Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21551

Hankkeen nimi: Parempia ja vaikuttavampia hankintoja Pohjois-Savoon

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savon Yrittäjät r.y.

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0171517-1

Jakeluosoite: Kauppakatu 28 B, 3. krs.

Puhelinnumero: 0443680505

Postinumero: 70110

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.yrittajat.fi/hankintahelppi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mia Simpanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mia.simpanen(at)yrittajat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 368 0505

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koko maamme mittakaavassa julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 35 miljardin euron edestä, näin ollen Pohjois-Savossakin väkimäärään peilaten noin 1,8 miljardilla eurolla. Viisaasti ja taidolla hoidetut hankinnat tukevat kauttaaltaan maakunnan aluetaloutta ja elinvoimaa. Jotta Pohjois-Savossa pystytään tekemään kaikin puolin hyviä tarjouspyyntöjä sekä tarjouksia, hankintaneuvontaa ja-opastusta sekä laadukasta koulutusta tarvitaan laajasti niin hankintayksiköille kuin myös yrittäjille ja yrityksille.

Hankkeen tavoitteena on hankintayksiköiden (julkisen sektorin eri toimijat) ja pk-yritysten hankintaosaamisen lisääminen sekä yritysten kannustaminen osallistumaan tarjouskilpailuihin. Hankintayksiköiden hankintaosaamisen lisääntymisen myötä hankintayksiköt toimivat paremmin uuden hankintalain edellyttämällä tavalla ottaen huomioon hankintojen osiin jakamisen, markkinavuoropuhelun sekä hankintojen suunnittelun.

Hankkeessa kehitetään yhdessä hankintayksiköiden ja yritysten kanssa hyviä ja pysyviä toimintamalleja, jotka ovat jaettavissa eri toimijoiden kesken ympäri maakunnan ja myös koko maan. Hankkeen aikana perustetaan hankintaverkosto, joka hankkeen päättymisen jälkeen toimii pohjoissavolaisten hankinta-asioiden tiimoilta toimivana yhteistyöverkostona vastaten mm. hyvien käytänteiden jakamisesta.

Hankkeen aikana on tarkoitus aikaansaada pohjoissavolaisille kunnille hankintoihin liittyvät ohjeistukset kuntoon siten, että jokainen kunnassa hankintoja tekevä viranhaltija ymmärtää ja tiedostaa ohjeistuksen käytännön kautta.

Suomen Yrittäjien tekemän Elinkeinopoliittisen mittaristo kyselyn (kevät 2018) mukaan yrittäjien mielestä kunnissa eniten kehittämistä vaatii hankintaosaaminen ja muut hankintoihin liittyvät asiat. Tämänkin tiedon valossa Parempia ja vaikuttavampia hankintoja Pohjois-Savoon -hanke tulee vastaamaan niin yrittäjien kuin julkisen sektorin toimijoiden tarpeeseen ja siten koko maakunnan suotuiseen kehitykseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Savon alueen yritykset, alueen kunnat ja kaupungit sekä muiden hankintayksiköiden organisaatiot.

Kohderyhmään kuuluvat pk-yritykset, joiden tuotetta tai palvelua hankitaan hankintalakia noudattaen. Tarkoitus on rohkaista yrittäjiä tekemään tarjouksia yksin tai ryhmittymänä sekä osallistumaan kuntien kanssa keskinäiseen vuoropuheluun hankinnan suunnitteluvaiheessa. Kuntien kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua hankintojen vaikutuksesta alueen yritystoimintaan ja hankintojen tuotteistamisesta sellaisiin kokonaisuuksiin, että kilpailutuksiin saadaan enemmän tarjouksia. Näin tarjoukset vastaisivat paremmin hankintayksiköiden tarpeita. Hankkeessa kehitetään kohderyhmien hankintaosaamista, julkisten hankintojen toimintatapojen noudattamisen periaatteita, markkinatietoutta sekä teknistä vuoropuhelua. Tarkoitus on edistää laadukkaampien tarjouspyyntöjen ja tarjousten syntymistä ja suunniteltujen hankintojen välittämistä kaikille toimialan yrittäjille Pohjois-Savossa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Palvelusta hyötyvät välillisesti elinkeinoelämä (yritykset) ja kunnat sekä koko maakunta, mutta myös alueen asukkaat, joille voitaisiin löytää esim. tarvelähtöisesti parempia palveluita. Toiminta luo uusia tapoja synnyttää hankintojen tuottavuutta, hankintaprosessien sujuvuutta sekä yhteistarjouksien tuloksellisuutta. Hankintaosaamisen kehittyminen näkyy pitemmällä aikavälillä myös maakunnan työllisyydessä myönteisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 224 298

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 160 282

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 283 352

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 177 458

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Tuusniemi, Keitele, Rautavaara, Kuopio, Vesanto, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Lapinlahti, Rautalampi, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Vieremä, Leppävirta, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 190

