Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21565

Hankkeen nimi: SoteDialogit muutoksessa - johtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2844561-8

Jakeluosoite: Kalevantie 4

Puhelinnumero: 02945211

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tapereen yliopisto

WWW-osoite: http://www.tuni.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Syvänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopistotutkija, dosentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.syvanen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401901315

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, 0202063-8
Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3
Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9
Lapin ammattkorkeakoulu Oy, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SoteDialogit muutoksessa - johtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus (SoteDialogit)

SoteDialogit hankkeen kehittämistyön avulla lisätään moniammatillisessa ja verkostoituneessa työkontekstissa tarvittavia dialogisia ja reflektiivisiä eri tahojen ja toimijoiden kohtaamisia. Kehittämisessä vahvistetaan sote-toimintaympäristön edellyttämää osaamista sekä osaamisen ja uudistumisen johtamista. Tavoitteena on turvata toimintaympäristössä ja työssä tarvittava osaaminen, korkea työn laatu, asiakaslähtöisyys ja -turvallisuus, työntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky sekä organisaatioiden ja ammattilaisten uudistuminen.

Hanke on valtakunnallinen ja se toteutetaan Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Kullakin toteuttajalla on omat sote-organisaatiot kehittämistyössä vastuukohteinaan.

Kehittämistapa on tutkimusavusteinen, yhteistoiminnallinen ja dialoginen. Organisationaalista oppimista ja uudistumista edistetään käyttämällä luovuutta ja innovointia aktivoivia osallistavia ja dialogisia menetelmiä ja työkaluja. Osahankkeiden kehittämistyön vaiheet, toteutustavat ja menetelmät vaihtelevat toteuttajittain.

Hankkeen tavoitteiden toteutumisen myötä on mahdollista saada aikaan laajaa tuloksellisuutta, parantunutta työelämän laatua ja innovaatioita (sosiaalisia-, teknisiä- ja prosessi-innovaatioita). Hankkeessa keskitytään
- kehittämään osallistuvissa organisaatioissa tarvittavaa osaamista ja johtamisosaamista, erityisesti työhyvinvoinnin ja uudistumisen johtamisen osalta
- paikantamaan hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden erilaisia kehittämistarpeita ja
- etsimään ratkaisuja kehittämistarpeisiin yhteiskehittämisen avulla.

Hankkeen kohdeorganisaatioita ovat vanhuspalveluja, lastensuojelun ja ennalta ehkäiseviä lasten, nuorten ja perheiden palveluita ml. erityisopetus tuottavat organisaatiot ja niiden henkilöstö eri ammattiryhmissä, johtamis- ja esimiestehtävissä sekä vastuualueilla.

Hankkeella:
- kehitetään dialogisesti ja yhteistoiminnallisesti työpaikkojen henkilöstön osaamista, rakenteita, työtä, palveluita, palveluiden tuottamisen tapaa ja palvelukulttuuria
- tuetaan, harjaannutetaan ja vahvistetaan osaavaa, dialogista, tuloksellista ja vaikuttavaa työhyvinvoinnin johtamista ja johtamisosaamista
- vahvistetaan osallistuvien osaajien ja esimiesten yliammatillisia taitoja ja metaosaamista, joita ovat dialoginen toimintatapa, reflektiivinen työote ja muutos- ja uudistumiskyky
- tuetaan ammattilaisten ja työyhteisöjen dialogista toimintatapaa ja toimintakulttuuria ja mahdollistetaan asiakkaiden dialoginen, arvostava ja tasavertainen kohtaaminen.
- ennaltaehkäistään psykososiaalisia riskejä kehittämällä työ- ja toimintamalleja.

Hankkeessa vastataan seuraavin kehittämiskysymyksiin:
1. Mitä ovat kohdeorganisaatioiden toimijoiden ja niiden asiakkaiden kokemat uudistumisen tarpeet?
2. Minkä asioiden/tekijöiden osaamisessa ja johtamisessa pitää uudistua ja muuttua? Mitä kannattaa säilyttää? Mistä kannattaa luopua?
3. Millaista johtamisosaamista tarvitaan?
4. Millainen työnantajan, johdon ja esimiesten tarjoama tuki edistää henkilöstön jaksamista, työkyvyn ja hyvinvoinnin turvaavan osaamisen rakentumista sekä tuottavaa ja laadukasta työtä? Millaista tukea johto ja esimiehet tarvitsevat?

