Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21547

Hankkeen nimi: Virtaa ohjaukseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 040-821 2000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pia Johanna Sahonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: TKI-asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pia.sahonen(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-5522742

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajia koulutus- ja työurapolulla ohjaavien työntekijöiden osaamista ja hajanaisella kentällä tehtävän omakielisen ohjaustyön ammatillisuutta on tarpeen vahvistaa. Pidempään Suomessa asuneita ja työskennelleitä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ei hyödynnetä riittäväksi maahanmuuttajien työllistymisen tehostamisessa. Ohjaustyötä tekevien täydennyskoulutusta, jossa on näkökulmana ohjausosaamisen vahvistaminen, omakielisyys ja kielitietoisuus, ei ole tällä hetkellä saatavana riittävän laajana kokonaisuutena.
Koulutus- ja työuraohjausta tekevät ohjaajat tarvitsevat täydennyskoulutusta, jolla varmistetaan ohjaajien riittävä osaaminen, jotta he voivat ohjaustyössään laadukkaasti tukea asiakasta eteenpäin koulutus- ja työllistymispolulla, suomen kielen oppimisessa sekä muilla elämänalueilla. Kun ohjaaja tekee omakielistä ohjausta, mahdollistuu asioiden syvempi ymmärrys ja myös abstrakteja ja monimutkaisia teemoja voidaan käsitellä yhteisen äidinkielen avulla. Toisaalta suomen kielellä on kotoutumisen kannalta kiistatta merkittävä rooli, jolloin myös osa ohjaustyöstä luonnollisesti tehdään suomen kielellä. Kielitietoinen ohjaus on asiakkaan oman kielen, kulttuurin ja taustan huomioivaa ohjausta. Kielitietoisessa ohjauksessa ohjaaja ymmärtää, millaisia asioita voi käsitellä ilman oman äidinkielen tukea, ja millaisissa abstrakteja tai sensitiivisiä asioita on hyvä käsitellä omalla äidinkielellä. Kielitietoisessa ohjaamisessa ei tehdä vastakkainasettelua kielten välillä ja ymmärretään monikielisyys resurssina ja vahvuutena.
Uusimaa-ohjelma 2.0:n Hyvinvoiva ja osaava ihminen -painopisteen tavoitteen 1) mukaisesti hankkeessa rakennettava koulutus antaa monikulttuurista ohjaustyötä tekeville tai näihin tehtäviin hakeutuville taitoja, joita tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tarvitaan ja tavoitteen 2) mukaisesti hankkeen koulutus on varmistamassa, että ohjaus on tehokasta ja turvaa onnistunutta kotoutumista. Hanke edistää monikulttuurista ohjaustyötä tekevien valmiuksia taata maahanmuuttajille yhdenvertaiset mahdollisuudet saada laadukasta tukea koulutus- ja työllistymispolulla etenemiseen suomen kielen taitotasosta huolimatta. Koulutuksessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo koulutuksen sisältöjä, ohjauksen menetelmiä, yhteiskehittämistä ja ohjauksen eettisiä pelisääntöjä rakennettaessa. Diakin kyselyn mukaan useat kunnat ja järjestöt Uudellamaalla pitävät tarpeellisena omakielistä ja kielitietoista ohjausosaamisen koulutusta maahanmuuttajien parissa työskenteleville. Kuntien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten edustajat ovat yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tehdään esim. viestinnällistä yhteistyötä hankkeen rekrytoinnissa ja heitä kutsutaan mukaan koulutuksen yhteiskehittämiseen.
PÄÄTAVOITE: Omakielisen ja kielitietoisen ohjausosaamisen täydennyskoulutuksen rakentaminen maahanmuuttajataustaisen parissa ohjaustyötä tekeville. Koulutus vahvistaa osaamista ohjauksen menetelmissä, kielitietoisuudessa sekä toimintaympäristöjen tuntemuksessa. Koulutuksen avulla ohjaustyötä tekevällä on paremmat valmiudet ohjata ja tukea asiakkaita tehokkaammin koulutukseen ja työelämään sekä muilla elämänalueilla mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja asiakaslähtöisesti.
1) Koulutuksen suunnittelu kolmannen sektorin, oppilaitosten ja julkisten organisaatioiden yhteistyökumppanien sekä koulutettavien kanssa
2) Koulutuksen pilotointi ja koulutuksen mallintaminen. Alustavana suunnitelma: 15 op:n vuoden kestävä monimuotokoulutus. Lisäksi avoimet koulutusiltapäivät koulutusten teemoista.
3) Koulutusmallin juurruttaminen ja kehittämistyön tulosten levittäminen kolmannelle sektorille, oppilaitoksille ja julkisille toimijoille.
KOHDERYHMÄT:
− Monikulttuurista (omakielistä) ohjaustyötä tekevät 1) maahanmuuttajataustaiset ja 2) natiivi-suomalaiset työntekijät kunnissa, kolmannella sektorilla ja oppilaitoksissa
− Maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka ovat asuneet Suomessa pitkään, jolla on työkokemusta Suomesta sekä sujuva suomen kielen taito (työssä olevia tai työttömiä), ja jotka ovat kiinnostuneita koulutuksen suorittamisesta ja omakielisenä ohjaajana työskentelystä
KESKEISET TULOKSET:
Koulutus on vahvistanut osallistujien omakielistä ja kielitietoista ohjaustyön osaamista ja heillä on paremmat valmiudet tukea maahanmuuttaja-asiakkaita tehokkaammin koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään ja lisäksi muilla elämänalueilla kokonaisvaltaisesti. Koulutus on vahvistanut omakielisen ohjaustyön ammatillisuutta ja eettisyyttä. Koulutus on yhtenäistänyt käytettyjä ohjausmenetelmiä ja ohjaajien verkostoitumista. Koulutuksen toteutuksesta on tehty kuvaus, jonka avulla koulutusorganisaatiot voivat toteuttaa sitä jatkossa. Koulutuksen avulla saadaan järjestöjen, koulutusorganisaatioiden ja kuntien tarpeisiin riittävät valmiudet omaavia, laadukasta omakielistä ja kielitietoista ohjausta tekeviä työntekijöitä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutuksen kohderyhmät:

− Monikulttuurista (omakielistä) ohjaustyötä tekevät maahanmuuttajataustaiset työntekijät kunnissa, kolmannella sektorilla ja oppilaitoksissa (esimerkiksi uraneuvojat, opinto-ohjaajat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat)

− Maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka ovat asuneet Suomessa pitkään, jolla on työkokemusta Suomesta sekä sujuva suomen kielen taito (työssä olevia tai työttömiä), ja jotka ovat kiinnostuneita koulutuksen suorittamisesta ja omakielisenä ohjaajana työskentelystä

− Monikulttuurista ohjaustyötä tekevät natiivi-suomalaiset työntekijät kunnissa, kolmannella sektorilla ja oppilaitoksissa (esimerkiksi uraneuvojat, opinto-ohjaajat ja muut ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat)


Koulutusiltapäivien kohderyhmät:

- Monikulttuurista ohjaustyötä tekevät työntekijät kolmannella sektorilla, oppilaitoksissa ja kunnissa

- Muut koulutuksen teemoista kiinnostuneet ammattilaiset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat tukea koulutukseen tai työelämään päästäkseen sekä suomen kielen oppimiseen.

Kunnat, jotka haluavat tehostaa maahanmuuttaja-asiakkaiden etenemistä koulutus- ja työllistymispolulla ja kehittää palveluitaan.

Järjestöt, jotka suunnittelevat ja toteuttavat omaa maahanmuuttajien ohjaamista koulutus- ja työllisyysasioissa ja tarvitsevat riittävällä osaamisella varustettuja ohjaajia toiminnan toteuttamiseen.