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 75

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke kohdistuu sekä yrittäjinä toimiviin miehiin ja naisiin sekä yritysten molempia sukupuolia käsittävään henkilöstöön
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkiin hankkeen toimenpiteisiin ja normaaliin työskentelyyn. Toimenpiteitä tarkastellaan miten ne vaikuttavat naisiin ja miehiin. Tietoa kerätään ja kirjataan hankkeen kohderyhmästä miesten ja naisten mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Luonnonvarojen käytön kestävyys tulee mahdollisesti esille joidenkin toimialojen ohjaamisessa. Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Toimintaympäristön muutokset, joita yritysten tulee huomioida oman toimintansa kehittämisessä, liittyvät myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus ei suoraan tule esille tässä hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) tulevat hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet eivät vaikuta tässä hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Materiaalien ja jätteiden kierrätys ja materiaalitehokkuus tulevat myös hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa ja yritysten osaamiskartoituksissa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö tulee myös hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa ja yritysten osaamista. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen tulee hyvin todennäköisesti esille eri alojen toimintaympäristön muutoksia tarkastellessa. Toimintaympäristön muutoksia peilataan yritysten osaamisen kehittämisen toimenpiteisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke vaikuttaa aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Logistiset ratkaisut tulevat hyvin todennäköisesti esille eri toimialojen kehittämissuunnitelmissa ja toimintaympäristön muutoksissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella edistetään yritysten, työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointia. Asiakkaiden hyvinvointia edistetään välillisesti yritysten palveluiden kehittämisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke ei ole varsinaisesti tasa-arvohanke, mutta se voi edistää myös sukupuolten välistä tasaarvoa mm. toimintaympäristön muutoksista nousevista tarpeista lähtien.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus ei tule hankkeessa suoraan esille, mutta toimintaympäristön muutoksen tarkastelussa se saattaa nousta esille ja vaikuttaa yritysten toiminnan suuntaamiseen
Kulttuuriympäristö 2 2
Kulttuuriympäristö ei tule hankkeessa suoraan esille, mutta toimintaympäristön muutoksen tarkastelussa se saattaa nousta esille ja vaikuttaa yritysten toiminnan suuntaamiseen.
Ympäristöosaaminen 3 3
Hankkeella voi olla vaikutusta ympäristöosaamiseen, jos se tulee esille toimintaympäristön ja toimialojen muutoksissa ja vaikuttaa sitä kautta hankkeen toimenpiteisiin ja yrityksiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoitteena oli hankintaosaamisen kehittäminen pohjoissavolaisissa yrityksissä ja hankintayksiköissä. Osaamisen voidaan sanoa kehittyneen hanketta ja koko maailmaa kohdanneesta koronapandemiasta huolimatta. Yritysten määrällisestä tavoitteesta jäätiin, mutta hankintayksiköiden osalta taas päästiin yli tavoitteiden. Hanke antoi Pohjois-Savon hankintakentälle hyvän ponnistuslaudan ja mahdollisuuden ottaa hankinnat ja niiden vaikutukset muun muassa aluetaloudellisesti laajemmin osaksi julkista keskustelua.

Hankkeen tuettuun palveluun hankintaneuvontaan osallistui hankkeen aikana 75 yritystä. Kaikkiaan hankkeen palveluihin osallistuneita henkilöitä oli 176 henkilöä.

Hankeaikana koulutuksia järjestettiin kaikkiaan 12 kpl, joista 9 oli lähiopetuksia, 2 oli etäkoulutuksia ja 1 hybridikoulutus. Koulutuksissa oli yhteensä 143 osallistujaa eli keskimäärin n. 12 henkilöä/koulutus. Koulutuspalaute suurimmalta osalta positiivista ja 95 % koulutuksiin osallistuneista oli tyytyväisiä koulutuksiin ja sen sisältöön.

Lisäksi hanke oli mukana järjestämässä kuutta eri keskustelu-/infotilaisuutta, jossa ollut mukana yhteensä 83 osallistujaa.

Suurin osa hankkeen koulutuksiin osallistuneista yrityksistä osallistuivat myös hankkeen hankintaneuvontapalveluun. Hanke teki vuonna 2020 alkuvuodesta ohjausryhmän hyväksymänä tarjoamistaan palveluistaan palvelupaketin, jossa yrityksille tarjottiin koulutusten lisäksi hankintaneuvontaa yhdellä hinnalla, joka lisäsi koulutuksiin osallistuvia yrityksiä käyttämään hankintaneuvontapalvelua entisestään.

Hanke järjesti myös hankkeen toisena kohderyhmänä oleville hankintayksiköille koulutuksia. Hankintayksiköille suunnattujen koulutusten jälkeen monet hankintayksiköt alkoivat pitämään välittömästi hankintainfoja aikaisempaa enemmän. Hankintainfoissa esim. kunnat kertoivat pitkän aikavälin hankinnoistaan yrittäjille ja näin päästiin heti hankinnan suunnitteluvaiheessa keskusteluyhteyteen ja usein hankinta onnistuu kaikin puolin paremmin, kun osapuolten näkemykset tulevat huomioiduksi paremmin.

Hanke teki koko hankkeen aikana yhteistyötä useiden eri hankkeiden ja organisaatioiden kanssa eri tilaisuuksissa ja markkinoinnissa.