Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21554

Hankkeen nimi: Bridging – Vammaisten kansalaisuus ja työllisyyden uudet mahdollisuudet

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusSocom Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1735895-7

Jakeluosoite: Kauppakatu 32

Puhelinnumero: 044 748 5307

Postinumero: 53100

Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA

WWW-osoite: http://www.socom.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sanna-Riitta Junnonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna-riitta.junnonen(at)socom.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 748 5300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, 2472908-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

1. Kehitysvammaisten kansalaisuuden ja osallisuuden vahvistuminen
- tunnistaa esteet sekä yksilötasolla että laajemmin
- vahvistaa osallisuuden kokemusta sekä yhdenvertaisuutta kansalaisina
- löytää ja kehittää kansainvälisessä yhteistyössä vahvistamisen malleja
- vahvistaa erityisen tuen keskuksen ja työllisyyspalvelujen yhteistyötä vammaispalveluihin kehitysvammaisten työllistymisen edistämiseksi

2. Asenneilmapiiri ja tiedostaminen
2.1 Yksilön oma tiedostaminen ja voimaantuminen
- tiedostaa omia oikeuksia ja voimavaroja
2.2 Työntekijöiden työotteen muutos
- tunnistaa sekä omia, asiakkaan että omaisten asenteita
2.3 Yleisen tietoisuuden lisääntyminen yhteiskunnallisella tasolla
- löytää ja kehittää kv-yhteistyössä vahvistamisen malleja


Toimenpiteet

1. Kansalaisuus ja osallisuus
1.1 Kykyviisari osallisuuden ja hyvinvoinnin tunnistamisen välineenä
- asiakkaan yksilöllisen hyvinvoinnin tilan ja tarpeiden kartoittaminen
- Kykyviisarin testaaminen ja soveltaminen kehitysvammaisille sopivaksi kansainvälisessä yhteistyössä
- toimenpiteet hyvinvoinnin vajeiden poistamiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi yksilöllisen kartoituksen pohjalta
- erityisen tuen keskus ja työllisyyspalvelut ottavat Kykyviisarin käyttöön
- yhteistyö Työterveyslaitoksen kanssa Kykyviisarin kehittämisessä
1.2 Palvelujärjestelmän vertailu
- benchmarking kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa (esim. itsemääräämisoikeuden toteutuminen, palvelujärjestelmä)
- selvitetään kansainvälisiä malleja esim. mahdollisuudet toimintakeskusten uudelleen organisoinnista yritysmuotoisiksi sekä erilaisten asumisen, työllistymisen ja harrastusmahdollisuuksien löytämiseksi.

1.3 Työntekijöiden osaamisen lisääminen
- Koulutukset

2. Asenneilmapiiri ja tiedostaminen
2.1 Yksilö
- lisätään oman elämän ymmärrystä Kykyviisarin avulla
- tuotetaan mediaa esim. videoblogit, kuvat, videot, draama, musiikki
2.2 Työntekijä
- oppii tunnistamaan osallisuuden vajeita esim. Kykyviisarin avulla
- löytää yksilön vahvuudet ja voimavarat
- etsii yksilön vahvuuksia vastaavat ilmaisukeinot
- mahdollistaa itsenäisen itseilmaisun
2.3 Yleinen yhteiskunnallinen
- lisätään näkyvyyttä mediassa tuottamalla videoblogia säännöllisesti hankkeen omalla YouTube-kanavalla
- pidetään yllä kansallista ja kansainvälistä keskustelua


