|
|
|
Hankekoodi: S21547
Hankkeen nimi: Virtaa ohjaukseen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 0115776-3
Jakeluosoite: PL 12
Puhelinnumero: 040-821 2000
Postinumero: 00511
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.diak.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pia Johanna Sahonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.sahonen(at)diak.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5522742
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maahanmuuttajia koulutus- ja työurapolulla ohjaavien työntekijöiden osaamista ja hajanaisella kentällä tehtävän omakielisen ohjaustyön ammatillisuutta on tarpeen vahvistaa. Pidempään Suomessa asuneita ja työskennelleitä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ei hyödynnetä riittäväksi maahanmuuttajien työllistymisen tehostamisessa. Ohjaustyötä tekevien täydennyskoulutusta, jossa on näkökulmana ohjausosaamisen vahvistaminen, omakielisyys ja kielitietoisuus, ei ole tällä hetkellä saatavana riittävän laajana kokonaisuutena.
Koulutus- ja työuraohjausta tekevät ohjaajat tarvitsevat täydennyskoulutusta, jolla varmistetaan ohjaajien riittävä osaaminen, jotta he voivat ohjaustyössään laadukkaasti tukea asiakasta eteenpäin koulutus- ja työllistymispolulla, suomen kielen oppimisessa sekä muilla elämänalueilla. Kun ohjaaja tekee omakielistä ohjausta, mahdollistuu asioiden syvempi ymmärrys ja myös abstrakteja ja monimutkaisia teemoja voidaan käsitellä yhteisen äidinkielen avulla. Toisaalta suomen kielellä on kotoutumisen kannalta kiistatta merkittävä rooli, jolloin myös osa ohjaustyöstä luonnollisesti tehdään suomen kielellä. Kielitietoinen ohjaus on asiakkaan oman kielen, kulttuurin ja taustan huomioivaa ohjausta. Kielitietoisessa ohjauksessa ohjaaja ymmärtää, millaisia asioita voi käsitellä ilman oman äidinkielen tukea, ja millaisissa abstrakteja tai sensitiivisiä asioita on hyvä käsitellä omalla äidinkielellä. Kielitietoisessa ohjaamisessa ei tehdä vastakkainasettelua kielten välillä ja ymmärretään monikielisyys resurssina ja vahvuutena.
Uusimaa-ohjelma 2.0:n Hyvinvoiva ja osaava ihminen -painopisteen tavoitteen 1) mukaisesti hankkeessa rakennettava koulutus antaa monikulttuurista ohjaustyötä tekeville tai näihin tehtäviin hakeutuville taitoja, joita tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tarvitaan ja tavoitteen 2) mukaisesti hankkeen koulutus on varmistamassa, että ohjaus on tehokasta ja turvaa onnistunutta kotoutumista. Hanke edistää monikulttuurista ohjaustyötä tekevien valmiuksia taata maahanmuuttajille yhdenvertaiset mahdollisuudet saada laadukasta tukea koulutus- ja työllistymispolulla etenemiseen suomen kielen taitotasosta huolimatta. Koulutuksessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo koulutuksen sisältöjä, ohjauksen menetelmiä, yhteiskehittämistä ja ohjauksen eettisiä pelisääntöjä rakennettaessa.
Sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja tasa-arvoa edistetään hankkeessa esim. seuraavilla asioilla: Koulutukseen voidaan ottaa mukaan enemmän naisia kuin miehiä, koska monikulttuurista ohjaustyötä koulutus- ja työllisyysasioissa tekevät ovat pääosin naisia ja naisten koulutuksen ja työllistymisen edistämisellä on suuri merkitys sukupuolten tasa-arvon ja koulutusmyönteisten asenteiden lisäämisessä. Joissakin kulttuureissa ohjaajat ovat toisaalta pääosin miehiä ja heitä halutaan mukaan koulutukseen. Ammattitaitoiset monikieliset nais- ja miesohjaajat ovat positiivisia ja kannustavia esimerkkejä ohjattaville. Koulutettavien ohjausosaamisen laatua ja työssä jaksamista vahvistetaan erilaisten valmiuksien saamisen ja verkostoitumisen myötä. Kielitietoinen ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta edistävä koulutus on maahanmuuttajia ja erityisesti maahanmuuttajanaisia osallistava ja valtaistava, kun omakielisyys, monikielisyys ja erityisesti kokemusasiantuntijuus nostetaan tärkeiksi voimavaroiksi ohjaustyössä. Samoin eri sektoreiden S2-puhuvien ja natiivisuomenkielisten ohjaajien ja koulutettavien verkostoitumista tuetaan täydennyskoulutuksessa ja avoimissa koulutusiltapäivissä. Koulutuksen teemat ja oppimistehtävät vahvistavat erilaisuuden hyväksymistä, ihmisryhmien välistä luottamusta sekä ohjaushenkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä jokaisen asiakkaan.
