Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21559

Hankkeen nimi: Uutta työotetta kehittämässä kahdeksassa pohjoissuomalaisessa seurakunnassa - KOHDATAAN

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 31.1.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun hiippakunnan tuomiokapituli

Organisaatiotyyppi: Seurakunta

Y-tunnus: 0634440-2

Jakeluosoite: Ojakatu 1

Puhelinnumero: 085358510

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oulunhiippakunta.evl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Ruotsalainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hiippakuntadekaani

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.ruotsalainen(at)evl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447555556

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KOHDATAAN- Uutta työotetta kehittämässä kahdeksassa pohjoissuomalaisessa seurakunnassa

Seurakunnat elävät yhteiskunnallisten ja ihmisen käyttäytymiseen liittyvien muutosten keskellä. Seurakunnan toimintakenttiin vaikuttavia ajan ilmiöitä ovat mm. väestörakenteen muutokset (väestön ikääntyminen, muuttoliike Suomen sisällä ja maahanmuutto), informaatioteknologian vaikutukset ihmisten arkeen, katsomusten kirjon laajeneminen ja auktoriteettien merkityksen pieneneminen. Pienten ja syrjäisten seurakuntien taloudelliset resurssit vähenevät edelleen johtuen väestön ikääntymisestä sekä nuorten muuttoliikkeestä kasvukeskuksiin. Kirkko on ottanut tavoitteekseen ihmisen kohtaamiseen perustuvan toimintakulttuurin luomisen. Tämä vaatii uusien toimintatapojen löytymistä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työn kehittämisessä katse täytyy kääntää työyhteisöjen tarkastelusta työn sujuvuuden, tavoittavuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Se edellyttää kykyä jatkuvaan toimintaympäristön analyysiin ja tilannekuvan luomiseen työn suunnittelun ja organisoinnin pohjaksi.

Tämän hankkeen tavoitteena on lisätä seurakuntien työntekijöiden ja johdon osaamista osuvan ja vaikuttavan toiminnan rakentamiseen seurakuntalaisten tarpeista käsin. Uudistumisen edellytyksiä luodaan vahvistamalla esimiesten johtamisosaamista ja valmentamalla heitä osallistavaan ja hyvinvointia tukevaan esimiestyöhön. Hankkeessa rakennetaan myös seurakuntien sisäistä ja välistä yhteistyötä ja vertaisoppimista sekä luodaan keinoja, joilla voidaan luoda yhteinen tilannekuva sekä seurakunnan työntekijöille että luottamushenkilöille etenkin vaativissa päätöksentekotilanteissa. Hankkeen kohderyhminä ovat Oulun hiippakunnan alueen seurakuntien työyhteisöt (johto, henkilöstö, luottamusmiehet sekä seurakuntien luontaiset verkostot.) yhteensä 8 seurakuntaa. Lisäksi välillisinä kohderyhminä tunnistetaan kuntalaiset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyökumppanit ja muut yhteistyöverkostot kunnissa. Alueellisten toimijoiden parantunut verkostoituminen ja tilanteeseen sopivat työtavat koituvat koko kunnan asukkaiden hyväksi.

