|
|
|
Hankekoodi: S21549
Hankkeen nimi: Työturvallisuuden harjoitusalueen palvelukonseptin kehittäminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pelastusopisto
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0909306-3
Jakeluosoite: PL 1122
Puhelinnumero: 0295 450 201
Postinumero: 70821
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.pelastusopisto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvi Tiirikainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuskoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvi.tiirikainen(at)pelastusopisto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 453 405
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Työturvallisuuden harjoitusalue (TTHA) on yritysten tarpeista kehittynyt kokonaisuus ja se toimii Pelastusopiston harjoitusalueen yhteydessä Kuopiossa. TTHA-yhteistyössä on mukana tällä hetkellä 33 sopimuskumppania yrityksistä, julkistoimijoista, oppilaitoksista, liitoista ja yhdistyksistä. Sopimuskumppanit voivat käyttää aluetta vuosimaksulla oman henkilöstönsä ja opiskelijoidensa koulutus-, harjoitus- ja esittelytarkoituksissa. Alueella on tällä hetkellä koulutus- ja harjoituskäytössä 28 harjoituskohdetta, lisäksi aloitustilassa on kaksi infopistettä. Työturvallisuuden harjoitusalueella koulutetaan käytännön työturvallisuustaitoja hyödyntämällä oikeita työtilanteita jäljitteleviä harjoituskohteita.
Tämän kehittämishankkeen tarve perustuu toiminnan aikana tunnistettuihin ja sopimuskumppaneilta tulleisiin toiminnan jatkokehitystarpeisiin. Pk-yritykset ovat TTHA:n käyttäjinä keskeinen kohderyhmä: työturvallisuuden koulutus- ja kehittämistarpeita on runsaasti ja TTHA tulisikin saada laajamittaisesti palvelukonseptin kehittämisen kautta pk-yritysten käyttöön. Lisäksi on todettu, että digitaalisuuden erilaisia mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan monipuolistaa, täydentää ja syventää harjoituskohteilla tapahtuvaa oppimista. Parhaimmillaan digitaalisuus tuo konkreettisiin harjoituskohteisiin lisää vuorovaikutteisuutta, aktivoi keskusteluja ja pohdintaa sekä lisää näin oppimisen motivaatiota, jolloin myös vaikutetaan työturvallisuusasenteeseen.
Hankkeella on kaksi päätavoitetta: 1) Työturvallisuuden harjoitusalueen hyödyntäminen pk-yritysten työturvallisuusosaamisen kehittämiseksi sekä TTHA:n palvelukonseptin laajentaminen palvelemaan erityisesti pk-yrityksiä sekä 2) Digitaalisuuden antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen TTHA:n kohteilla tapahtuvassa työturvallisuuskoulutuksessa, jotta koulutus olisi mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tuottaa selvitystyö pelastustoimen työturvallisuuden tilasta ja kehittämistarpeista sekä laatia selvitystyön perusteella toimenpide-ehdotukset pelastustoimen työturvallisuuden koulutuksille.
Hankkeen keskeinen tavoite on pk-yritysten työturvallisuusosaamisen kehittäminen. TTHA tarjoaa pk-yrityksille käytännönläheisen koulutusympäristön työturvallisuuden kouluttamiseen ja harjoituskohteet palvelevat monia eri kohderyhmiä. TTHA-toiminnassa mukana olevat yritykset jakavat avoimesti verkostossa hyviä käytäntöjään ja toimintatapojaan työturvallisuudessa. Jotta TTHA saadaan käytännönläheisenä koulutusympäristönä laajamittaisesti pk-yritysten käyttöön, hankkeessa kehitetään Työturvallisuuden harjoitusalueen palvelukonseptia palvelemaan erityisesti pk-yritysten tarpeita. Hankkeessa tehdään selvitystyö, jossa kartoitetaan pk-yritysten työturvallisuuden nykytila, kehittämis- ja koulutustarpeet sekä tuodaan esille TTHA käytännönläheisenä työturvallisuuden koulutusympäristönä. Selvitysyön kohderyhmäksi valitaan eri toimialojen pk-yrityksiä. Selvitystyön perusteella järjestetään pk-yrityksille suunnattuja, tunnistettuihin tarpeisiin vastaavia työturvallisuuskoulutuksia TTHA:ta hyödyntäen. Samalla pilotoidaan erilaisia koulutuksia ja niiden järjestämistapoja sekä pyritään laajentamaan kumppanuusverkostoja. Selvitystyön ja koulutuksien kautta kehitetään TTHA:n palvelukonseptia, joka sisältää muun muassa pk-yritysten TTHA:n käyttötavat, kouluttajajärjestelyjen mahdollisuudet sekä kustannukset pk-yrityksille. Palvelukonseptissa huomioidaan TTHA:n olemassa olevat sopimuskumppanuusmallit ja varmistetaan, että TTHA-käyttö on kaikille tasapuolista.