Diakin kyselyn mukaan useat kunnat ja järjestöt Uudellamaalla pitävät tarpeellisena omakielistä ja kielitietoista ohjausosaamisen koulutusta maahanmuuttajien parissa työskenteleville. Kuntien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten edustajat ovat yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tehdään esim. viestinnällistä yhteistyötä hankkeen rekrytoinnissa ja heitä kutsutaan mukaan koulutuksen yhteiskehittämiseen.
PÄÄTAVOITE: Omakielisen ja kielitietoisen ohjausosaamisen täydennyskoulutuksen rakentaminen maahanmuuttajataustaisen parissa ohjaustyötä tekeville. Koulutus vahvistaa osaamista ohjauksen menetelmissä, kielitietoisuudessa sekä toimintaympäristöjen tuntemuksessa. Koulutuksen avulla ohjaustyötä tekevällä on paremmat valmiudet ohjata ja tukea asiakkaita tehokkaammin koulutukseen ja työelämään sekä muilla elämänalueilla mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti.
1) Koulutuksen suunnittelu kolmannen sektorin, oppilaitosten ja julkisten organisaatioiden yhteistyökumppanien sekä koulutettavien kanssa
2) Koulutuksen pilotointi ja koulutuksen mallintaminen. Alustavana suunnitelma: 15 op:n vuoden kestävä monimuotokoulutus. Lisäksi avoimet koulutusiltapäivät koulutusten teemoista.
3) Koulutusmallin juurruttaminen ja kehittämistyön tulosten levittäminen kolmannelle sektorille, oppilaitoksille ja julkisille toimijoille.
KOHDERYHMÄT:
− Monikulttuurista (omakielistä) ohjaustyötä tekevät 1) maahanmuuttajataustaiset ja 2) natiivi-suomalaiset työntekijät kunnissa, kolmannella sektorilla ja oppilaitoksissa
− Maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka ovat asuneet Suomessa pitkään, jolla on työkokemusta Suomesta sekä sujuva suomen kielen taito (työssä olevia tai työttömiä), ja jotka ovat kiinnostuneita koulutuksen suorittamisesta ja omakielisenä ohjaajana työskentelystä
KESKEISET TULOKSET:
Koulutus on vahvistanut osallistujien omakielistä ja kielitietoista ohjaustyön osaamista ja heillä on paremmat valmiudet tukea maahanmuuttaja-asiakkaita tehokkaammin koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään ja lisäksi muilla elämänalueilla kokonaisvaltaisesti. Koulutus on vahvistanut omakielisen ohjaustyön ammatillisuutta ja eettisyyttä. Koulutus on yhtenäistänyt käytettyjä ohjausmenetelmiä ja ohjaajien verkostoitumista. Koulutuksen toteutuksesta on tehty kuvaus, jonka avulla koulutusorganisaatiot voivat toteuttaa sitä jatkossa. Koulutuksen avulla saadaan järjestöjen, koulutusorganisaatioiden ja kuntien tarpeisiin riittävät valmiudet omaavia, laadukasta omakielistä ja kielitietoista ohjausta tekeviä työntekijöitä.
Koulutuksen kohderyhmät:
− Monikulttuurista (omakielistä) ohjaustyötä tekevät maahanmuuttajataustaiset työntekijät kunnissa, kolmannella sektorilla ja oppilaitoksissa (esimerkiksi uraneuvojat, opinto-ohjaajat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat)
− Maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka ovat asuneet Suomessa pitkään, jolla on työkokemusta Suomesta sekä sujuva suomen kielen taito (työssä olevia tai työttömiä), ja jotka ovat kiinnostuneita koulutuksen suorittamisesta ja omakielisenä ohjaajana työskentelystä
− Monikulttuurista ohjaustyötä tekevät natiivi-suomalaiset työntekijät kunnissa, kolmannella sektorilla ja oppilaitoksissa (esimerkiksi uraneuvojat, opinto-ohjaajat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat)
Koulutusiltapäivien kohderyhmät:
- Monikulttuurista ohjaustyötä tekevät työntekijät kolmannella sektorilla, oppilaitoksissa ja kunnissa
- Muut koulutuksen teemoista kiinnostuneet ammattilaiset
Maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat tukea koulutukseen tai työelämään päästäkseen sekä suomen kielen oppimiseen.
