Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21562

Hankkeen nimi: KOP -kehitysvammaiset osatyökykyiset palkkatyöhön

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1925025-3

Jakeluosoite: Pinninkatu 51

Puhelinnumero: 0400913500

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.kvps.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katri Hänninen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katri.hanninen(at)kvps.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1598363

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KOP – Kehitysvammaiset osatyökykyiset palkkatyöhön
Hankkeen yleistavoite on edistää kehitysvammaisten työllistymistä sekä vahvistaa heidän osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemustaan.
Tavoitteisiin päästään seuraavin toimenpitein:
Perustetaan työvalmennuskeskus. Asiakkaat ohjautuvat keskukseen kuntien vammaispalvelujen, oppilaitosten, asumis- ja päiväaikaisen toiminnan palveluiden, muiden työllisyyspalveluiden tai oman yhteydenoton kautta. Työvalmennuskeskuksessa kartoitetaan asiakkaan taidot ja kyvyt, ja suunnitellaan kullekin yksilöllinen polku kohti palkkatyötä ja itsenäistä elämää. Työvalmennuskeskuksen asiakasta tuetaan työnhaussa, työpaikalla tapahtuvassa työharjoittelussa (niin kutsuttu pidennetty työhaastattelu, jonka aikana työntekijä pystyy osoittamaan osaamisensa työnantajalle) sekä palkkatyön alussa tarvittaessa joidenkin kuukausien ajan, jotta työntekijä saa turvallisen alun työelämään.
Hankkeen työntekijät tukevat työnantajia kehitysvammaisen työntekijän kohtaamiseen. Työnantajille tarjotaan tukea tarpeen mukaan, esim. lisäämällä tietoa erilaisista tuen tarpeista ja niiden huomioimisesta ja selvittelemällä työllistämiseen liittyviä tukia.
Työhönvalmentaja tukee asiakasta ja työnantajaa koko työllistymisprosessin ajan.
Hankkeen aikana moniammatillinen verkosto (mm. vammaispalvelut, työllisyyspalvelut, kehitysvammaispalvelujen tuottajat ja ammatilliset oppilaitokset) kehittävät työtapoja, joissa kehitysvammaiset saavat tarpeidensa mukaiset työllistymispalvelut ja siirtymät eri palveluiden välillä toimivat joustavasti ja nopeasti.
Hankkeen tuloksena kehitysvammaisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemus vahvistuu.
Aiempaa suurempi määrä osatyökykyisiä kehitysvammaisia pääsee palkkatyöhön.
Työnantajien ymmärrys kehitysvammaisuudesta ja halukkuus palkata kehitysvammaisia palkkatyöhön kasvaa.
Työvoimapalvelujen henkilöstön tieto kehitysvammaisuudesta ja heidän työkyvystään lisääntyy.
Kehitysvammaiset saavat tarpeidensa mukaiset työllistymispalvelut. Siirtymät eri palvelujen välillä ovat joustavia ja nopeita.
Eri toimijoiden tekemä työ tehostuu ja yhteistyö paranee.
Syntyy uusia yhteistyömalleja sekä toimintatapoja kehitysvammaisten työllistymiseen.
Hankkeessa työskennellään 70 asiakkaan kanssa, joista 30 henkilölle, eli reilulle 40 kirjoitetaan työsopimus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat osatyökykyiset kehitysvammadiagnoosin omaavat henkilöt, jotka ovat avotyötoiminnassa, valmistumassa oppilaitoksesta tai eivät minkään palvelun piirissä. Nykyisistä työ- ja päivätoimintapalvelujen käyttäjistä on arvioitu n. 25 %:n olevan hankkeen kohderyhmää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat TE-palveluiden, kuntien työllisyys- ja vammaispalvelujen ja muiden kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen kanssa työskentelevien tahojen työntekijät, erilaiset työnantajat ja niiden yhteyshenkilöt sekä erityisammattioppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 348 299