Digitaalisuuden avulla hankkeessa pyritään tunnistamaan ja vahvistamaan olemassa olevia hyviä TTHA:n koulutusmalleja ja käytäntöjä. Hankkeessa on tarkoitus pilotoida TTHA:n olemassa oleviin harjoituskohteisiin tukeutuvaa mobiiliympäristöä, jonka kautta voidaan kehittää pedagogisia malleja lisäämällä toiminnallisuutta ja dynamiikkaa koulutuksiin. Toteutuksessa voidaan esimerkiksi yhdistellä lisätyn todellisuuden (kuva, ääni, video, teksti tai paikkatietoinformaatio) ja fyysisen oppimisympäristön elementtejä keskenään. Digitaalinen ratkaisu voi tarkoittaa myös laajempaa kokonaisuutta, jossa eri harjoituskohteiden sisältöjä koostettaisiin yhdeksi koulutus- ja oppimiskokonaisuudeksi esimerkiksi pelillistämisen kautta. Hankkeessa tehdään selvitystyö digitaalisten oppimista tukevien työkalujen hyödynnettävyydestä osana TTHA:lla tapahtuvaa koulutusta. Selvitystyön perusteella valitaan eri toimialojen harjoituskohteita, joihin liittyen tehdään tarkempi suunnitelma digitaalisten ratkaisujen pilotoinnista, sen laajuudesta ja toteutustavasta. Tämän jälkeen tarkempien harjoituskohdekohtaisten suunnitelmien perusteella tehdään kilpailutus digitaalisten ratkaisujen palveluntuottajille ja palveluntuottaja(t) ja harjoituskohteesta vastaava(t) toteuttaja(t) pilotoivat yhteistyössä kyseiseen harjoituskohteeseen valitut digitaaliset ratkaisut. Lisäksi hankkeen aikana toteutetaan TTHA:n harjoituskohteiden koulutuksien videointia, jolla helpotetaan kouluttajien perehtymistä harjoituskohteiden sisältöihin avaamalla kirjallisia koulutussuunnitelmia videomuodossa.
Pitkällä aikavälillä työturvallisuuden kehittyminen näkyy vähentyneinä työtapaturmina ja sairauspoissaoloina sekä parantuneena työhyvinvointina ja työssä jaksamisena, jotka vaikuttavat osaltaan positiivisesti työurien pidentymiseen. Työturvallisuuden käytännönläheisellä koulutuksella edistetään erityisesti pk-yritysten työntekijöiden työturvallisuuskäytäntöjen oppimista ja omaksumista, jolloin päivittäisessä työssä osataan huomioida paremmin työn riskit sekä työn suunnittelu. Työn tuottavuus paranee, kun työtapaturmien määrä ja niistä johtuvat poissaolot vähenevät. Turvallisempi työ on paitsi tuottavampaa ja parantuneen työturvallisuuden myötä saadaan aikaan myös positiivisia kerrannaisvaikutuksista niin yksilön, yrityksen kuin yhteiskunnankin kannalta. Yritysten välinen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen tehostuvat käytännönläheisessä oppimisympäristössä, työturvallisuus on yhteinen asia. Samalla vaikutetaan positiivisesti yritysten, oppilaitosten ja julkistoimijoiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Työturvallisuuden harjoitusalue palveluineen vahvistaa osaltaan Kuopion alueen asemaa turvallisuuden edelläkävijänä turvallisuussektorin moniosaajana.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat monipuolisesti eri toimialojen yritykset, erityisesti pk-yritykset, niiden johto ja henkilöstö. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös TTHA:n sopimuskumppanit ja heidän TTHA-kouluttajansa, jotka hyötyvät digitaalisiin mahdollisuuksiin liittyvistä toimenpiteistä.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat TTHA:n sopimuskumppaneiden henkilöstö ja opiskelijat. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat sopimuskumppaneiden asiakkaat, ali- ja sivu-urakoitsijat, alihankkijat ja palveluntuottajat, jotka hyötyvät omassa toiminnassaan parantuneesta työturvallisuudesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 305 484
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 250 236
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 407 532
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 333 731
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion
Kunnat: Kuopio
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 67
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 35
