ESR, 1.2.2019-31.12.2021) kehitimme uusia ja uudistimme vanhoja työhyvinvoinnin malleja, jotka tukevat digitalisaation kautta uudistuvan työelämän kehittämistä erityisesti Lapin alueella. Olemme koonneet ja jalkauttaneet erilaisiin työyhteisöihin tutkittua tietoa digitalisoituneen työn työhyvinvointivaikutuksista. Kartoitimme digityöhyvinvoinnin kenttää Lapin alueella selvityksellä, jonka teemoja hyödynnettiin hankkeen kehittämistyöpajoissa. Hankkeeseen osallistuneille 15:lle organisaatiolle tarjottiin asiantuntemusta digiajan työhyvinvoinnin erityispiirteistä sekä tukea työyhteisökohtaisten toimintamallien kehittämiseen ohjatuissa työpajoissa.
Vertaiskehittämisen viidessä työpajassa käsiteltiin asiantuntijoiden johdolla digiajan työhyvinvoinnin tematiikkaa, esimerkiksi kognitiivista ergonomiaa, työhyvinvoinnin mittaamista, työstä palautumista sekä digiajan työhyvinvoinnin johtamista. Lisäksi osallistujat saivat tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseen soveltuvasta teknologiasta sekä mahdollisuuden testata sellaista (2 hlö/organisaatio).
Organisaatiot saivat tutkittua tietoa omasta työhyvinvoinnin tasostaan alku- ja loppukartoituskyselyiden avulla sekä hankkeen lopussa suositukset työhyvinvoinnin kehittämiseen heille luovutetuissa digiajan digityöhyvinvointiprofiileissa. Organisaatiokohtaisten alkukartoitusten pohjalta muodostettiin organisaatiokohtaiset kehittämissuunnitelmat ja -tavoitteet hankkeen ajalle. Vertaiskehittämisen työpajojen lisäksi jokaisen halukkaan organisaation kanssa järjestettiin ohjattu kehittämisprosessi, jonka työpajoihin osallistettiin useita työyhteisön jäseniä yhdessä ideoimaan ja toteuttamaan työhyvinvoinnin kehittämistä.
Laajemmalle yleisölle avoimia tapahtumia olivat väliseminaari Digi & hyvinvointi (syksy 2019) sekä Äkkilähtö työhyvinvoinnin tulevaisuuteen – loppuseminaari (syksy 2021). Hankkeessa tuotetut selvitykset sekä muut materiaalit on jaettu hankkeen blogissa: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/digiajantyohyvinvointi/
Hankkeessa kertynyttä asiantuntemusta ja esimerkkejä käytännön kehittämisestä koottiin Digiajan työhyvinvoinnin työkirjaksi, joka on saatavilla osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-286-3