Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21542

Hankkeen nimi: RohKa-hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemijärven kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191717-9

Jakeluosoite: sairaalakatu 9

Puhelinnumero: 0401398228

Postinumero: 98101

Postitoimipaikka: Kemijärvi

WWW-osoite: http://www.kemijarvi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Valkola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Perhe- ja sosiaalipalvelut/osastonhoitaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.valkola(at)kemijarvi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401398228

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

RohKa-hanke

”Rohkaise Kaveria mukaan toimintaan asiakkaana, omaisena, läheisenä, kokemusasiantuntijana tai vapaaehtoistyöntekijänä!!”
Mielenterveyden häiriöt ja niihin lukeutuvat päihdeongelmat ovat kansanterveyshaaste. Väestön fyysisen terveyden parantuessa mielenterveyden häiriöiden suhteellinen osuus suomalaisesta sairaustaakasta kasvaa. Tilastot myös Kemijärvellä osoittavat, että asiakkuudet päihde- ja mielenterveyspaveluissa ovat räjähdysmäisessä kasvussa. Kemijärvellä on selkeä tarve kehittää ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamalli ja palvelukokonaisuus päihde- ja mielenterveystyöhön.

RohKa- hankkeen tavoitteena on luoda kynnyksetön ja portaaton toimintamalli ja palvelukokonaisuus ehkäisemään syrjäytymistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti 18-60 vuotiaille syrjäytymisvaarassa oleville asiakkaille. Asiakkaat voivat olla verkoston ja työelämän ulkopuolella tai jo matalan kynnyksen toiminnassa olevia mielenterveys- ja riippuvuusongelmista sekä sosiaalisista haasteista kärsiviä asiakkaita.

Rohka-Hankkeen tavoitteet tähtäävät uudenlaisen päivä- ilta- ja viikonlopputoiminnan kehittämiseen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä yksilö- että ryhmätoimintojen kehittämistä siten, että asiakasta tuetaan myös virka-aikojen ulkopuolella. Asiakkaille järjestetään kuntouttavaa, mielekästä ja hyödyllistä toimintaa, esim. pajatyötä, retkiä, vapaaehtoistoimintaa ja asiantuntijatapaamisia. Asiakkaat tulevat samalla työ- ja toimintakykyarvioinnin piiriin, jota Kemijärvellä tehdään KunnonSyyni- järjestelmän avulla. Asiakkaiden omaiset otetaan toimintaan mukaan ja myös heitä tuetaan. Tämä on tärkeää, koska tutkimusten mukaan jokainen päihde- ja mielenterveysongelmainen sairastuttaa ympärillään useita henkilöä.

Tavoitteena on myös omaisten, vapaaehtoistyöntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden toimintaan mukaan saaminen ja heidän paikallinen kouluttaminen. Tarkoitus on käynnistää vähävaraisille tarkoitettu lahjoitustavarapiste, jossa käytetään vapaaehtoisten ja asiakkaiden työpanosta. Lahjoitustavarat kirjataan ja tavarat kunnostetaan, kierrätetään sekä lahjoitetaan vähävaraisille ja asunnottomille. Yhteiseen tekemiseen kuuluu myös teema- ja tietoiskutapahtumien ideointi yhdessä verkoston kanssa sekä niiden järjestäminen.

Yhtenä tavoitteena on verkostotyön kehittäminen eri asiantuntijoiden kanssa yli sektorirajojen. Päällekkäinen työ poistuu kun jokaisen hankkeessa mukana olevan asiantuntijan ammattitaito hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Hanke seuraa verkostotyön kehittymistä keräämällä työntekijöiden osallistumistiedot.

Tuloksena on asiakkaan osallisuuden, elämänhallinnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin paraneminen. Hän on oman elämänsä aktiivinen toimija ja ottaa vastuun oman polkunsa rakentamisesta. Asiakas saa kehitettävän toimintamallin kautta hänelle soveltuvat ja oikea-aikaiset palvelut. Hän saa mahdollisuuden pitkäkestoiseen hyödylliseen ja mielekkääseen päivä- ja iltatoimintaan, joka voi aikanaan johtaa opiskeluun ja tuetuille tai avoimille työmarkkinoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. 18-60 vuotiaat syrjäytymisvaarassa ja verkoston ulkopuolella olevat sekä jo matalan kynnyksen toiminnassa olevat asiakkaat. Nuorten kohderyhmässä (18-29v.) tavoitellaan verkoston ulkopuolella olevia moniongelmaisia nuoria. Aikuisten kohderyhmässä (30-60v.) tavoitellaan kaikkia syrjäytymisvaarassa sekä työelämän ulkopuolella olevia asiakkaita. Syrjäytymistä voivat aiheuttaa mielenterveys-ja riippuvuusongelmat sekä sosiaaliset haasteet.
2. Asiantuntijaverkostot eli työntekijätaso.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Asiakasryhmien omaiset ja läheiset.
2. Kokemusasiantuntijat. He luovat toivoa asiakkaille uudesta mahdollisuudesta oman elämän vastuunkantajiksi.
3. Vapaaehtoistyöntekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 292 374