Kunnat, jotka haluavat tehostaa maahanmuuttaja-asiakkaiden etenemistä koulutus- ja työllistymispolulla ja kehittää palveluitaan.
Järjestöt, jotka suunnittelevat ja toteuttavat omaa maahanmuuttajien ohjaamista koulutus- ja työllisyysasioissa ja tarvitsevat riittävällä osaamisella varustettuja ohjaajia toiminnan toteuttamiseen.
Oppilaitokset, jotka haluavat kehittää ohjaustyötä tekevien osaamista ja edistää opiskelijoiden työllistymistä tai koulutuksesta koulutukseen siirtymistä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 241 750
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 240 116
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 322 333
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 320 154
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Raaseporin, Loviisan
Kunnat: Lohja, Hyvinkää, Kirkkonummi, Pukkila, Loviisa, Karkkila, Vantaa, Tuusula, Lapinjärvi, Askola, Espoo, Järvenpää, Hanko, Sipoo, Porvoo, Vihti, Nurmijärvi, Inkoo, Pornainen, Myrskylä, Kerava, Raasepori, Siuntio, Helsinki, Mäntsälä, Kauniainen
Jakeluosoite: Kyläsaarenkuja 12
Postinumero: 00580
Postitoimipaikka: Helsinki
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeessa edistetään sähköisten oppimisalustojen, oppimateriaalien ja oppimisen välineiden käyttöä. Koulutuksesta tehty julkaisu on ladattavissa sähköisesti ja digitaaliset materiaalit ovat kaikkien hyödynnettävissä. Paperimateriaalia ei juurikaan käytetä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Koulutus järjestetään pääosin verkkokoulutuksena. Hankkeen seminaareihin voi osallistua etäyhteyden kautta. Matkustustarve vähenee, kun osallistujien ei välttämättä tarvitse tulla paikan päälle eri puolilta Uuttamaata. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 4 |
| Hankkeen koulutuksen myötä ohjaajat voivat tuloksellisemmin tukea maahanmuuttajia eteenpäin omalla opiskelu- tai työllistymispolulla. Ohjaajat osaavat hankkia tietoa, millä alalla on työvoiman tarvetta ja työvoimapulaa paikallisesti. Omakielisten ohjaajien kieli- ja kulttuuritietoisuutta voidaan hyödyntää, jotta maahanmuuttajien monipuolinen osaamispotentiaali saadaan paikallisten palveluiden ja eri alojen käyttöön. käyttöön. Monet työpaikat hyötyvät maahanmuuttajien kulttuurintuntemuksesta ja monikielisyydestä muiden ammatillisten taitojen lisäksi. Nämä taidot ja tiedot ovat esim. yritysten kansainvälisen kasvun mahdollistajia. Hankkeen koulutus rakennetaan kuntien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten ammattilaisten ja koulutettavien yhteiskehittämisen avulla. Näin hyödynnetään paikallista osaamista, vahvistetaan toimijoiden yhteistyötä ja ammattilaisten verkostoitumista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään levitettävissä oleva toteutusmalli monikulttuurisessa ohjaustyössä työskentelevien tai näihin tehtäviin hakeutuvien henkilöiden osaamisen kehittämiseksi. Ohjaajien osaamista tulisi kehittää, jotta maahanmuuttajia voidaan tukea tehokkaasti eteenpäin omalla koulutus- ja työllistymispolulla suomen kielen taitotasosta huolimatta. Pilotoinnin perusteella rakennetaan kuvaus noin 15 op:een monimuotokoulutuksesta, sen osaamistavoitteista, osaamissisällöistä, pedagogisista järjestelyistä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Pääosin verkkokoulutuksena toteutettu koulutus ei vaadi koulutettavilta juurikaan matkustamista. Digitaaliset materiaalit ja etäosallistuminen seminaareihin vähentävät myös matkustuksen tarvetta. Hanketyöntekijöiden matkat tehdään joukkoliikenteen kulkuvälineillä aina kun mahdollista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen koulutus edistää välillisesti ja välittömästi aliedustettujen ryhmien siirtymiä koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään. Koulutuksen avulla maahanmuuttajataustaiset saavat valmiuksia hakeutua monikulttuuriseen ohjaustyöhön, joten heidän työllistymismahdollisuudet paranevat. Koulutettavien ohjausosaamisen laatu paranee erilaisten valmiuksien saamisen ja verkostoitumisen myötä. Eli koulutus edistää sekä koulutettavien ja ohjattavien hyvivointia. Laadukkaalla ohjaustyöllä voidaan tukea maahanmuuttajia opiskelupaikan saamisessa, opinnoista suoriutumisessa, suomen kielen oppimisessa, työpakan saamisessa ja yleisemmin elämänhalinnassa. Koulutus ja työ ovat hyvinvoinnin tärkeitä osa-alueita yksilön kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja niillä on suora vaikutus muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin kuten taloustilanteeseen, sosiaalisiinsuhteisiin, merkityksellisyyden kokemuksiin ja mahdollisuuteen toteuttaa