Hanke tarjoaa osallistuville työpaikoille kehittämisympäristön, jossa mahdollistuu osallistujien uudistuminen, erilaisissa muutoksissa tarvittavan osaamisen lisääminen ja vahvistaminen, muutosprosesseissa organisoitumista ja yliammatillista osaamista koskevien uusien ajatusten ja uuden tiedon tuottaminen, osallistujien itsetuntemuksen lisääntyminen sekä tietojen ja osaamisen jakaminen monimuotoisten ja osallistavien menetelmien keinoin.

Ammattilaisten, ammattialojen ja organisaatioiden välillä lisääntyvä dialogi ja yhteistoiminta turvaavat asiakaslähtöiset palvelut, selkeyttävät työn tekemisen tapoja sekä lisäävät työn mielekkyyttä. Kohdeorganisaatioihin rakennettavien käytäntöjen avulla työhyvinvoinnin ja uudistumisen johtaminen sekä jatkuva kehittämistoiminta rakentuvat luontevaksi osaksi yhteisöjen rakenteita ja arkisia työprosesseja muutostilanteessa. Hanke tukee osallistuvien organisaatioiden henkilöstön työhyvinvointia ja työyhteisötaitojen kehittymistä ja niiden välityksellä parantaa työn tuottavuutta.

Hanke tuottaa tietoa dialogisesta työhyvinvoinnin ja uudistumisen johtamisesta ja sekä niiden edellyttämästä osaamisesta, vaikuttaen myönteisesti tuloksellisuuteen, uudistumis- ja muutoskykyyn sekä innovointiin. Työpaikat saavat muun muassa uusinta näyttöön perustuvaa tutkimustietoa reflektiivisestä työotteesta, dialogisesta johtamisesta ja gerontologian alasta sekä niitä koskevia toimivia käytäntöjä.

Kehittämisen tuloksia esitellään ja niistä keskustellaan työpaikkojen sisällä sekä hankkeessa olevien työpaikkojen kesken. Osallistujat ja työpaikat oppivat toinen toisiltaan. Hanke hyödyntää organisaatioissa olemassa olevaa osaamista ja voimavaroja sekä vahvistaa yhteistoiminnallisten ja dialogisten kehittämiskäytänteiden kestävyyttä palveluverkostossa.

Kehittämisen vaikuttavuutta arvioidaan koko kehittämisprosessin ajan. Kyselystä toteutetaan alku- ja loppumittaus, haastatellaan kehittämiseen osallistuneita toimijoita sekä hyödynnetään muita tarvittavia tunnuslukuja.

­Tuloksia voidaan hyödyntää kehittämisorganisaatioita laajemmin myös esimies- ja johtamiskoulutusten, työhyvinvointiin liittyvien koulutusten sekä sote -alan eri tasojen tutkintoon johtavien koulutusten kehittämisessä.­

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät

1) Ikäihmisille palveluita/vanhuspalveluita, 2) lastensuojelun palveluita ja 3) ennalta ehkäiseviä lasten, nuorten ja perheiden palveluita ml. erityisopetus kunnissa/maakunnissa tuottavat
- organisaatiot
- palveluyksiköt
- työyhteisöt
- moniammatilliset ryhmät, tiimit
- henkilöstö (niiden piirissä työskentelevät ammattihenkilöt; johto, johtoryhmät ja esimiehet työnantajan edustajina, eri ammattiryhmissä toimivat työntekijät)
- asiakkaat.

Kunkin osallistuvan organisaation kanssa hankkeen tavoitteet suunnitellaan yhdessä ja vastataan aitoihin kehittämistarpeisiin. Tavoitteena on saada mahdollisimman laajasti johto, esimiehet ja työntekijät eri ammattiryhmistä osallistumaan kehittämistyöhön.

Vanhustyö ja ikäihmisten sote-palvelut, lastensuojelun palvelut sekä ennalta ehkäisevät lasten, nuorten ja perheiden palvelut ml. erityisopetus ovat pääasiallinen kehittämisympäristö, mutta samaan aikaan ja ensisijaisesti kehitetään hyvää johtamista ja työelämätaitoja, mitkä puolestaan mahdollistavat työn yhteisen kehittämisen työyhteisössä yhteisesti määriteltyjen tarpeiden mukaan kaikkia osallistaen ja työhyvinvointia samanaikaisesti tukien. Näin myös osaaminen kehittyy ja päästään kohti organisaationalista oppimista.