Oppilaitokset, jotka haluavat kehittää ohjaustyötä tekevien osaamista ja edistää opiskelijoiden työllistymistä tai koulutuksesta koulutukseen siirtymistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 322 333

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Porvoon, Raaseporin, Helsingin, Loviisan

Kunnat: Porvoo, Kirkkonummi, Lohja, Lapinjärvi, Hyvinkää, Espoo, Karkkila, Vantaa, Järvenpää, Vihti, Tuusula, Pukkila, Loviisa, Nurmijärvi, Pornainen, Inkoo, Hanko, Askola, Sipoo, Myrskylä, Kauniainen, Raasepori, Helsinki, Mäntsälä, Kerava, Siuntio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kyläsaarenkuja 12

Postinumero: 00580

Postitoimipaikka: Helsinki

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maahanmuuttajanaisten työllisyys on selvästi matalampi kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisista 20–24-vuotiaista naisista 15 % piti pääasiallisena toimintanaan omien lasten hoitoa, kun suomalaistaustaisista naisista vastaava osuus on 4 %. Viisi vuotta vanhemmassa ikäluokassa vastaavat prosenttiosuudet ovat 17 prosenttia ulkomaalaistaustaisista ja 11 prosenttia suomalaistaustaisista naisista. Perheenperustamisvaiheen jälkeen naisten työllisyys kuitenkin paranee. (Maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttaminen ja joustavat siirtymät -työryhmän loppuraportti ja toimenpideesitykset,Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 36/2017.) Vain vajaa 10 % Suomessa asuvista vieraskielisistä on suorittanut tutkinnon Suomessa 2000-luvulla. He keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin. Ulkomaalaisista opiskelijoista naisia on hieman enemmän kuin miehiä ja naiset keskeyttävät opintonsa harvemmin kuin miehet. Ammatillisessa koulutuksessa miltei joka toinen vieraskielinen mies ja joka kolmas vieraskielinen nainen keskeytti opintonsa. Vaikka vieraskieliset naiset osallistuvat koulutukseen miehiä enemmän, on heidän työllisyysasteensa kuitenkin heikompi. (Myrskylä, P. Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus Working Papers 2/2014). Näiden selvitysten ja Diakin aikaisempien hankkeiden ja opinto-ohjauksen kokemusten perusteella maahanmuuttajista molemmat sukupuolet tarvitsevat lisätukea koulutuspaikan saamisessa, koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymisessä. Monikulttuurista ohjaustyötä koulutus- ja työllisyysasioissa tekevät kunnissa, kolmennella sektorilla ja oppilaitoksissa pääosin naiset, arviolta vähintään noin 2/3 ohjaajista on naisia. Joissakin kulttuureissa ohjaajat ovat toisaalta pääosin miehiä. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä naisten koulutuksen työllistymisen merkitys on suuri sukupuolten tasa-arvon ja koulutusmyönteisten asenteiden lisäämisessä. Omakieliset ohjaajat toimivat positiivisina ja kannustavina esimerkkeinä sekä naisille että miehille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Omakielisessä ja kielitietoisessa koulutuksessa on huomioitava myös sukupuolisensitiivisyys esimerkiksi koulutuksen sisältöjä, ohjauksen menetelmiä, yhteiskehittämistä ja ohjauksen eettisiä pelisääntöjä rakennettaessa. Koulutukseen pyritään saamaan sekä miehiä että naisia. Yhteiskehittämisen avulla saadaan tietoa siitä, millaista osaamisen kehittämistä ohjaustyötä tekevät tai näihin tehtäviin hakeutuvat naiset ja miehet tarvitsevat voidakseen ohjata sekä naisia että miehiä tehokkaasti ja eettisesti eteenpäin koulutus- ja työllistymispolulla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä on tasa-arvohanke erityisesti koulutuksellisen, työllistymisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon näkökulmasta. On tärkeää rakentaa koulutus ja sitä kautta vahvistaa monikultuurista ohjaustyötä tekevien osaamista, jotta edesautetaan maahanmuuttajataustaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutuspaikan saamiseen, koulutuksesta koulutuksesta