Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21564

Hankkeen nimi: ONNISTU yhdessä - Työhyvinvointi, johtaminen ja asiakasosallisuus sote-muutoksessa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0220266-9

Jakeluosoite: PL 40

Puhelinnumero: 0304741

Postinumero: 00251

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: https://www.ttl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Haukka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.haukka(at)ttl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 030-4742656, 043- 825 8137

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö SR, 2844561-8
Essote - Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, 0825508-3
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2229500-6
Helsingin yliopisto, 0313471-7
KT Kuntatyönantajat, 0926151-4
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä, 0215606-8
Siun Sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, 2732095-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluiden uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden järjestämisvastuu kunnilta 18 perustettavalle maakunnalle. Muutos on suuri haaste strategiselle henkilöstöjohtamiselle, työkykyjohtamiselle, esimiestyölle, työntekijöiden hyvinvoinnille ja palveluiden laadukkuuden takaamiselle.


Pitkittynyt muutos, koetut vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työssä tapahtuviin muutoksiin, henkilöstön ikääntyminen, runsaasti erilaisia kuormitustekijöitä sisältävä työ, sairastavuus, eläköityminen ja henkilöstön monikulttuurisuuden lisääntyminen yhdistettynä isoon sote-muutokseen asettavat sote-ammattilaisten työhyvinvoinnin koetukselle ja tuovat esimiesten osaamiselle isoja haasteita. Tämä kaikki edellyttää kuntaorganisaatioissa strategista otetta henkilöstöjohtamiseen.


Strategisen henkilöstö- ja työkykyjohtamisen tila kuitenkin vaihtelee kunnittain huomattavasti ja niissä on havaittu paljon kehitettävää mm. sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvissä tavoitteissa, mittaamisessa ja seurannassa, syiden tunnistamisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa sekä esimiestyössä. Yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista on havaittu muutosjohtajuus. Lisäksi on tunnistettu tarve saada asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen, osatuottajiksi ja aktiivisiksi käyttäjiksi. Asiakasosallisuus luo edellytykset laadukkaammille asiakaslähtöisille palveluille, sujuville palveluketjuille ja palveluiden toiminnalliselle integraatiolle, jotka ovat keskeisiä sote-uudistuksen tavoitteita.


Hankkeessa keskitytään sote-muutoksen onnistuneeseen toteutukseen vaikuttaviin tekijöihin johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta. Tavoitteena on:
1)Valmentaa sote-organisaatioiden johtoa ja henkilöstöä muutoksen aktiivisiksi tekijöiksi, tukea heidän osaamista ja työhyvinvointia, sekä luoda uudenlaisia sote-alalle sopivia yhteiskehittämisen toimintatapoja.
2)Tukea toimivien johtamisen mallien ja hyvien käytäntöjen kokoamista sote-muutoksen johtamisessa.
3)Kehittää verkostomaista toimintaa ja yhteistyötä niin, että hyvät käytännöt ja toimintamallit leviävät ja juurtuvat sekä hankkeen piirissä oleviin organisaatioihin, että koko kuntakenttään, sote-organisaatioihin ja niiden verkostoihin.