Hankkeen tuloksena seurakuntien johdon työn kehittämisosaaminen sekä työhyvinvoinnin johtamisen kyky vahvistuu. Seurakuntien toimintaedellytykset ja uudistumiskyky paranevat ja hankkeessa kehitetyistä toimintatavoista tulee osa seurakuntien arkea. Kehittämistyön tuloksena myös johdon ja henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen paranee ja mm. ikäjohtaminen tulee osaksi seurakuntien johtamiskäytäntöjä. Pidemmällä aikavälillä seurakuntien toiminta tehostuu ja seurakuntien sisälle ja välille syntyy luontevaa verkostoitumista sekä työalat ja seurakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Myös alueellinen verkostoituminen kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa paranee. Hankkeessa rakentuu uusia seurakuntatoimijoiden todellisista tarpeista kehitettyjä toimintamalleja uudistumisen ja työhyvinvoinnin johtamiseen ja sen seurauksena toimintakulttuuri uudistuu.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Oulun hiippakunnan alueen seurakuntien työyhteisöt (johto, henkilöstö) yht. 8 seurakuntaa. Kiinnostuksnsa ovat ilmaiseet Haapaveden, Oulunsalon, Tuiran, Utajärven, Vaalan, Kittilän, Inarin ja utsjoen seurakunnat. Seurakunnat on valittu seurakuntien kehittämistarpeen, motivoituneisuuden ja oman halukkuuden perusteella. Aikaisemmista hankkeista on opittu, että seurakunnat sitoutuvat paremmin hankkeeseen, kun sekä johto että henkilöstö on saanut yhdessä päättää osallistumisestaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankeseurakuntien luottamushenkilöt ovat päättäjinä erityisen tärkeä välillinen kohderyhmä. Seurakunnan johdon ja henkilöstön yhteispelin toimivuus heidän kanssaan tekee mahdolliseksi saada aikaan seurakunnassa aito toimintakulttuurin muutos.
Toinen merkittävä välillinen kohderyhmä on Oulun hiippakunnan muut seurakunnat, jotka voivat hyötyä hankkeessa kehitetyistä kehittämisen menetelmistä ja toimintamalleista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyökumppanit ovat muutoksessa. Toteutuva Sote-uudistus muuttaa seurakunnankin yhteistyön muotoja ja yhteistyökumppaneita huomattavasti. Hanke voi auttaa seurakuntie löytämään roolinsa yhteistyökumppanina muuttuvassa sosiaali- ja terveysalan kentässä. Tämä hyödyttää myös sosiaali- ja terveysalan toimijoita ja heidän asiakaskuntaansa.
Uudessa tilanteessa korostuu myös yhteistyö muiden yhteistyöverkostojen kanssa kuten kolmannen sektorin toimijat. Alueellisten toimijoiden parantunut verkostoituminen ja tilanteeseen sopivat työtavat koituvat koko kunnan asukkaiden hyväksi.
Viime kädessä seurakunnan toimintakulttuurin muuttuessa joustavammaksi ja paremmin muuttuviin tilanteisiin reagoivaksi siitä hyötyvät kuntalaiset seurakunnan alueella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 190 919

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 222

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 255 550

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 202 777

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Raahen, Tunturi-Lapin, Oulunkaaren, Itä-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun

Kunnat: Pello, Siikalatva, Kalajoki, Hailuoto, Oulainen, Posio, Keminmaa, Kärsämäki, Rovaniemi, Tornio, Utajärvi, Kolari, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Merijärvi, Simo, Lumijoki, Ylitornio, Alavieska, Ylivieska, Ii, Tyrnävä, Pelkosenniemi, Siikajoki, Muhos, Raahe, Savukoski, Kittilä, Oulu, Inari, Ranua, Salla, Enontekiö, Taivalkoski, Sievi, Sodankylä, Kempele, Muonio, Tervola, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjoki, Liminka, Haapavesi, Pudasjärvi, Utsjoki, Kemijärvi, Kuusamo, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 131

