Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21545

Hankkeen nimi: MESH - Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 14.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: (02) 263 350

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HILLGREN ESSI ELINA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: essi.hillgren(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403550934

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lahden ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6
Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajat työllistyvät eri selvitysten mukaan huonosti suomalaisille työmarkkinoille. Työllistymisen esteitä ovat puutteellinen suomen kielen taito sekä se, että ulkomailla hankittua osaamista ei aina tunnisteta työmarkkinoilla. Maahanmuuttajilta puuttuu usein kontakteja suomalaiseen työelämään ja Suomessa hankittua työkokemusta, mikä alentaa työllistymismahdollisuuksia. Vahvistamalla maahanmuuttajien verkostoja ja hyödyntämällä mentorointia voidaan merkittävästi parantaa heidän mahdollisuuksiaan työllistyä koulutusta vastaaviin ammatteihin.

Maahanmuuttajien saaminen työmarkkinoille on ensisijaisen tärkeää. Tällä hetkellä kansainväliset osaajat ja tarjolla olevat työt eivät kohtaa. Kansainväliset osaajat tuovat mukanaan kansainvälisiä yhteyksiä ja verkostoja, jotka tukevat alueen elinkeinoelämän kasvua.

Kansainvälisyys kehittämistyössä on tärkeää, koska eri maissa verkostoitumista kehitetään eri tavoin. Esimerkiksi verkostoitumista ja työllistymistä edistävien mentorointiohjelmien toteuttaminen vaihtelee maakohtaisesti suuresti esimerkiksi sen suhteen, millaiset toimijat ohjelmia toteuttavat ja millä laajuudella ne toimivat.

Hankkeen päämääränä on tukea maahanmuuttajataustaisten ihmisten eli kansainvälisten osaajien sijoittumista suomalaisille työmarkkinoille. Hankkeen tavoitteena on kehittää, kokeilla ja levittää mentoroinnin malleja ja käytäntöjä sekä systematisoida mentorointia ja verkostojen hyödyntämistä. Maahan muuttaneiden ammatillisten verkostojen hyödyntämistä kehitetään kasvattamalla heidän kompetenssiaan etsiä, löytää ja kehittää omia työelämäyhteyksiään sekä ammatillisia verkostojaan tukemaan polkua työllistymiseen.

Hankkeen kansainvälisellä tasolla tunnistetaan kriittisiä tekijöitä maahanmuuttajien mentorointikäytännöissä, luodaan laadukkaalle mentoroinnille minimikriteerit hyödyntäen eri maiden kokeiluja ja selkeytetään aiheeseen liittyvää käsitteistöä. Lisäksi kansainvälisten kumppaneiden kanssa kehitetään verkostojen toiminnalle toimintatapaa, joka auttaa työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista tehokkaammin.

Hanke muodostuu viidestä työpaketista:
1) Hankehallinto ja viestintä (TUAMK)
2) Verkostot mentoritoiminnan tukena (TAMK)
3) Mentorointimenetelmien kehittäminen (LAMK)
4) Mentoroinnin struktuurin rakentaminen (TUAMK)
5) Employing Immigrants via networks and mentoring (kansainvälinen yhteistyö, LAMK & muut kansalliset kumppanit)

Hankkeen tuloksena mentoroinnin käytännöt systematisoituvat, jonka seurauksena mentoroinnin hyödyt, toimintatavat ja tavoitteet työllistymisprosessissa tunnistetaan, mentoroinnin hyödyntäminen työllistymisessä ja yhteistyö työnantajien kanssa helpottuu. Maahanmuuttajien ammatilliset verkostot työelämään kehittyvät ja tukevat työllistymistä alueen elinkeinoelämään. Mentorointimenetelmät hioutuvat ja mentoroinnille voidaan asettaa kriteerit ja sitä voidaan arvioida. Tavoitteena on, että alueen yritykset ja muut työnantajat kokevat helpommaksi työllistää tai ottaa harjoitteluun maahanmuuttajan, jolla on mentorin tuki. Näiden työnantajien löytyminen helpottuu, kun ammatillisien verkostojen hyödyntämiselle on olemassa työkaluja.