Hanke muodostuu kolmesta työpaketista, joilla pyritään vastaamaan tavoitteisiin painottamalla eri asiakokonaisuuksia. Työpaketti 1 keskittyy sote-organisaatioiden strategisen työkykyjohtamisen kehittämiseen, työpaketti 2 yhteisöllisen työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä asiakasosallisuuden johtamiseen. Työpaketti 3 keskittyy strategisen henkilöstöjohtamisen ja työnantajatoiminnan kehittämiseen muutoksissa. Se myös tukee kaikkien toimintalinjan ESR-hankkeiden verkottumista ja tulosten hyödyntämistä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Eri näkökulmat tukevat muutoksen hallintaa ja toteutusta, jota edistetään valtakunnallisella verkosto- ja viestintätyöllä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankekokonaisuuden kohderyhmänä ovat sote-ammattilaiset, sote-organisaatioiden henkilöstön työkykyjohtamisesta vastaavat henkilöt kuten organisaatioiden johto, esimiehet, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon edustajat, organisaatioiden kehittäjät, työkyky- ja palvelukoordinaattorit, työsuojelupäälliköt- ja valtuutetut. Lisäksi työpaketissa 2 kohderyhmänä ovat kehittäjäasiakkaat ja kokemusasiantuntijat. Työpaketissa 3 kohderyhmänä ovat tässä ESR-haussa rahoitetut hankkeet sekä niihin osallistuvat organisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat:
- työnantajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla
- eläkeyhtiöt
- ammatillinen kuntoutus
- työpaikat
- sote-organisaatioiden asiakkaat
- sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja koulutusorganisaatiot
- kunta-alan pääsopijajärjestöt ja ammattiliitot
- tutkijat, kehittäjät ja asiantuntijat
- päättäjät (maakuntien päättäjät, valtakunnalliset päättäjätahot)
- viranomaiset
- kansalaiset
- KT Kuntatyönantajien HR-verkosto (n. 400 jäsentä kunnista ja kuntayhtymistä sekä kuntien omistamista yhteisöistä)
- KT Kuntatyönantajien makusote- HR-vastuuvalmistelijoiden verkosto (jäseniä 18 maakunnasta)
- KT Kuntatyönantajien työsuojelupäällikköverkosto (jäsenet kunnista ja kuntayhtymistä)
- KT:n, Kuntaliiton ja Kevan sekä FCG:n EKJ-ohjelmaan (esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennus)osallistuvat kuntien, kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhteisöjen esimiehet ja ohjelmaan osallistuvat organisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 512 378

