|
|
|
Hankekoodi: S21548
Hankkeen nimi: Symbioosi – Etelä-Savo
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D
Puhelinnumero: 040 648 5020
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Noora Talsi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.talsi(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 648 5020
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Symbioosi-hankeen tavoite on parantaa kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa ja laatua työelämän tarpeista lähtien. Hankkeessa tavoitellaan tätä määränpäätä yhteiskehittämisen ja kokeilukulttuurin kautta. Valinta perustuu aiempaan kokemukseen yhteiskehittämisestä, alueiden kehittämistarpeisiin sekä mahdollisuuksiin hyödyntää digitalisaatiota ja monialaista osaamista.
Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat 1) yhteiskehittämisen tarpeiden tunnistaminen ja kokeilujen suunnittelu yhdessä kohderyhmien kanssa, 2) yhteiskehittämisalustojen kehittäminen ja käytännön kokeilujen toteutus, 3) toimintamallien kokoaminen, kehittäminen ja arviointi, sekä 4) toimintamallien dokumentointi, julkaiseminen ja jalkauttaminen jatkuvaksi käytännön toiminnaksi. Lisäksi keskeistä on alueen toimijoiden, etenkin mikro- ja pk-yritysten ja koulutusorganisaatioiden, yhteiskehittämisosaamisen kasvattaminen ja yhteiskehittämisen tukeminen.
Vaikka yhteiskehittäminen ja kokeilukulttuuri ovat esillä paljon ja jopa perustaitoja tulevaisuuden nopeasti muuttuvassa työelämässä ovat määritelmät, toimintamallit ja tavoitteet usein sekavia eivätkä yhtenäisiä, systemaattisia ja harkittuja. Käytännön toteutukset jäävät siksi usein irrallisiksi ja vaihteleviksi niin laadultaan kuin tuloksiltaan. Toisaalta juuri ne olisivat ketteriä ja tehokkaita keinoja vastata rakennemuutos- ja kasvualojen työelämälähtöisiin tarpeisiin.
Hankkeen tuloksena kootaan ja kehitetään laadukas ja systemaattinen yhteiskehittämisen toimintamallien kokoelma ja opas, joka auttaa valitsemaan toimivat mallit ja alustat eri tarpeisiin. Toimintamallit on testattu käytännössä ja kuvattu selkeästi avoimen ja digitaalisen oppaan muodossa. Välittömät hyödyt kohdistuvat osallistuviin organisaatioihin sekä opiskelijoihin. Kokeilujen kautta saavutetaan uutta osaamista sekä mahdollisia innovaatioita. Pidemmällä tähtäimellä vaikutukset ovat merkittävästi suuremmat. Organisaatiot kykenevät kehittämään ja uudistumaan yhä ketterämmin, verkostomainen yhteistyö lisääntyy ja opiskelijoiden osaaminen vastaa paremmin työelämän tarpeita. Opiskelijat kartuttavat työelämä- ja yhteistyötaitojaan varhaisemmin ja tuovat uutta kehittämisosaamista työelämään.
Alueen korkeakoulut, ammattikoulut ja lukiot sekä opiskelijat ja koulutusasiantuntijat; mikro- ja pk-yritykset.
Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat kasvu- ja rakennemuutosalojen opiskelijat, erityisesti sosiaali- ja terveysala, matkailu- ja ravitsemusala sekä tietojenkäsittely. Kohderyhmän mukaisia opiskelijoita tavoitetaan erityisesti Xamkista ja Esedulta, mutta myös muista alueen oppilaitoksista mahdollisuuksien mukaan.