Hanketta toteuttavat Suomessa Turun ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu sekä kansainväliset kumppanit KU Leuven (Belgia), Economic House of Osteend (Belgia) ja Beyond the Horizon (Belgia). Hankkeen kesto: 1.1.2019-31.12.2021

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat maahanmuuttajat, jotka pystyvät hyödyntämään mentorointia ja verkostoja työllistymisen tukena.

• Kohderyhmät sekä arvioidut osallistujamäärät hankkeessa alueellinen tarve ja lähtökohdat huomioiden:
Turun seutu: korkeakoulutetut työttömät maahanmuuttajat sekä ylikoulutetut maahanmuuttajat osaamistaan vastaamattomissa tehtävissä (työssä olevat 20 hlöä, työttömiä 30 hlöä, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia 20 hlöä)

• Päijät-Häme: Nivelvaiheessa olevat maahanmuuttajat, eli kotokoulutuksesta, ammattikoulusta tai ammattikorkeakoulusta työelämään siirtymässä olevat maahanmuuttajat, joiden työllistymistä estää riittämätön suomalaisen työelämän tuntemus ja/tai heikko suomen (erityisesti ammattikielen) taito. (työttömiä 30, työmarkkinoiden ulkopuolella olevia 20, koulutuksessa olevat 20)

• Pirkanmaa: Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joilla on ammatillinen koulutus tai korkeakoulututkinto, ja joilla on valmiudet siirtyä työelämään, mutta yhteydet ja verkostot työelämään ovat puutteelliset. (työttömiä 50, työmarkkinoiden ulkopuolella 20)

2) Kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot, kuten TE-toimistot, joiden palvelutarjonnassa mentorointia voidaan kokeilla esim. aktivointimenetelmänä.

3) Kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät, erityisesti mikro- ja pk-yritykset, jotka osallistuvat hankkeessa mentorointikäytäntöjen kehittämiseen tuomalla siihen työnantajan näkökulmaa, testaamalla kehitettävää järjestelmää ja verkostoitumalla muiden mentorointiin osallistuvien tahojen kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat maahanmuuttajien työllistymistä edistävät organisaatiot ja erilaiset ohjaustahot kuten alueilla toimivat hankkeet. Hankkeen tuloksista hyötyvät myös muut työnantajat, yritykset ja kehittäjäorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettäviä mentoroinnin ja verkostoitumisen käytänteitä.

Kansainvälisen hankkeen avulla voidaan yrityksille tarjota kansainvälistä mentoriverkostoa, jota yritykset voivat hyödyntää. Hankkeen toiminnan piiriin tulleita yrityksiä Belgiasta ja Suomesta voidaan yhdistää kansainvälisen mentoriverkoston avulla. Yritykset pystyvät laajentamaan omaa kansainvälistä verkostoaan hankkeen avulla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 190 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 747 247

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme

Seutukunnat: Vakka-Suomen, Tampereen, Turun, Lahden

Kunnat: Nokia, Tampere, Lempäälä, Pirkkala, Turku, Hollola, Kangasala, Orivesi, Kärkölä, Asikkala, Vesilahti, Padasjoki, Lahti, Heinola, Uusikaupunki, Orimattila, Raisio, Hartola, Ylöjärvi, Kaarina