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 027 909

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 31

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 680

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tutkija-kehittäjät ovat tietoisia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen tärkeydestä sekä sukupuoli-identiteettien monimuotoisuudesta. Hankkeessa sitoudutaan eettiseen ja hyvään käytäntöön myös sukupuolten tasa-arvoisuuden edistämisen näkökulmasta. Hanke toteutetaan sote-alalla, jolla työpaikat perinteisesti ovat naisvaltaisia. Suomessa työssäkäyvistä 17 prosenttia työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoden 2014 lopussa, ja näistä noin 88 prosenttia oli naisia (THL 2014). Vain alle 4 % työllisistä miehistä työskenteli sote-alalla. Hankkeen järjestämiin työpajoihin ja seminaareihin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman paljon miestyöntekijöitä niin, että sukupuolinen tasa-arvoisuus toteutuu mahdollisimman hyvin. Hankkeen toteuttajat ovat tietoisia siitä, että työntekijöiden sukupuolella on merkitystä palvelukohtaamisissa. Tämä on keskeistä Työpaketissa 2. Hankkeen työpajatyöskentelyssä ideoidut kehittämisehdotukset voidaan arvioida yhteisesti osallistujien kanssa myös siitä näkökulmasta, miten suunnitellut kehittämiskokeilut mahdollisesti vaikuttavat eri sukupuoliin ja/tai ammattiryhmiin, joissa nais- tai miesvaltaisuus voi toteutua eri tavoin. Tämä tarkastelu on mahdollista toistaa kehittävän arvioinnin työpajoissa, joissa menetelmänä olevaan Kokeilut käyttöön -arviointimalliin (Työpaketit 1 ja 2) sisällytetään kysymys tasa-arvovaikutuksista niin työntekijöiden (Työpaketit 1 ja 2) kuin asiakkaiden (Työpaketti 2) osalta. Toimintaympäristön analyysia siis jatketaan hankkeen aikana.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kaikkiin hankkeen tilaisuuksiin, osallistaviin kehittämispajoihin ja muuhun hankkeen aikaiseen toimintaan otetaan mukaan tasapuolisesti miehiä ja naisia. Osallistujien valinnassa pyritään siihen, että jokaisen sote-organisaation kehittämispajaryhmissä on sekä miehiä että naisia. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että hankkeen ohjausryhmässä, asiakasedustajina, seminaareissa ja kehittäjätutkijoina toimii sekä miehiä että naisia. Hankkeen toimijat ovat tietoisia siitä, että sukupuolella on monia merkityksiä. Hankkeessa huomioidaan muun muassa seksuaalinen orientaatio, sukupuoli-identiteettien moninaisuus ja sukupuolineutraalius. Asiakasosallisuus- hankkeessa (Työpaketti 2) toteutettava työpajakokonaisuus perustuu kehittävän työntutkimuksen teoriaan ja metodologiaan (Engeström 1987), ja on näin ollen jo lähtökohdiltaan työyhteisön eri toimijoiden ja hierarkiatasojen tasa-arvoisen vuoropuhelun periaatteelle rakennettu malli. Hankkeessa aktiivisen kehittäjä-toimijan rooli annetaan työyhteisön jäsenille itselleen, näiden ikään, sukupuoleen, tehtävänimikkeeseen tai virkaikään katsomatta. Hanke siis vahvistaa tasa-arvoista osallisuutta työyhteisön sisällä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeessa päätavoitteena. Hankkeen aikana toteutettavissa kehittämistoimenpiteissä ja kerättävässä tiedossa huomioidaan kuitenkin sukupuolinäkökulma. Hankkeen tulokset arvioidaan sekä hankkeen kestäessä että hankkeen lopussa mm. sukupuolinäkökulmasta edellä kuvatun mukaisesti. Sukupuolikysymykset voivat tulla esille hankkeessa järjestettävissä kehittämispajoissa. Näissä tilanteissa tutkijakehittäjillä on valmius käsitellä sukupuolikysymyksiä tasa-arvoisesti ja asiakaslähtöisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Verkostoituminen, yhteistyö, sähköinen oppimisohjelma ja digitalisaation hyödyntäminen edesauttavat luonnovarojen säästeliästä käyttöä ja kestävyyttä. Hankkeessa käytetään sähköisiä työskentelyalustoja, minkä vuoksi voidaan vähentää matkustamiseen liittyvää energiankulutusta ja päästöjä. Hankkeen osatoteuttajien yhteydenpitoa ja hankkeen seminaareja toteutetaan osin sähköisin välinein. Hankkeen kokouksiin voi osallistua AC-järjestelmän kautta. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Verkostoituminen, yhteistyö, sähköinen oppimisohjelma ja digitalisaation hyödyntäminen (Skype, webinaarit, Howsapce). Hankkeen päätoteuttajan asiantuntijat ovat samalla paikkakunnalla/lähellä, mikä vähentää matkustelun tarvetta. Sähköisten etäneuvotteluvälineiden käyttäminen vähentää matkustustarvetta ja sen myötä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Hankkeen tiedotusta hoidetaan mahdollisimman paljon verkkopohjaisia välineitä käyttäen. Paperisia tulosteita käytetään vain harkinnanvaraisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Ei vaikutusta. Hankkeen toiminta ei vaikuta luonnon monimuotoisuuteen, kasveihin ja eliöstöön eikä hankkeen toiminta kohdistu luonnonsuojelualueille. Teknologian ja etäyhteyksien käyttö vähentää päästöjä. Luonnonvarojen kestävä käyttö on toimintaa ohjaava arvo.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 3