Lisäksi sidosryhmiä ovat kokeiluissa kumppaneina mukana olevat tahot, eteläsavolaiset yritykset (lähinnä mikro- ja pk-yritykset). Hankkeen hakemusvaiheessa on varmistettu kuuden yrityksen osallistuminen hankkeeseen. Loput yritykset valitaan hankkeen aikana. Hakemusvaiheessa sovitut: EST Henkilöstöpalvelut Oy (y-tunnus: 2811509-6), Dom Mikkeli Oy (y-tunnus: 2795768-9), Lusus Oy (y-tunnus: 2823461-8), Wilmert Oy (y-tunnus: 2100426-2), AH Ravintolat Oy/ Kulttuuritalo Tempo (y-tunnus: 2183807-2) ja MPY Palvelut Oyj (y-tunnus: 1570688-2) Sopimukset hankkeeseen osallistumisesta ovat liitteenä.
Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös kohdealojen tutkimus- opetus- ja kehittämistoiminnassa mukana olevat ja siitä kiinnostuneet henkilöt sekä työelämän edustajat.
Hankkeissa tehtävistä kokeiluista hyötyvät välillisesti alueen julkinen sektori ja kolmas sektori, aluekehittämistä ja elinkeinoelämää edistävät organisaatiot sekä kaikki alueen palveluita hyödyntävät asukkaat sekä kuluttajat.
Lisäksi hankkeen aikana julkaistu avoin verkko-opas on muun muassa yritysten, TKI-toimijoiden, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten hyödynnettävissä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 138 927
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 138 589
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 185 370
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 184 919
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Mikkeli, Mäntyharju, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12
Suunniteltu: 150
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Tavoitteena on, että hankkeessa syntyvä toimintamalli ja hankkeen tulokset jäävät hyödyksi alueelle ja vahvistavat alueen elinkenorakennetta, koulutusta ja TKItoimintaa sekä näiden rajapinnoissa tapahtumaa yhteiskehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 7 |
| Välittömänä hyötynä hankkeessa kehitetään ratkaisuvaihtoehtoja yhteisekehittämisen toteuttamiseen ja kokeillaan uusia ideoita. Välillisenä hyötynä avoimesti julkaistut tulokset voivat johtaa uusien palveluiden tai tuotteiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Tasa-arvoinen ja monimuotoinen toimintaympäristö sekä hankkeessa luotava avoin toimintamalli edesauttavat hyvinvointia lisäämällä yksilön osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuden tunnetta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Yksi hankkeen tavoitteista on tasaarvon edistäminen osallistamalla sukupuolesta riippumatta henkilöt hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeessa kehiutetään sukupuolisensitiivistä ja tasa-arvoista toimintamallia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 5 |
| Yhteiskehittämis- ja maker-kulttuurin valtavirtaistaminen ja eri alojen tasavertaisuus kehittäjinä. Monialaisuuden lisääminen siten, että opiskelijat ja kumppanit jalkauttavat kulttuurin muutosta suoraan ja välillisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Symbioosi -hankkeessa laadittiin Xamkille ja eteläsavolaisten yritysten käyttöön yhteiskehittämisen malli, joka löytyy sivustolta www.xamk.fi/hackathon. Hanke tuotti myös julkaisun Ideariihi, häkkäys, jamit, Yhteiskehittämisen opas opettajille https://www.theseus.fi/handle/10024/494669.
Hankkeen aikana toteutettiin ja/tai arvioitiin yhteensä 19 yhteiskehittämistapahtuman suunnittelua, toteutusta ja tuloksia. Tapahtumia olivat: 5 hackathonia, 4 design jamia, 3 aivoriihityyppistä tapahtumaa ja 7 opintojaksoa, joihin sisältyi yhteiskehittämistä.
Tapahtumat ja opintojaksot toteutettiin Xamkissa vuosina 2019–2021. Puolet niistä toteutettiin kasvokkain ja puolet täysin verkon välityksellä. Aineistoa kerättiin kyselytutkimuksilla osallistujilta ja mentoreilta, haastatteluilla osallistujilta ja kumppaneilta, havainnoimalla tapahtumissa sekä opiskelijoiden oppimistehtävistä ja keskusteluista.
Näiden pohjalta rakentui yhteiskehittämisen pedagoginen malli Etelä-Savoon.