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Työturvallisuuden harjoitusalueen palvelukonseptin kehittäminen avaa mahdollisuuksia myös pk-yrityksille työturvallisuuden kehittämiseksi ja kouluttamiseksi. Vähentyneet työtapaturmat lisäävät pk-yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta ja vaikuttavat myönteisesti alueen elinkeinoelämän kestävään kehittymiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Työturvallisuuden harjoitusalue luo osaltaan kysyntää muillekin palveluille, kuten majoitus- ja ravitsemuspalveluille, kun yritykset tuovat henkilöstöään Työturvallisuuden harjoitusalueelle kauempaa (Itä-, Keski- ja Länsi-Suomi) kouluttautumaan. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 6 |
| Työturvallisuuden harjoitusalue mahdollistaa työturvallisuuden käytännönläheisen kouluttamisen Kuopiossa, mikä vähentää itäsuomalaisten yritysten matkustamistarvetta Pohjois-Suomen turvapuistoon Ouluun ja Rudus turvapuistoon Espooseen, jotka ovat muut vastavantyyppiset työturvallisuuden koulutusympäristöt. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 7 |
| Työturvallisuuden harjoitusalue käytännöllisenä koulutus- ja harjoitusympäristönä edistää yritysten henkilöstön työturvallisuustaitoja, työssä jaksamista ja lisää työhyvinvointia. Laadukas koulutusympäristö ja monipuoliset koulutusmateriaalit varmistavat tehokkaan ja vaikuttavan kouluttamisen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei olennainen tässä hankkeessa. | ||
Hankkeen keskeinen tarkoitus oli pk-yritysten työturvallisuusosaamisen kehittäminen. Hankkeessa toteutettiin keväällä 2019 selvitystyö pk-yritysten työturvallisuuden koulutustarpeista. Selvitystyön tarkoitus oli kartoittaa pk-yritysten työturvallisuuden nykytila, kehittämis- ja koulutustarpeet sekä tuoda esille TTHA käytännönläheisenä työturvallisuuden koulutusympäristönä. Selvitystyön tulosten pohjalta suunniteltiin pk-yrityksille suunnattuja TTHA:n alueella pidettäviä työturvallisuuskoulutuksia, joissa hyödynnetään mahdollisimman paljon TTHA:n harjoituskohteita.
Hankkeen myötä koulutuksiin osallistuneiden yritysten ja henkilöiden työturvallisuusosaaminen kehittyi ja tällä on välitön vaikutus yritysten työturvallisuuden tasoon. Koulutuksiin osallistuneet henkilöt suorittivat myös samalla teollisuuden ja rakentamisen aloilla vaadittavia koulutuskokonaisuuksia kuten Työturvallisuus-, Hätäensiapu-, Alkusammutus- tai Tulityökortteja, näiden voidaan nähdä myös lisäävät yritysten tehokkuutta sekä parantavan koulutuksiin osallistuneiden työllistämismahdollisuuksia. Koulutuksiin osallistuneilta saatu palaute oli erittäin positiivista, osallistujien palautteissa kiitosta saivat mm. koulutuksien monipuolisuus, kouluttajien ammattitaito, koulutusjärjestelyt ja koulutuksien käytännönläheisyys.
Koronapandemian myötä vuonna 2021 hankkeessa toteutettiin uudelleen pk-yrityksille suunnattu kysely, jonka perusteella pyrittiin selvittämään yritysten muuttuneet työturvallisuuden koulutustarpeet sekä koronan aiheuttamat muutokset pk-yrityksien työturvallisuuden kouluttamiseen. Kyselyssä kävi ilmi, että isossa kuvassa pk-yritykset ostavat ns. halpaa ja helppoa sekä enenevässä määrin etäkoulutuksia. Erityisen haastavilla aloilla ja laatujärjestelmän kanssa toimivissa yrityksissä on joukko, jolla on vaativia tarpeita ja enemmän halua panostaa myös turvallisuutta edistävään koulutukseen. Näitä yrityksiä oli kuitenkin hyvin pieni osuus yritysten kokonaismäärästä.
Vuoden 2021 aikana toteutettiin useita eri selvityksiä, kyselyitä ja haastatteluita muun muussa TTHA:n kouluttajille, sopimuskumppaneille ja liiketaloudellisille kumppaneille sekä myös kartoitettiin työturvallisuuden koulutusmarkkinoita. Koulutuksista saadun palautteen, taustaselvityksien sekä Pelastusopiston sisäisen asiantuntijatyöpajan pohjalta suunniteltiin hankesuunnitelman mukaisesti TTHA:n pk-yritysten palvelukonsepti.
Hankkeen toiseen tavoitteeseen (digitalisaation hyödyntäminen alueella tapahtuvassa koulutuksessa) liittyen hankkeessa toteutettiin selvitystyö jo olemassa olevista teknologioista sekä sovellusratkaisuista. Tämän jälkeen tehtiin markkinakartoitus haastattelemalla alalla toimivia palveluntarjoajia sekä kartoitettiin TTHA:n sopimuskumppaneita, joiden koulutusrasteille pilottisovellukset voitaisiin toteuttaa. Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä neljä AR-sovellusta Yara Suomi Oy:n kemikaalikohteissa työskentely-koulutusrastille sekä yksi VR-koulutussovellus (TR-mittaus) työmaan turvallisuusjohtaminen-koulutusrastille.
