Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21552

Hankkeen nimi: Muotoilusta kasvuvoimaa Esr-hanke 2018 - 2020

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion Rouvasväenyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0171479-3

Jakeluosoite: Piispankatu 8

Puhelinnumero: 044 7318000

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.designunion.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Tanninen-Komulainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.tanninen-komulainen(at)designkuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7318000

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalaisten yritysten kilpailukykyä tulee merkittävästi kehittää. Suomessa on tehty vahvaa kehitystyötä uusien innovaatioiden luomiseksi, mutta niiden kaupallisessa hyödyntämisessä on haasteita.Suomi on innovaatioissa maailmassa sijalla 4, mutta niiden hyödyntämisessä sijalla 39. (World Economic Forum). Tämä koskee kaiken kokoisia yrityksiä start-upeista pörssiyhtiöihin. Suurin yhteiskunnallinen vaikutus saadaan kehittämällä kaupallista osaamista muotoilullisesti erityisesti pk-yrityksissä. Muotoilun vaikutus liiketoiminnan kannattavuuteen on parhaimmillaan useita kymmeniä prosentteja.

Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpiteet, joiden avulla edellisessä hankkeessa luodut FOB- ja Design management-palvelut kehitetään seuraavalle tasolle ja laajennetaan alueellisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusi muotoilukasvatuksen valmennus. Hanke toteutetaan seuraavin toimenpitein:

•Jalostetaan kehitettyä FOB-mallia ja laajennetaan Itä-Suomen kaupunkeihin Iisalmi, Joensuu, Mikkeli, Varkaus ja Savonlinna.
Parannetaan palautteiden perustellaa muotoilijoille tarjottavaa FOB! yritysvalmennusta sekä siihen liittyvää muotoilutyötä asiakasyrityksissä Itä-Suomen alueella

•Jalostetaan Design Management valmennuspalvelua, laajennetaan Itä-Suomen kaupunkeihin Iisalmi, Joensuu, Mikkeli, Varkaus ja Savonlinna •Design Management –konsepti kansainvälistetään hankkeessa 3-5 maahan.
Muotoilun keinoihin parantaa yritysten liiketoimintaa käsittelevässä Design Management valmennukseen tulee uutena elementtinä ulkomaalaisten luennoitsijoiden mukaan tuleminen sekä fyysisesti paikanpäällä, että deigitaalisesti
Tästä syntyy kansianvälinen Design Management koulutusverkosto, johon jokainen ulkomaalainen partneri tuo oman koulutusosuutensa. Hankkeen päätyttyä luennot on kastottavissa digitaalisessa alustassa 24/7

•Aivan uutena elementtinä muotoilijoille annetaan pedagoginen valmennus taiteen perusopetuksen mukaisen muotoiluohjauksen antamiseen ja Muotoiluakatemian palvelukonseptin käyttämiseen
Muotoilijoiden työllisyyttä Itä-Suomen alueella parannetaan kehittämällä pedagoginen koulutus muotoilijoille. Koulutus viedään myös digitaaliseen muotoon. Koulutuksessa testataan pedagogisen koulutuksen lähi- ja verkko-opetusta.

*Digitaalinen koulutus ja valemennus
Kaikkia valmennus- ja koulutuskonaisuuksia "Muotoilusta kavsuvoimaa" -hankkeessa testataan ja viedään digitaaliseen muotoon niin, että aineistot on saavutettavaissa 24/7.


Tämä tarkoittaa yhteensä 20 koulutuskokonaisuutta hankkeen aikana. Näin saadaan kehitetylle konseptille merkittävää vaikuttavuutta, mikä tulee palvelun valtakunnallistamista ja kansainvälistämistä.

Tärkein uusi elementti Muotoilijoiden FOB! koulutuksessa ja yritysten Design Management koulutuksessa on kansainvälisten Design Union verkoston asiantuntijoiden luentojen testaaminen digitaalisen alustan avulla. Samoin testataan suomalaisten luennoitsijoiden luentojen pitämistä ns. etänä. Itä-Suomen alueella on pitkät välimatkat ja osallistuminen koulutuksiin vie yritysten henkilökunnan sekä muotoilijoilta aikaa. Digitaalista koulutuksen kehittäminen ja testaaminen on tärkeää.