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa toteuttajat ovat tehneet toimintaympäristöanalyysin sukupuolinäkökulmasta. Tutkimukset ja tilastot osoittavat, että maahanmuuttajanaisten on miehiä haasteellisempi saada työpaikka. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste on ollut viime vuosina vain muutaman prosenttiyksikön matalampi kuin suomalaistaustaisilla miehillä. Syyksi tähän on esitetty mm. Maahanmuuttajanaisten perheellistyminen verrattain varhaisessa iässä. Naiset hoitavat lapsia kotona, jonka vuoksi kouluttautuminen, työkokemus ja verkostoituminen siirtyvät ja perheellisenä niitä on myös myöhemmässä vaiheessa hankalampi saavuttaa. Tämän vuoksi myös kotoutuminen hidastuu, sillä naiset eivät pääse luomaan kontakteja suomalaisiin tai työelämään. Heidän elinpiiriinsä kuuluu enemmän muita maahanmuuttajia kuin suomalaisia. Suomalainen tapakulttuuri ja työelämä jäävät etäälle ja vieraaksi. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu, että naisille ja miehille on olemassa erillisiä verkostoja ja mentorointitoimintaa. Näiden olemassa olevien toimintojen perusteella on todettu, että sekä miehille että naisille suunnatuilla toiminnoilla on samoja kehittämistarpeita. Hankkeen tavoitteena ei ole hävittää olemassa olevia verkostoja yhdistämällä ne, vaan tavoitteena on synnyttää vuoropuhelua yli sukupuolirajojen ja edistää luonnollista yhteistyötä verkostojen ja toiminnan välillä. Sukupuolten mukaisessa segregaatiossa ei ole kyse vain siitä, että sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvottelumahdollisuudet työelämässä ovat vähäisempiä kuin toisten. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hankkeessa sekä kantavia toiminnan periaatteita että yritysten suuntaan arvokasta ymmärryksen kehittämistä. Ne nivoutuvat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteisiin, jotka ovat osa kestävää kehitystä kulttuurisen ja sosiaalisen vastuun osalta. Nämä näkökulmat otetaan huomioon läpi hankkeen toiminnan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työelämäyhteyksien ja verkostojen puute kohdistuu yhtälailla naisiin ja miehiin. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat sekä naisten että miesten tarpeisiin. Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma kaikessa toiminnassa. Hankkeessa luodaan työelämäyhteyksiä eri aloille ja erilaisiin tehtäviin, jolloin pystytään laajentamaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia myös niin sanottujen tavanomaisten työtehtävien ulkopuolelle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Yhdenvertaisuus on kuitenkin tärkeä tekijä hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hankkeella pystytään vaikuttamaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävyyteen edistämällä olemassa olevan osaamisen pääsyä työelämään. Mentorointi ja työelämäverkostot ovat työkalu sille, että tarvittavaa osaamista tunnistetaan ja sitä ohjataan yritysten käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää mentorointia ja verkostojen hyödyntämistä digitaalisen alustan avulla. Tavoitteena on, että alustan kautta tarjottava palvelu tehostaa kansainvälisten osaajien ja työelämän yhteensaattamista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää kohderyhmän hyvinvointia tukemalla työllistymistä ja auttamalla työelämäyhteyksien luomisessa. Mentorointi ja verkostot tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisen tuen ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksiin. Mentoroinnin voimaannuttava kokemus lisää kohderyhmän hyvinvointia ja kuuluvuuden tunnetta.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke parantaa maahanmuuttajien asemaa suhteessa kantasuomalaisiin parantamalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä. Hanke edistää myös sukupuolten tasa-arvoa parantaessaan sekä naisten että miesten työllistymisen mahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke syventää maahanmuuttajien tietoja, taitoja ja ymmärrystä suomalaisesta työelämästä. Yritysyhteistyössä kulttuurinen vuorovaikutus on kahdensuuntaista, mikä edistää kulttuurista ymmärrystä ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 8 8
Yritysyhteistyössä syvennetään tietoja ja osaamista suomalaisesta kulttuurista. Maahanmuuttajat vaikuttavat suomalaiseen kulttuuriympäristöön ja tämän vuoksi on tärkeää, että myös maahanmuuttajien kanssa työskentelevien ymmärrys ja osaaminen erilaisista kulttuureista ja kulttuuriympäristöistä kehittyy. Hankkeen toiminta luo mahdollisuudet kahdensuuntaiselle oppimiselle ja erilaiset kulttuurit huomioivan toimintaympäristön muodostumiselle.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia ympäristöosaamisen lisääntymiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-