Joulukuussa 2021 järjestettiin XR-teknologian hyödyntäminen työturvallisuuskoulutuksessa-webinaari, jossa esiteltiin hankkeessa tehtyjä sovelluksia yhdessä sovelluksia kehittämässä olleiden asiantuntijoiden kanssa. VR- ja AR-sovellukset ovat alueen käyttäjien hyödynnettävissä ja käytettävissä kyseisillä koulutusrasteilla. Sovellukset ovat monipuolistaneet ja tuoneet uudenlaista toiminnallisuutta johtamisen ja teollisuuden harjoituskohteille, joilla sovellukset sijaitsevat.
Kokonaisuudesta laadittiin TTHA:n digitaalisuuden konsepti-julkaisu TTHA:n sopimuskumppaneille, jossa avataan uusia teknologioita sekä kerrotaan TTHA:lla olevista työn tekemistä ja työturvallisuuden kouluttamista tukevista digitaalisista ratkaisuista. TTHA:n digitaalinen konsepti on jokaisen sopimuskumppanin käytettävissä kouluttajien käyttämässä 0365-palvelussa. Lisäksi hankkeen aikana vuonna 2021 toteutettiin TTHA Virtuaalisen kierroksen suunnittelu ja kuvaukset. Sovellus julkaistiin TTHA:n Moodlessa marraskuussa 2021. Sovelluksen avulla TTHA:n kouluttajat voivat tutustua alueeseen ennakkoon sekä myös hyödyntää virtuaalista kierrosta omissa koulutuksissaan.
Hankkeen kolmanteen tavoitteeseen liittyen (pelastustoimen työturvallisuuden kehittäminen) hankkeessa tuotettiin selvitystyö pelastustoimen työturvallisuuden tilasta ja kehittämistarpeista sekä laadittiin selvitystyön perusteella toimenpide-ehdotukset pelastustoimen työturvallisuuden koulutuksille myös TTHA:ta mahdollisesti hyödyntäen. Kehittämistarpeista esille nousi kolme laajempaa kokonaisuutta: Pelastuslaitosten työsuojeluorganisaatioiden yhtenäistäminen, yhtenäisen työsuojelu- ja turvallisuusjohtamisen kehittäminen sekä yhteisen pelastusalan riskienarvioinnin kehittäminen. Lisäksi hankkeen kolmannen tavoitteen osalta suunniteltiin vuonna TTHA:lle koulutusympäristö pelastustoimen työturvallisuuskoulutuksille, joita voidaan käyttää pelastustoimen tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa, viranomaisyhteistyökoulutuksessa sekä pelastustoimen ulkopuolisille esittelytarkoituksessa. Hankkeen kolmannen tavoitteen myötä saatiin hyvä kokonaiskuva pelastustoimen työturvallisuuden nykytilanteesta sekä sen kehittämiskohteista.
Vuonna 2020 alkanut koronapandemia vaikutti merkittävästi hankkeeseen. TTHA:n alue jouduttiin sulkemaan keväällä 2020 ja toisen kerran keväällä 2021. Tämä vaikutti merkittävästi hankkeen päätavoitteen suunnitelmiin ja toteutukseen. Työturvallisuuskoulutukset jouduttiin siirtämään, eikä varmuutta ollut, milloin ja miten koulutukset voidaan järjestää. Myös yrityksien omat koronarajoitukset ja varovaisuus osallistua työturvallisuuskoulutuksiin asettivat haasteen saada osallistujia koulutuksiin koko hankkeen ajan. Koronapandemialla oli myös vaikutusta hankkeen muihin tavoitteisiin. Digikokonaisuuden toteutukseen oli sovittu toteuttavan kahden eri sopimuskumppanin koulutusrasteille, mutta toinen sopimuskumppani joutui vetäytymään hankkeesta koronapandemian johdosta. Uutta sopimuskumppania oli vaikeaa löytää vetäytyneen yrityksen tilalle, koska koulutustoiminta oli hiljentynyt koronapandemian johdosta.
Koronan haasteet Pelastustoimen työturvallisuuden kehittämistavoitteessa suunnitelmat läsnä pidettävistä työpajoista jouduttiin muuttamaan etäyhteydellä pidettäviksi sekä Pelastuslaitoksille suunnitellut vierailut hoidettiin puhelinhaastatteluilla.