siirtymiseen ja koulutuksesta työelämään siirtymiseen sukupuolesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeessa edistetään sähköisten oppimisalustojen, oppimateriaalien ja oppimisen välineiden käyttöä. Koulutuksesta tehty video ja digitaaliset materiaalit ovat kaikkien hyödynnettävissä. Paperimateriaalia ei juurikaan käytetä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Koulutus järjestetään pääosin verkkokoulutuksena. Hankkeen seminaareihin voi osallistua etäyhteyden kautta. Matkustustarve vähenee, kun osallistujien ei välttämättä tarvitse tulla paikan päälle eri puolilta Uuttamaata.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 4
Hankkeen koulutuksen myötä ohjaajat voivat tuloksellisemmin tukea maahanmuuttajia eteenpäin omalla opiskelu- tai työllistymispolulla. Ohjaajat osaavat hankkia tietoa, millä alalla on työvoiman tarvetta ja työvoimapulaa paikallisesti. Omakielisten ohjaajien kieli- ja kulttuuritietoisuutta voidaan hyödyntää, jotta maahanmuuttajien monipuolinen osaamispotentiaali saadaan paikallisten palveluiden ja eri alojen käyttöön. käyttöön. Monet työpaikat hyötyvät maahanmuuttajien kulttuurintuntemuksesta ja monikielisyydestä muiden ammatillisten taitojen lisäksi. Nämä taidot ja tiedot ovat esim. yritysten kansainvälisen kasvun mahdollistajia. Hankkeen koulutus rakennetaan kuntien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten ammattilaisten ja koulutettavien yhteiskehittämisen avulla. Näin hyödynnetään paikallista osaamista, vahvistetaan toimijoiden yhteistyötä ja ammattilaisten verkostoitumista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitetään levitettävissä oleva toteutusmalli monikulttuurisessa ohjaustyössä työskentelevien tai näihin tehtäviin hakeutuvien henkilöiden osaamisen kehittämiseksi. Ohjaajien osaamista tulisi kehittää, jotta maahanmuuttajia voidaan tukea tehokkaasti eteenpäin omalla koulutus- ja työllistymispolulla suomen kielen taitotasosta huolimatta. Pilotoinnin perusteella rakennetaan kuvaus noin 15 op:een monimuotokoulutuksesta, sen osaamistavoitteista, osaamissisällöistä, pedagogisista järjestelyistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
Pääosin verkkokoulutuksena toteutettu koulutus ei vaadi koulutettavilta juurikaan matkustamista. Digitaaliset materiaalit ja etäosallistuminen seminaareihin vähentävät myös matkustuksen tarvetta. Hanketyöntekijöiden matkat tehdään joukkoliikenteen kulkuvälineillä aina kun mahdollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeen koulutus edistää välillisesti ja välittömästi aliedustettujen ryhmien siirtymiä koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään. Koulutuksen avulla maahanmuuttajataustaiset saavat valmiuksia hakeutua monikulttuuriseen ohjaustyöhön, joten heidän työllistymismahdollisuudet paranevat. Koulutettavien ohjausosaamisen laatu paranee erilaisten valmiuksien saamisen ja verkostoitumisen myötä. Eli koulutus edistää sekä koulutettavien ja ohjattavien hyvivointia. Laadukkaalla ohjaustyöllä voidaan tukea maahanmuuttajia opiskelupaikan saamisessa, opinnoista suoriutumisessa, suomen kielen oppimisessa, työpakan saamisessa ja yleisemmin elämänhalinnassa. Koulutus ja työ ovat hyvinvoinnin tärkeitä osa-alueita yksilön kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja niillä on suora vaikutus muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin kuten taloustilanteeseen, sosiaalisiinsuhteisiin, merkityksellisyyden kokemuksiin ja mahdollisuuteen toteuttaa itseään. Koulutuspaikan saanti, menestyminen opinnoissa ja valmistuminen sekä työllistyminen vaikuttavat yksilön lisäksi lähiyhteisön hyvinvointiin. Hanke vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta. Kuntien, kolmannen sektorin ja oppilaitosten ohjauspalveluiden laatu paranee ohjaajien koulutuksen kautta, millä on suora vaikutus ohjattavien hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