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 291 131

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 368 651

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 308 142

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Etelä-Pirkanmaan

Kunnat: Valkeakoski, Hämeenkyrö, Tampere, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Kangasala, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Martinus-säätiön pitkän kokemuksen mukaan kehitysvammaisissa on enemmistö miehiä, mutta työtoiminnassa on naisia enemmän.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen ohjautuu sekä naisia että miehiä. Työvalmennuskeskuksen toiminnot suunnitellaan monipuolisiksi sukupuolinäkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen parantaminen eri keinoin. Hankkeessa edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole selkeää yhteyttä asiaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole selkeää yhteyttä asiaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole selkeää yhteyttä asiaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole selkeää yhteyttä asiaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole selkeää yhteyttä asiaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Hankkeessa tehdään kiinteistönhoidollisia tehtäviä, joissa opitaan jätteiden, esimerkiksi puutarhajätteiden käsittelyä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole selkeää yhteyttä asiaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole selkeää yhteyttä asiaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole selkeää yhteyttä asiaan.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hankkeessa liikutaan pääosin julkisilla kulkuneuvoilla ja yhteiskuljetuksilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Yksilöllinen työhönvalmennus ja mahdolinen työpaikka lisäävät asiakkaiden hyvinvointia lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Asiakkaiden osallisuus yhteiskunnassa lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 9 10
Työllisyyspalvelujen työntekijät osaavat palvella aiempaa paremmin kehitysvammaisia asiakkaita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kehitysvammiset asiakkaat tulevat hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen samojen palvelujen piiriin kuin muutkin työtä etsivät asiakkaat.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole selkeää yhteyttä asiaan.
Ympäristöosaaminen 7 7
Kiinteistönhoidon tehtävissä ympäristöosaaminen lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KOP- kehitysvammaiset osatyökykyiset palkkatyöhön -hankkeen (2019-2022) tavoitteena oli edistää kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä ja heidän osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemustaan. Hankkeen aikana työskenneltiin yhteensä 49 asiakkaan kanssa ja heistä 34 löysi palkkatyön hankkeen työhönvalmennuksen avulla. Työhönvalmennuksen tavoitteena oli vahvistaa ja tehdä näkyväksi hankkeen asiakkaiden voimavaroja ja taitoja ja tukea asiakasta löytämään omanlaisensa urapolun. Työhönvalmennuksella tavoiteltiin aina palkkatyötä. Hankkeen aikana toteutettiin asiakkaiden kanssa palkkasuhteiseen työhön tähtääviä pidennettyjä työhaastatteluja. Nämä tarkoittivat muutamien viikkojen kokeilujaksoja työpaikalla, jonka aikana työnhakijalla oli mahdollisuus osoittaa osaamisensa ja samalla tutustua työtehtäviin ja varmistua halukkuudestaan työllistyä kyseiseen työhön. Tärkeässä roolissa oli työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö ja työhönvalmennus työpaikoilla koko työllilstymisprosessin ajan ja myös työllistymisen jälkeen. Työnantajia tuettiin erilaisten työllisyyspalvelujen ja tukien hakemisessa ja työnhakijoiden erilaisuuden kohtaamisessa. Myös työyhteisöjä tuettiin ottamaan vastaan kehitysvammainen työkaveri.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä positiivista asennetta kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä kohtaan ja tehdä näkyväksi heidän potentiaalinsa avoimilla työmarkkinoilla. Työnantajat kokivat hankkeen avulla tietonsa ja ymmärryksensä lisääntyneen tuen tarpeessa olevan henkilön palkkaamiseksi ja myös TE-palveluissa sekä työllisyyspalveluissa lisääntyi ymmärrys eläkkeellä olevien työnhakijoiden huomioimisesta.
Hankkeen avulla loimme Pirkanmaalle yhteisiä toimintatapoja ja teimme näkyväksi sen potentiaalin, joka on kehitysvammaisissa työnhakijoissa.