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. Hankkeen osatoteuttajat pyrkivät toiminnoissaan ja kiinteistöissään energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Verkoistoituminen, sähköinen oppimisohjelma ja digitalisaation hyödyntäminen vähentävät matkustamista ja pakokaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 3
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista ja toimitaan niiden mukaisesti. Teknologian ja etäyhteyksien käytöllä vähennetään päästöjä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Hankkeessa edistetään sähköisten työskentelyalustojen ja -materiaalien käyttöä. Lisäksi suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan sähköisiä julkaisumuotoja ja vältetään turhia paperitulosteita. Hankkeessa vältetään kertakäyttömateriaaleja. Hankkeen osatoteuttajaorganisaatiot kierrättävät jätemateriaalinsa asianmukaisesti. Hankkeessa suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja. Kehittäminen, verkostoituminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen edesauttavat paperitonta työtä ja tulostamista, vähentävät matkustamista ja pakokaasupäästöjä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 3
Hankkeen toteuttajat välttävät turhaa sähkönkulutusta ja sammuttavat valot ja laitteet yöksi. Hankkeen toteuttajat huomioivat ympäristöseikat energian hankinnassa ja kulutuksessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 7
Hankkeen toiminta on (asiakas)maakunta- ja sote-organisaatiolähtöistä. Hankkeessa vahvistetaan valtakunnallisesti maakuntien sote-henkilöstön työkykyä kehittämällä ja tukemalla työkykyjohtamista ja esimiesyötä. Alueellinen yhteistyö mahdollistaa kestävän kehityksen. Hankkeen toimenpiteet hyödyntävät paikallista osaamista ja vahvistavat toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Hanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädännön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Hankkeeseen sisältyvät työpajat tukevat paikallisten resurssien hyödyntämistä ja tarvelähtöistä alueellisten palveluiden kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 7
Hankkeen kehittämistoiminnalla vahvistetaan sote-organisaatioiden osaamispääomaa. Hanke edistää työntekijöiden työkykyä. Osaava ja työkykyinen henkilöstö tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä sote-palveluita, joka vahvistaa paikallista ja valtakunnallista tuottavuutta. Hankkeessa kehitetään aineettomia tuotteita kuten tietoa, toimintamalleja ja palveluita. Hankkeessa toteutettavilla tukimuodoilla ja muilla toimenpiteillä parannetaan sote-henkilöstön osaamista. Hankkeessa tuotetaan erilaisten paljon erilaisia palveluita tarvitsevien sote-asiakkaiden osallisuutta vahvistavia ja rakenteita ja toimintatapoja. Hankkeessa syntyvät toimintamallit kuvataan systemaattisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää muualla. Hankkeen tuloksia laajan verkoston kautta eri puolille maata. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden asiakasryhmien kanssa tehtävässä työssä. Hankkeessa kehitetään koulutuskokonaisuuksia, oppaita ja kehittämisen malleja, jotka ovat saatavilla verkossa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Sähköiset palvelut, digitalisaatio, verkostoituminen vähentävät liikkumisen ja matkustamisen tarvetta. Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä. Hankkeen kokouksiin voi osallistua sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Kokouspaikat valitaan helposti julkisella liikenteellä saavutettaviin paikkoihin. Hankkeessa tuotetaan sähköisiä aineistoja sekä toteutetaan seminaareja, joihin osallistuminen on mahdollista verkkopohjaisilla välineillä paikasta riippumatta. Toteutustavat vähentävät matkustustarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke tähtää strategisen työkykyjohtamisen edistämiseen jonka avulla luodaan edellytykset,toimintatavat ja seurannan välineet sote-henkilöstön työkyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi valtakunnallisesti. Hanke tukee sote-organisaatioita muutoksessa. Hyvän työkykyjohtamisen avulla tuetaan työkykyä, osatyökykyisyyttä ja työurien pidentymistä, sekä yksilön, työyhteisön että organisaation