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 272 524

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 365 467

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 340 655

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin

Kunnat: Kemijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sairaalakatu 9

Postinumero: 98100

Postitoimipaikka: Kemijärvi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen asiakkaista on n. 70 % miehiä ja pyrimme saamaan hankkeeseen mies- ja naisasiakkaita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aikana olevassa toiminnassa ja ohjauksessa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja tasa-arvo.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toteutuu vain tasa-arvon erityistavoitteissa olevissa hankkeissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Kierrätys Jätteet käsitellään jätemääräyksien mukaan
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Suositaan paikallisia elintarvikkeita ja palveluntuottajia aina kun mahdollista
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Mielekästä toimintaa Psyykkisen ja fyysisen sekä sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen
Tasa-arvon edistäminen 6 7
Edistetään sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa, kun asiakkaat motivoidaan toimintaan. Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta tai taustasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Jokainen asiakas kulttuurista tai aatteista katsomatta otetaan toimintaan mukaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 4
Hankkeen toiminnassa on myönteinen asenne ja ilmapiiri ympäristöasioihin

9 Loppuraportin tiivistelmä

Rohka- hankkeen päätavoitteena on ollut luoda Kemijärvelle portaaton toimintamalli ehkäisemään syrjäytymistä 18-60- vuotiaille syrjäytymisvaarassa oleville asiakkaille. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet verkoston ja työelämän ulkopuolella olevat tai jo matalan kynnyksen toiminnassa mukana olevat mielenterveys- ja riippuvuusongelmista sekä sosiaalisista ongelmista kärsivät asiakkaat. Hankkeen toiminnan tavoitteena on ollut kehittää uudenlaista päivä-ilta- ja viikonlopputoimintaa kohderyhmälle. Läheisten tukeminen ja kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen on myös otettu mukaan hankkeen painopistealueeseen.

Yhteistyössä lähdimme rakentamaan avokuntoutuksen kanssa, uusia toimintatiloja kohderyhmälle. Tiloja suunniteltaessa huomioimme erityisesti asiakkaiden tarpeet ja heidän mielipiteensä tilojen sisällöstä. Toimitilat rakensimme tyhjään halliin.
Saimme käynnistymään heti hankkeen alkaessa myös lahjoitustavarapisteen, joka oli myös yksi hankkeen tavoitteista. Näillä tavaroilla saimme myös sisustettua kohderyhmälle tarkoitettua toimitiloja. Toimintatorpan tilat sisustimme asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan sekä ryhmätoimintoja tukeviksi. Tiloihin rakennettiin askartelu, käsityö, liikunta- ja pelinurkkaus. Lähtökohtana hankkeen tavoite oli kehittää matalankynnyksen toimintaa. Toiminta oli kaikille avointa toimintaa, johon voi tulla vapaaehtoisesti tai verkoston ohjaamana. Toimintatorpan ohjaajat auttoivat sekä ohjasivat asiakkaita oikea aikaisiin palveluihin. Toimintatorpan toiminta perustuu ryhmätoimintoihin sekä vertaistuelliseen yhdessä oloon.

Hankkeen tavoitteena oli tavoittaa erityisesti palveluiden ulkopuolella olevia nuoria. Hanke esitteli toimintaansa verkostolle, joka auttaisi tavoittamaan kohderyhmän ja käynnistäisi yhteistyön. Yhteistyö työllisyysyksikön kanssa oli erittäin kattavaa hankkeen kohderyhmän saavuttamiseksi. Hankkeen tuloksiin peilaten yksilövalmennukset ovat olleet erittäin onnistuneita ja nuoria on saatu sisällytettyä eri toimintoihin. Nuorten kohdalla toimintatapana on käytetty erittäin matalaa kynnystä. Nuoret, jotka ovat olleet pitkään kotona ilman mitään sosiaalisia kontakteja. Kohderyhmän nuoret kärsivät pääsääntöisesti sosiaalistentilanteiden pelosta sekä masennusoireista.

Päihdelääkärin konsultaation myötä luotiin Kemijärven kaupungille uudet ohjeistukset alkoholivieroitushoitoon sekä luotiin uusi toimintamalli korvaushoidon toteutukseen. Alkoholivieroitushoito- malli tehtiin toteutettavaksi osastolle sekä avokatkaisulla. Selkeitä ja yhtenäistä toimintamallia alkoholivieroituksen toteuttamiseen ei aikaisemmin ole ollut. Ohjeistuksella tavoitellaan ja pyritään saamaan yhtenäinen toimintamalli vieroituksen toteutukseen työntekijästä riippumatta.Kunnassa toteutettavan korvaushoidon uudelleen mallintaminen, mahdollistaa myös korvaushoidon aloittamisen omassa kunnassa, koska aikaisemmin ne ovat aloitettu laitosjaksolla. Ohjeistuksen mukana tulee myös arviointilomakkeet sekä mahdollisen vieroituksen toteutuksen omassa kunnassa.

Hankkeen tuloksina syntyi myös erilaisia ryhmätoimintoja, jotka vakiintuivat avokuntoutuksen järjestämään toimintaan. Omatoimisia ryhmiä muodostui myös hankkeen aikana, jotka jatkavat toimintaansa matalankynnyksen toimintapaikassa itsenäisesti. Ryhmätoimintojen tavoitteena on järjestää mielekästä tekemistä arkeen ja asiantuntijoiden apua ja tukea eri elämäntilanteissa. Hankkeen tärkeimpänä tehtävänä on tukea kaikista heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden osallissuutta, elämänhallintaan sekä päihteettömyyttä. Merkittävin tulos oli asiakkiden elämänhallinan, osallisuuden kasvu. Asiakkaat kokivat tulleensa nähdyksi, kuulluksi sekä kohdatuksi.