itseään. Koulutuspaikan saanti, menestyminen opinnoissa ja valmistuminen sekä työllistyminen vaikuttavat yksilön lisäksi lähiyhteisön hyvinvointiin. Hanke vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta. Kuntien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten ohjauspalveluiden laatu paranee ohjaajien koulutuksen kautta, millä on suora vaikutus ohjattavien hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| Hanke edistää monikulttuurista ohjaustyötä tekevien valmiuksia taata maahanmuuttajille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada laadukasta tukea koulutus- ja työlllistymispolulla etenemiseen ja laajemminkin kotoutumiseen suomen kielen taitotasosta huolimatta. Koulutus edistää monikulttuurista ohjaustyötä tekevien ammatillisuutta ja ohjaustyön eettisyyttä ja siten edistää ohjattavien tasa-arvoa. Kun maahanamuuttajat pääsevät eri aloille ja koulutusasteille opiskelemaan ja eri aloille töihin, sillä on merkittävä tasa-arvoa lisäävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee maahanmuuttajayhteisöjen luottamusta yhteiskuntaan ja koulutuksen mahdollisuuksiin. Maahanmuuttajien koulutus- ja työelämäosallistumisen myötä saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävää ammatillista ja kulttuurista osaamista ja kokemustietoa. Kulttuurisesti naisten ja miesten roolit ovat monissa maahanmuuttajaryhmissä eriytyneet ja siksi laadukas omakielinen ja kielitietoinen ohjaus lisää naisten osallistumista koulutukseen, opinnoista suoriutumista ja työllistymistä. Ohjaustyötä tekevien koulutuksella voidaan lisätä maahanmuuttajanaisten itseohjautuvuuden, oman toimijuuden ja osallisuuden tasoa. Näin voidaan auttaa heitä saavuttamaan tasa-arvoisempi asema perheessä ja yhteiskunnassa. Kulttuurien välisen kompetenssin yhteydessä puhutaan kulttuurien välisestä herkkyydestä, kulttuurisensitiivisyydestäKielitietoinen ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja kulttuurisensitiivisyyttä edistävä koulutus voidaan nähdä maahanmuuttajia osallistavana ja valtaistavana ja siten tasa-arvoa edistävänä prosessina. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 9 |
| Uudellamaalla oli tammikuussa 2018 yhteensä 13400 ulkommalaista työtöntä työnhakijaa. Vain vajaa 10% Suomessa asuvista vieraskielisistä on suorittanut tutkinnon Suomessa 2000-luvulla. He myös keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin.(Myrskylä, P. 2014; Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus Working Papers 2/2014). Tämä osoittaa sen, että hankkeen omakielisen ja kielitietoisen ohjaustyön koulutus on erittäin tarpeellinen, jotta kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen, opinnoista suoriutumiseen ja työllistymiseen. Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, erilaisuuden hyväksymistä sekä lisää ohjaushenkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä maahanmuuttaja-asiakkaita. Hanke lisää eri ihmisryhmien välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Koulutus ja työelämään pääsy luovat taloudellisen toimeentulon lisäksi vahvaa sosiaalista pääomaa ja vaikutusmahdollisuuksia lisää maahanmuuttajayhteisöihin. Maahanmuuttajataustaiset ohjaustyötä tekevät koulutuksen suorittaneet ovat kannustavia esimerkkejä oman polun löytämisessä ja heillä on kyky kannustaa maahanmuuttaja-asiakkaita omien tavoitteiden saavuttamiseen. Omien koulutus- ja työllistymissuunnitelmien ja tavoitteiden asettaminen sekä omalla polulla systemaattisesti eteneminen haastavaa pelkästää suomen kielellä, jos ollaan lähellä alkeistasoa. Omakielisyys ja kielitietoisuus ohjaamisessa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävää. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 7 |
| Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hanke edistää maahanmuuttajien omakielistä ja kielitietoista ohjaustyötä. Selvitysten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä asiakastyössä että työyhteisöissä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta ja monikielisyys voidaan nähdä sosiaalisena pääomana. Ne ovat maahanmuuttajalle tärkeä resurssi paitsi integroitumisessa yhteiskuntaan, myös osallisuuden ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikututusta. | ||
Virtaa ohjaukseen -hanke tarjosi Uudellamaalla täydennyskoulutusta ja avoimia koulutusiltapäiviä monikulttuurista ohjaustyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille. Hankkeen tuloksena syntyi Virtaa monikulttuuriseen ohjaukseen -täydennyskoulutus ja sen mallinnus. Kehitettyä pedagogiikkaa ja koulutuksen mallinnusta levitettiin monikulttuurista ohjausta tekeville toimijoille.