Hanke edistää monikulttuurista ohjaustyötä tekevien valmiuksia taata maahanmuuttajille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada laadukasta tukea koulutus- ja työlllistymispolulla etenemiseen ja laajemminkin kotoutumiseen suomen kielen taitotasosta huolimatta. Koulutus edistää monikulttuurista ohjaustyötä tekevien ammatillisuutta ja ohjaustyön eettisyyttä ja siten edistää ohjattavien tasa-arvoa. Kun maahanamuuttajat pääsevät eri aloille ja koulutusasteille opiskelemaan ja eri aloille töihin, sillä on merkittävä tasa-arvoa lisäävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee maahanmuuttajayhteisöjen luottamusta yhteiskuntaan ja koulutuksen mahdollisuuksiin. Maahanmuuttajien koulutus- ja työelämäosallistumisen myötä saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävää ammatillista ja kulttuurista osaamista ja kokemustietoa. Kulttuurisesti naisten ja miesten roolit ovat monissa maahanmuuttajaryhmissä eriytyneet ja siksi laadukas omakielinen ja kielitietoinen ohjaus lisää naisten osallistumista koulutukseen, opinnoista suoriutumista ja työllistymistä. Ohjaustyötä tekevien koulutuksella voidaan lisätä maahanmuuttajanaisten itseohjautuvuuden, oman toimijuuden ja osallisuuden tasoa. Näin voidaan auttaa heitä saavuttamaan tasa-arvoisempi asema perheessä ja yhteiskunnassa. Kulttuurien välisen kompetenssin yhteydessä puhutaan kulttuurien välisestä herkkyydestä, kulttuurisensitiivisyydestäKielitietoinen ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja kulttuurisensitiivisyyttä edistävä koulutus voidaan nähdä maahanmuuttajia osallistavana ja valtaistavana ja siten tasa-arvoa edistävänä prosessina.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Uudellamaalla oli tammikuussa 2018 yhteensä 13400 ulkommalaista työtöntä työnhakijaa. Vain vajaa 10% Suomessa asuvista vieraskielisistä on suorittanut tutkinnon Suomessa 2000-luvulla. He myös keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin.(Myrskylä, P. 2014; Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen. Tilastokeskus Working Papers 2/2014). Tämä osoittaa sen, että hankkeen omakielisen ja kielitietoisen ohjaustyön koulutus on erittäin tarpeellinen, jotta kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen, opinnoista suoriutumiseen ja työllistymiseen. Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, erilaisuuden hyväksymistä sekä lisää ohjaushenkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä maahanmuuttaja-asiakkaita. Hanke lisää eri ihmisryhmien välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Koulutus ja työelämään pääsy luovat taloudellisen toimeentulon lisäksi vahvaa sosiaalista pääomaa ja vaikutusmahdollisuuksia lisää maahanmuuttajayhteisöihin. Maahanmuuttajataustaiset ohjaustyötä tekevät koulutuksen suorittaneet ovat kannustavia esimerkkejä oman polun löytämisessä ja heillä on kyky kannustaa maahanmuuttaja-asiakkaita omien tavoitteiden saavuttamiseen. Omien koulutus- ja työllistymissuunnitelmien ja tavoitteiden asettaminen sekä omalla polulla systemaattisesti eteneminen haastavaa pelkästää suomen kielellä, jos ollaan lähellä alkeistasoa. Omakielisyys ja kielitietoisuus ohjaamisessa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävää.
Kulttuuriympäristö 7 7
Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hanke edistää maahanmuuttajien omakielistä ja kielitietoista ohjaustyötä. Selvitysten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä asiakastyössä että työyhteisöissä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta ja monikielisyys voidaan nähdä sosiaalisena pääomana. Ne ovat maahanmuuttajalle tärkeä resurssi paitsi integroitumisessa yhteiskuntaan, myös osallisuuden ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikututusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-