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa osallistuvien seurakuntien työympäristöä on arvioitu sukupuolinäkökulmasta. Seurakunnissa on mm. tasa-arvosuunnitelmat. Kirkon työntekijöistä on yleisesti 80 % naisia ja 20 % miehiä. Mukana olevien seurakuntien työntekijöitten sukupuolijakauma on arviolta 60 % naisia ja 40 % miehiä. Koska seurakuntia ei ole vielä valittu, niin arvio on epätarkka.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Valtavirtaistumisen menetelmät hankkeessa, joilla estetään välitöntä ja välillistä sukupuolisyrjintää sekä edistetään sukupuolten tasa-arvoa: Kohderyhmän valinta seurakunnissa tapahtuu ottamalla mukaan kokonaisia henkilöstöryhmiä ilman, että sukupuoli muodostaa valintaperustetta. Kun hankkeen kuluessa pohditaan rakenneratkaisuja seurakunnissa sekä toiminnan suuntaamista on tärkeää huomioida, että sukupuolten tasa-arvoinen huomioiminen toteutuu. Palvelutarvearvio: Hankkeessa sinänsä ei ole sukupuolistatasa-arvio lisäävää funktiota, sillä hyvinvointityössä on keskeisenä elementtinä tasa-arvon ja erilaisuuden hyväksymisen periaatteet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on tukea mukana olevia seurakuntia voimakkaassa rakennemuutostilanteessa ja kehittää uudenlaista työkulttuuria ja sitä kautta työhyvinvointia. Tämän tavoitteen toteutumiseksi on huomioitu sukupuolinäkökulma sekä valtavirtaistaminen toimintaa suunniteltaessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Luonnonvarojen käytön kestävyys toteutuu hankkeessa välillisesti priorisoimalla sähköisiä järjestelmiä, hyödyntämällä etäyhteyksiä ja toimimalla paperittomasti
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hanke toteutetaan useassa seurakunnassa, jotka sijoittuvat maantieteellisesti laajalle alueelle, joten matkustamista tapahtuu verrattain paljon. Vältetään turhia matkoja, hyödynnetään etäyhteyksiä ja käytetään yhteisiä kulkuvälineitä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä eikä välillistä yhteyttä luonnon monimuotoisuuteen. Etäyhteyksien hyödyntäminen tuottaa välillistä hyötyä myös luonnon monimuotoisuudelle.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Matkustamisessa suositaan mahdollisuuksien mukaan yhteisiä kulkuneuvoja ja yhteiskuljetuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000 -ohjelmaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeessa suositaan sähköistä asiointia, jolla vältetään matkustamista, paperin käyttöä, turhaa monistusta ja kierrätetään paperi tehokkaasti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Suositaan hankkeen toteutusratkaisuissa vaihtoehtoja, jolla tuetaan uusiutuvia energialähteitä, mikäli tällaiseen syntyy mahdollisuuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeessa seurakunnissa tapahtuvan palvelujen kehittämisen ja muutosjohtamisen kautta vaikutetaan tapaan tuottaa seurakuntien palveluja yhteistyössä kuntatoimijoitten kanssa. Samalla edistetään työpaikkojen säilymistä harvaanasutuilla haja-asutusalueilla
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Hankkeessa kehitetään seurakuntien palvelutarjontaa vastaamaan seurakuntalaisten palvelutarvetta muuttuvassa seurakuntarakenteessa. Niillä edistetään muutoksen johtamista ja työhyvinvointia.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Hanke toteutuu Pohjois-Suomen ja Kainuun alueella hyödyntämällä mm. etäyhteyksiä. Suositaan keskitettyä tavaran tilaamista ja kuljetuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Hankkeessa edistetään työntekijöitten oallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman työhönsä, tuetaan esimiestyötä ja johtajuutta ja sitä kautta sekä työhyvinvointia että ihmisten yleistä hyvinvointia Hankkeessa kehitetään seurakuntalaisten palvelutoimintaa ja sitä kautta seurakuntalaisten ja muitten kuntalaisten hyvinvointia. Tuetaan seurakuntien monipuolisen palvelurakenteen säilymistä haja-asutusalueella.
Tasa-arvon edistäminen 3 2