tasolla. Sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä johtuvat kustannukset laskevat. Oman työn kehittäminen, mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja sen sisältöön sekä ja tuensaanti muutoksen hallintaan lisäävät hyvinvointia. Sote-ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja kehittämisen tukeminen edistävät sote-ammattilaisten työhyvinvointia ja laadukkaiden sote-palveluiden tasapuolista saatavuutta. Omaan työhön ja asiakkaiden parempaan palveluun vaikuttamisen myötä ammattilaisten työn mielekkyys kohenee ja motivaatio oman työn kehittämiseen kasvaa. Palvelukohtaamisten ja -prosessien asiakaslähtöinen kehittäminen lisää työntekijöiden sujuvaa ja mielekästä työtä ja siten vahvistaa työhyvinvointia. Henkilöstön työhyvinvointi taasen heijastuu palveluiden laatuun ja asiakkaiden hyvinvointiin. Hankkeen toimenpiteillä edistetään asiakaslähtöisten palvelupolkujen ja palvelukohtaamisten toteutumista. Asiakkaiden osallistumisen sote-palveluiden suunnitteluun sekä asiakaslähtöisten palvelukohtaamisten ja -prosessien toteutumisen tiedetään lisäävän hoidon vaikuttavuutta. Hankkeen toimenpiteiden avulla pystytään edistämään paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hyvinvointia sekä kehittämään asiakaslähtöisiä ja tarpeenmukaisia sote- palveluita.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on edistää työkykyjohtamista ja levittää hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti ja maakuntiin. Yhteinen ymmärrys strategisen työkykyjohtamisen ajattelusta ja toimintavoista lisää tasa-arvoa ja tukee osatyökykyisten työhön ja yhteiskuntaan osallistumista. Tasa-arvoisuus on myös työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointiin itsessään vaikuttava asia: jos työntekijät kokevat työyhteisönsä tasa-arvoiseksi, se näkyy myönteisesti työntekijöiden kokemassa työhyvinvoinnissa. Vaikka tasa-arvokysymykset eivät suoranaisesti ole hankkeessa toteutettavan pajatyöskentelyn substanssia, vahvistetaan niillä sote-organisaatioiden jäsenten tasa-arvoista osallisuutta työyhteisön sisällä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Tavoitteena on maakunnallisten työkykyjohtamisen toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen levittäminen ja työkykyjohtamisen juurruttaminen osaksi strategista johtamista. Hanke lisää alueellista ja valtakunnallista tasaa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hanke lisää sote- ammattilaisten kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä erilaisia asiakkaita. Hanke kehittää moninaisuuden ymmärrystä asiakastyössä siten, että kehittäjäasiakkaiksi otetaan asiakkaita erilaisista ikä-ja kulttuuriryhmistä. Hanke lisää myös eri ammattiryhmien välistä yhdenvertaisuutta sote-alalla tuomalla eri ammattiryhmät yhteisen kehittämisen äärelle asiakasosallisuustyöpajoissa. Hankkeessa eriarvoisuutta vähennetään vahvistamalla työntekijöiden mahdollisuuksia toimia oman työnsä kehittäjinä. Hankkeessa huomioidaan alueellinen yhdenvertaisuus ja pyritään vaikuttamaan asiakasosallisuuden toteutumiseen tasavertaisesti kaikissa maakunnissa. Hanke parantaa erilaisten sote-asiakkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lisää asiakkaiden ja ammattilaisten välistä yhdenvertaisuutta. Hankkeessa asiakkaiden omaa asiantuntemusta käytetään heitä koskevien palveluiden kehittämisessä. Tavoitteena on, että asiakkaat eivät ole vain palveluiden käyttäjiä vaan itse aktiivisia toimijoita, joiden osaaminen tunnistetaan ja nähdään voimavarana.
Kulttuuriympäristö 8 8
Suomen kunnissa ja sote-organisaatioissa on käytössä erilaisia työkykyjohtamisen ja aktiivisen tuen malleja työkyvyn tukemiseksi, mutta niiden aktiivisessa käytössä, hyödyntämisessä ja toimintavoissa on eroja. Hankkeessa pyritään luomaan valtakunnallisesti kulttuuria, jossa strategisen työkykyjohtamisen merkitys ymmärretään henkilöstön hyvinvoinnin, hyvien palveluiden, kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun takaamiseksi. Tutkimusten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä työyhteisöissä että asiakastyössä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta voidaan nähdä sosiaalisena ja inhimillisenä pääomana. Se on tärkeä resurssi paitsi integroitumisessa yhteiskuntaan, myös kuulumisen ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. Hankkeen varsinaisessa toteutusvaiheessa pyritään saamaan asiakasedustajiksi vähemmistökulttuureiden edustajia. Hankkeen toimilla voidaan vaikuttaa vähemmistökulttuureiden edustajien suurempaan osallisuuteen sote-palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-