Koulusta kehitettiin ja suunniteltiin yhteistyössä kuntien (Helsinki, Espoo ja Vantaa), oppilaitosten ja kolmannen sektorin edustajien, Uudenmaan TE-toimiston, vapaan sivistystyön sekä Diakin monikulttuurisen työn ja ohjauksen ammattilaisten kanssa. Yhteiskehittämisen menetelminä käytettiin haastatteluja, asiantuntijoiden konsultointia ja koulutuksen sisältöjen testausta. Opiskelijoilta kerättiin koulutuksen kehittämiseen palautetta kyselyillä, haastatteluilla ja pienryhmätyöskentelynä.
Koulutuspilotti muodostui kolmesta 5 opintopisteen moduulista: 1) kielitietoisuus ja monikielisyys ohjaustyössä, 2) työelämäosaaminen ja ohjaajan roolin tuntemus ja 3) voimavaralähtöinen ohjausosaaminen. Vapaaehtoisina lisäopintoina tarjottiin kolme 1 opintopisteen moduulia: Tulkin kanssa toimiminen, Sosiaaliturvan erityiskysymyksiä: asiakkaan ohjaaminen peruspalveluissa ja Uskontolukutaito. Koulutus kesti lokakuusta 2020 joulukuuhun 2021 (koronatilanne siirsi moduulin 3 keväältä 2021 syksyyn 2021).
Täydennyskoulutukseen ilmoittautui 51 opiskelijaa Uudenmaan kunnista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio ja Vihti). Ilmoittautuneista n. puolella äidinkieli oli joku muu kuin suomi (yhteensä 17 eri kieltä mainittiin äidinkielenä). Ilmoittautuneista oli naisia n. 85 % ja yli puolella oli ylempi korkeakoulututkinto Suomesta tai lähtömaasta. Lähes puolet koulutukseen ilmoittautuneista työskenteli kuntasektorilla, noin 20 % koulutusorganisaatiossa, noin 20 % järjestösektorilla ja 10 % TE-toimistossa. Opiskelijoista osa teki koulutus- ja työuraohjausta, osalla työnkuva koostui kokonaan tai osittain kotoutumista koskevista tehtävistä. Koulutukseen ilmoittautuneet työskentelivät pääsääntöisesti aikuisten parissa mutta myös esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Kolme opiskelijaa ei ollut työsuhteessa koulutuksen hakiessaan.
Hankkeessa suoritettiin noin 480 opintopistettä. Opiskelijoista 28 suoritti koko 15 opintopisteen koulutuksen ja 10 opiskelijaa osan moduuleista. Vapaaehtoisia 1 opintopisteen suorituksia tehtiin 19. Hankkeen aikana toteutettiin 3 avointa koulutusiltapäivää ja loppuseminaari, joihin ilmoittautui yhteensä 560 ammattilaista ja opiskelijaa. Lisäksi hanke järjesti kaksi kaikille avointa työpajaa uusimaalaisille ammattilaisille ohjaustyön teemoista ja verkostoitumisen tueksi sekä edisti verkostotapaamisten jatkuvuuden suunnittelua yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa.