Hankkeen päätavoitteena on tukea mukana olevia seurakuntia voimakkaassa rakennemuutostilanteessa ja kehittää uusia toimintamalleja seurakuntatyöhön sekä edistää seurakuntayhteisöjen työhyvinvointia. Täten voidaan välillisesti tukea myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Hankkeessa ei suoranaisesti edistetä yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Kulttuurinen yhdenvertaisuus nousee esille kirkon maahanmuuttajatyössä sekä siinä, että myös työntekijät voivat olla ulkomaalistaustaisia tai vammaisia. Seurakunnissa ei erotella asiakkaita tai työntekijöitä taustansa perusteella.
Kulttuuriympäristö 0 2
Seurakunnat vaalivat kulttuuriympäristöä, sillä monet seurakuntien rakennukset ovat vanhoja arvokkaita kulttuurinähtävyyksiä.
Ympäristöosaaminen 2 3
Useat seurakunnat ovat hankkineet ns. ympäristödiplomin, jota on ylläpidettävä säännöllisillä auditoinneilla. Ympäristödiplomi on Suomessa 101 seurakunnalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat elävät yhteiskunnallisten ja ihmisen käyttäytymiseen liittyvien muutosten keskellä.
Seurakunnan toimintakenttiin vaikuttavia ajan ilmiöitä ovat mm. väestörakenteen muutokset (väestön ikääntyminen, muuttoliike Suomen sisällä ja maahanmuutto), informaatioteknologian vaikutukset ihmisten arkeen, katsomusten kirjon laajeneminen ja auktoriteettien merkityksen pieneneminen.
Pienten ja syrjäisten seurakuntien taloudelliset resurssit vähenevät edelleen johtuen väestön ikääntymisestä sekä nuorten muuttoliikkeestä kasvukeskuksiin.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ottanut tavoitteekseen ihmisen kohtaamiseen perustuvan toimintakulttuurin luomisen. Tämä vaatii uusien toimintatapojen löytymistä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työn kehittämisessä katse täytyy kääntää työyhteisöjen tarkastelusta työn sujuvuuden, tavoittavuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Se edellyttää kykyä jatkuvaan toimintaympäristön analyysiin ja tilannekuvan luomiseen työn suunnittelun ja organisoinnin pohjaksi.
Tämän hankkeen tavoitteena on ollut lisätä seurakuntien työntekijöiden ja johdon osaamista osuvan ja vaikuttavan toiminnan rakentamiseen seurakuntalaisten tarpeista käsin. Uudistumisen edellytyksiä on luotu vahvistamalla esimiesten johtamisosaamista ja valmentamalla heitä osallistavaan ja hyvinvointia tukevaan esimiestyöhön. Keskeisinä menetelminä ovat olleet etäyhteyksin toteutettu esimiesvalmennus ja työhyvinvoinnin tilannekuvan rakentaminen ja itsearviointi.
Hankkeessa on rakennettu seurakuntien sisäistä ja välistä yhteistyötä ja vertaisoppimista erityisesti digitaalisuuden keinoin sekä luotu keinoja, joilla on luotu yhteinen päätöksentekoa ja suunnittelua helpottava tilannekuva sekä seurakunnan työntekijöille että luottamushenkilöille.
Hankkeen kohderyhminä ovat olleet Oulun hiippakunnan alueen seurakuntien työyhteisöt (johto, henkilöstö, luottamushenkilöt sekä seurakuntien luontaiset verkostot.) yhteensä 8 seurakuntaa. Lisäksi välillisinä kohderyhminä kuntalaiset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyökumppanit ja muut yhteistyöverkostot kunnissa. Alueellisten toimijoiden parantunut verkostoituminen ja tilanteeseen sopivat työtavat ovat koituneet koko kunnan asukkaiden hyväksi. Myös tässä digitaalisuuden hyödyntäminen on ollut edistänyt kehitystä huomattavasti.
Hankkeen tuloksena seurakuntien johdon työn kehittämisosaaminen sekä työhyvinvoinnin johtamisen kyky ovat vahvistuneet. Seurakuntien toimintaedellytykset ja uudistumiskyky ovat parantuneet ja hankkeessa kehitetyistä toimintatavoista on tullut osa seurakuntien arkea. Kehittämistyön tuloksena myös johdon ja henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat parantuneet.
Kehittämistyö on jäänyt elämään seurakuntien arkeen ja pidemmällä aikavälillä seurakuntien toiminta tulee entisestään tehostumaan, ja seurakuntien sisälle ja välille syntynyttä luontevaa verkostoitumista sekä työalat ja seurakuntarajat ylittävää yhteistyötä tulee lisää. Myös alueellinen verkostoituminen kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa paranee.
Hankkeessa on rakentunut uusia, seurakuntatoimijoiden todellisista tarpeista kehitettyjä, toimintamalleja uudistumisen ja työhyvinvoinnin johtamiseen ja tämän seurauksena toimintakulttuuri on uudistunut.