Sekä FOB! muotoilijakoulutuksen sekä Design Management koulutuksen sisältöihin tulee uutena kansainvälistä opetusta sekä uusia kotimaisia korkeantason vientiyritysten puheenvuoroja muotoilun merkityksestä yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansainvälistymistä. Kansainvälisten verkostojen myötä Muotoilusta kasvuvoimaa yrityksille ja muotoilijoille on mahdollista rakentaa ja toteuttaa ulkomaan opintomatkoja.

Muotoilusta kasvuvoimaa hankkeeseen uutena elementtinä saadaan myös suomalaisen vientiteollisuuden muotoilujohtajien puheenvuoroja yhteistyössä Suomen Muotoilusäätiön kanssa. Alkukesästä 2018 Design Management luentosarjassa Kuopiossa esiintyi KONE:en muotoilujohtaja Timo Tiainen. Näitäkin luentoja voivat yritysten henkilökunnan sekä muotoilijoiden seurata joko paikan päällä tai omassa toimistossa.

Edellisessä hankkeessa kehitetyt FOB! muotoilijakoulutus ja Design Management koulutus viedään verkkoympäristöön. Se mahdollistaa yhä useammalle, riippumatta siitä missä päin Itä-Suomea työskentelee, osallistumisen Muotoilusta kasvuvoimaa hankkeen korkeatasoisiin, kansainvälisiin, koulutuksiin.



Hankkeen ideana on lähiopetuksen lisäksi kehittää ja testata uudenlainen 24/7 toteuttamisen malli, jolloin koulutettavien oppiminen voi tapahtua koulutuspäivien ulkopuolella ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla jalostetaan edellisessä hankkeessa kehitettyä digitaalista palveluympäristöä tukemaan nykyistä paremmin muotoilijoiden asiakashankintaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat itäsuomalaisten yritysten johto ja avainhenkilöt sekä itäsuomalaiset muotoilijat, joilla on tarve ja halua kehittää osaamistaan sekä liiketoimintaansa merkittävästi. Varsinaisia kohderyhmiä ovat myös alan opiskelijat ja opettajat, joilla on tarve oman osaamisensa liiketoiminnalliseen laajentamiseen sekä kansainvälisinten yhteyksien kehittämiseen. Lisäksi muotoilijat,jotka saavat osan elannostaan opettamisesta, mutta jotka tarvitsevat pedagogista koulutusta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat mm. rahoittajat, jotka tukevat liiketoiminnan kehittämistä. Edelleen välillisiä kohderyhmiä ovat itäsuomalaiset kaupungit ja kunnat, jotka hyötyvät hankkeesta yritysten liiketoiminnan kasvua seuraavana hyvinvointina. Edelleen muotoilukasvatus tulee hyödyttämään kuntien ja kaupunkien asukkaiden hyvinvointia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 402 362

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 462 362

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joensuun, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Varkauden, Mikkelin, Kuopion, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Pieksämäen

Kunnat: Tuusniemi, Kaavi, Valtimo, Siilinjärvi, Kiuruvesi, Rautalampi, Suonenjoki, Rantasalmi, Lieksa, Tohmajärvi, Polvijärvi, Rautavaara, Mikkeli, Puumala, Mäntyharju, Sulkava, Tervo, Hirvensalmi, Vesanto, Pertunmaa, Keitele, Enonkoski, Liperi, Joensuu, Outokumpu, Nurmes, Rääkkylä, Sonkajärvi, Kontiolahti, Pieksämäki, Kuopio, Kangasniemi, Lapinlahti, Juva, Varkaus, Joroinen, Ilomantsi, Savonlinna, Leppävirta, Kitee, Vieremä, Pielavesi, Heinävesi, Juuka, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 150

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulmasta Suomi on hyvin tasa-arvoinen yhteiskunta ja eri ammattialoilla miesten ja naisen määrät vaihtelevat ihmisten luonnollisen kiinnostumisen mukaisessa suhteessa. Hakemuksen kohteena olevissa yrittäjyyden ja muotoilun toimialoilla naisten ja miesten osuus on suhteellisen hyvin tasapainossa. Yrittäjistä joka kolmas on nainen ja vastaavasti taiteen aloilla toimivista useampi kuin joka toinen on nainen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke ja sitä kautta muodostuvat palvelut suunnataan tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Täten hankkeen toteutuksessa on huomioitu sukupuolinäkökulma ja sen sukupuolinen neutraalius molempien sukupuolien näkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Koska tilanne suomalaisessa yhteiskunnassa sukupuolten näkökulmasta on tasa-arvoinen, ei siten ole tarpeen hankkeessa edistää kummankaan sukupuolen näkökulmasta tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-