Koulutussisällöt ja oppimistehtävät suunniteltiin palvelemaan mahdollisimman hyvin osallistujien työelämässä tarvittavaa osaamista. Suunnittelussa hyödynnettiin Diakin ja työelämän moniammatillista asiantuntijaverkostoa. Oppimistehtävät laadittiin siten, että ne tukivat mahdollisimman hyvin opiskelijoiden työtä eri asiakasryhmien parissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Opinnoissa vahvistettiin myös työn tietoperustaa ja teoreettista osaamista. Koulutuspilotin keksinen tavoite oli syventää ja laajentaa opiskelijoiden ammatillista osaamista.
Oppimisen lähtötason eroista huolimatta opiskelijat hyödynsivät taitavasti lähdekirjallisuutta, erilaisia aineistoja ja työelämäosaamistaan oppimistehtävissä. Ammattilaisille, joilla ei ollut esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tai kasvatusalan tutkintoa, ohjauskoulutuksen pilotin voidaan katsoa lisänneen monikulttuurisen ohjaustyön tietoperustaa ja teoreettista osaamista. Hankkeen ohjauskoulutus avasi korkeakoulutasoisen koulutuksen niille maahanmuuttajataustaisille ammattilaisille, joilla ei ollut ohjaustyöhön liittyvää koulutusta.
Opiskelijaryhmän oppimistulosten keskiarvo oli suhteellisen korkea kaikissa opintomoduuleissa. Opiskelijoiden itsearvioinneissa tuli esiin lisääntynyt tietoisuus kyvystä analysoida, reflektoida ja kehittää omaa toimintaa sekä työkäytäntöjä. Opiskelijoiden palautteessa tuli myös esiin oman työyhteisön kehittämistyö. Moni hyödynsi koulutuksen sisältöjä ja materiaaleja työssään. Opiskelijoilta kysyttiin tärkeimmistä koulutuskokemuksista. Eniten mainintoja tuli opiskelijoiden keskinäisestä verkostoitumisesta. Korostettiin hyvää yhteishenkeä ja opiskelijaryhmän osaamisen monipuolisuutta. Toiseksi eniten tuli mainintoja opettajista, heidän ammattitaidostaan ja koulutuksen suunnitelmallisuudesta. Saman verran mainintoja tuli ammatillisesta kehittymisestä ja koulutusjärjestelyjen joustavuudesta.
Hankkeessa rakennettiin monikulttuurisen ohjauksen mallinnus, joka koostuu koulutuksen sisältöjen ja pedagogisen toteutuksen kuvauksesta. Koulutusmallin yksityiskohtainen selvitys esitetään hankkeen artikkelijulkaisussa: Monikulttuurisen ohjausosaamisen kehittäminen – Virtaa ohjaukseen -koulutushankkeen tulokset (Hyväri ja Sahonen toim. 2021). Julkaisussa kielitietoisuuden ja omakielisen ohjauksen artikkelit jäsentävät kielellistä vuorovaikutusta monikulttuurisessa työssä. Useissa artikkeleissa esitellään monimuotopedagogiikan toteutustapoja. Uskontolukutaidon yleissivistävä teksti tuo uusia näkökulmia uskontojen ymmärtämiseen tämän päivän maailmassa. Kokoelma valottaa tuoreita näkökulmia monialaiseen verkostotyöhön, ohjaustyön etiikkaan sekä voimavaraistaviin ja osallisuutta vahvistaviin menetelmiin. Teos on suunnattu monikulttuurisen ohjaustyön ammattilaisille ja organisaatioille, jotka voivat halutessaan toteuttaa samantyyppistä koulutusta vastaavin ydinsisällöin ja osaamistavoittein. Julkaisu soveltuu myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, kansalaistoimijoille ja muille ohjauksen teemoista kiinnostuneille.
Hankkeen tuloksista – koulutusmallista, hankejulkaisusta ja avoimien koulutusiltapäivien materiaaleista –tiedotettiin hankeaikana verkkosivujen, blogin, mediatiedotteiden, Diakin uutiskirjeiden, somekanavien sekä yhteistyökumppaneiden uutiskirjeiden ja verkostojen kautta. Yli 500 uusimaalaista kotoutumisen ja maahanmuuttotyön ammattilaisia tavoitettiin sähköpostilla. Hankejulkaisua oli ladattu 343 kertaa lokakuussa 2021.
Avoimien koulutusiltapäivien ja loppuseminaarin materiaalit sekä artikkelijulkaisu löytyvät sivuilta www.virtaaohjaukseen.fi. Lisätiedot: Pia Sahonen, asiantuntija (TKI), Diak, pia.sahonen@diak.fi.