Tulokset

Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus ja hyvinvointi lisääntyvät. He voimaantuvat ja saavat itseluottamusta sekä rohkeutta omien oikeuksiensa käyttöön ottamisessa. Heillä on mahdollisuus elää ja tehdä työtä yhdenvertaisina kansalaisina. Erityisen tuen keskus ja työllisyyspalvelut saavat Kykyviisarista uuden työkalun toimintakyvyn selvittämiseen, jolloin kehitysvammaisten työllistymismahdollisuudet kasvavat. Henkilöstön työotteen muutos antaa paremmat mahdollisuudet tukea oman elämän päätöksissä sekä löytää oikeat palvelut. Asiakkaan voimavarojen ja vahvuuksien etsiminen sekä niiden käyttöön ottaminen on jokaisen asiakkaan kanssa mahdollista.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on esillä tasavertaisuus. Kehitysvammaisten oltua näkyvillä mediassa sekä toimintakeskusten ulkopuolella saadaan erilaisuuden leimaa haalistettua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Toimintakeskuksissa päiväaikaisessa toiminnassa olevat kehitysvammaiset ihmiset sekä toimintakeskusten työntekijät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kansalaiset, "suuri yleisö", erityisesti mahdolliset työnantajat

Yleinen yhteiskunnallinen asennemuutos ja tiedostaminen. VANE:n teettämässä kyselyssä korostui tarve lisätä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista yhteiskunnassa. Tässä yhteydessä peräänkuulutettiin koulutusta, tiedotusta ja asenteisiin vaikuttamista. Kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta suhteessa muuhun väestöön on vahvistettava.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 121 752

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 52 824

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 323 673

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 67 099

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Hamina, Miehikkälä, Pyhtää, Kouvola, Kotka, Virolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 206

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolijakauma vammaisten työ- ja päivätoiminnassa Kymenlaaksossa on melko tasainen eikä se ole aiheuttanut mitään haasteita. Etelä-Karjalassa päiväaikaisen työtoiminnan piirissä olevien kokonaismäärästä alle puolet on naisia. Miehiä on tullut enemmän työtoiminnan piiriin, onko tämä pelkkää sattumaa, vai onko naisille ollut helpompi löytää mm. avo- ja tuetun työn paikkoja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteitä suunnitellaan sekä miesten että naisten yksilöllisistä osaamisista ja kiinnostuksen kohteista käsin yhdessä heidän kanssaan. Erityisesti naisten osallisuutta tuetaan, mutta sukupuoli ei saa olla estävä tekijä kenenkään osallistumiselle. Ns. miesten töistä on toimintakeskuksissa usein pulaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasaarvon edistäminen, mutta se huomioidaan hankkeen toiminnassa. Hankkeen päätavoite on kehitysvammaisten ihmisten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukeminen paikallisiin yrityksiin vahvistaa paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Erityistä tukea tarvitseville ihmisille muotoillut palvelut parantavat heidän elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä jolloin välilliset kulut esim. sairastuvuudesta vähenevät. Kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen oikeisiin töihin rakentuu kestävän toimintamallin pohjalle. Työllistymismallia haetaan kansainvälisesti, ja kuinka aineettomia hyödykkeitä tuottavia palveluja muotoillaan kehitysvammaisten tuottamiksi.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Kehitysvammaisten ihmisten itsenäisen liikkumisen tukeminen vahvistaa heidän itsemääräämisoikeutensa vahvistumista. Osallistumismahdollisuuksien lisääntyessä rohkeus lähteä itsenäisesti liikkeelle kasvaa ja vahvistuu. Liikkumista tukevien palvelujen tarve vähenee, kun kehitysvammaiset ihmiset saavat mahdollisuuden kulkea itsenäisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Hankkeessa Kykyviisarin avulla löydetään kehitysvammaisten omia vahvuuksia sekä niitä hyviä asioita, joita seuraamalla rakennetaan osallisuus- ja työllisyyspolkuja. Hyvinvointia edistetään onnistumisten ja vahvuuksien löytymisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Kansainvälisen yhteistyön kautta haetaan mallia, miten kehitysvammaisia ihmisiä työllistetään tasavertaisesti muiden kansalaisten kanssa. Työllistymismahdollisuuksien monipuolistamalla ja edistämällä lisätään kehitysvammaisten ihmisten tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 5
Kehitysvammaiset ihmiset ovat olleet yhteiskunnasta syrjässä. Hankkeen myötä heidät saadaan näkyviksi. Asema yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä vahvistuu.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-