Kehittämisen keskiössä ovat kuuden maakunnan alueella kohderyhmien asiakkaiden yksilölliset tarpeet, joihin osallistuvien tahojen ja toimijoiden laajentuvalla ja syventyvällä osaamisella moniammatillisesti vastataan. Nämä PILOTTEINA toimivat organisaatiot/palveluyksiköt ja niiden asiakasryhmät on valittu hankkeeseen mukaan lähtevien organisaatioiden edustajien kanssa neuvotellen. Tavoitteena on vastata niiden todellisiin kehittämistarpeisiin ja -tavoitteisiin.

Seuraavassa on kuvattu toteuttajittain hankkeeseen osallistuvat organisaatiot
- päivitetty muutoshakemusta 2 varten, 1.8.2020 lukien
- päivitetty muutoshakemusta 4 varten, 1.6.2021 lukien

Tampereen yliopisto = TAU WRC ja TAU Hervannan kampus

Uusimaa
1 Helsingin kaupungin kotihoito, tiimien itseohjautuvuus, esimiesten tuki, työhyvinvointijohtamisen ja uudistumisen vaikuttavuus - pilotti päättyi 2020 syksyllä Koronan vuoksi

Kanta-häme
2 Janakkalan kunnan kotihoidon kehittäminen
3 Debora Oy, kotihoidon kehittäminen, Hämeenlinnan tiimi, ostopalveluna Tulostähti arviointimenetelmän avulla - pilotti päättyi syksyllä 2019 (keskisuuri yritys)

Pirkanmaa
4 Oriveden yhteisöllisen senioriasumisen kehittäminen AEKS (mikro säätiö)
5 Tampereen kaupungin lastensuojelu
6 Lempäälän kunnan erityisopetus
7 Tampereen kaupunki, lastensuojelun sosiaalityö + Janakkala kunta + Helsingin kotihoito.
8 Oriveden kaupunki, erityisopetuksen pilotti 08/2020 lukien

SeAMK

Etelä-Pohjanmaa

9 EPSHP, geriatrian poliklinikka
10 Lapuan kotihoito
11 LLKY, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, asiakas-/palveluohjaus -yksikkö, Ikäluotsi
12 Seinäjoen kaupungin vanhuspalvelut, tehostettu palveluasuminen, esimiesvalmennus


Itä-Suomen yliopisto

Pohjois-Savo
13 Kuopion kaupunki, lastensuojelu
14 Varkauden kaupunki, Joroisten vanhuspalvelut, Joroisten terveyskeskus ja kotihoito.

Pohjois-Karjala
15 Sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Siun sote

Kymenlaakso
16 KymSote, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Kainuu
17 Kainuun sote, lastensuojelu

Lapin AMK
18 Pohjankodit Oy, Keminmaan nuorisokoti (pieni yritys)
19 Kallinpesän nuorisokoti (pieni yritys)
20 Kemin kaupungin lastensuohelu 2021/syksy-2022/kevät.

Pilottien osallistujat, eritelty liitteellä.

Pilottien lisäksi valtakunnalliseen ja maakunnalliseen, some ja Talentian pajoihin osallistujat
(ARVIO, ks. liitteellä kaikki eriteltyinä)

1 Kysely

Kysely alku (TaY/UEF)
Osallistujat kesto 7 tunnin henkilöstöosallistumisen päivää
1500 30 min 214

Kysely loppu (TaY/UEF)
Osallistujat kesto 7 tunnin henkilöstöosallistumisen päivää
1500 30 min 214

3 Valtakunnalliset ja maakuntien tilaisuudet, tapahtumat
N M Yht. -25 25-29 30-54 yli 54
250 50 300 10 40 200 50 300 henkilöä yhteensä

4 Muut tapahtumat, kampanjat
N M Yht. -25 25-29 30-54 yli 54
100 100 200 20 30 100 50 200 henkilöä yhteensä

5 Some, teknologiavälitteiset kohtaamiset
N M Yht. -25 25-29 30-54 yli 54
1000 500 1500 200 400 700 200 1500 henkilöä yhteensä

6 Talentian pajat ja kohtaamiset, tilaisuudet, viestintä
N M Yht. -25 25-29 30-54 yli 54
200 50 250 50 50 100 50 250 henkilöä yhteensä

Osallistujapäivät yhteensä 5480 päivää hankkeeseen
Naiset Miehet YHteensä -25 25-29 30-54 yli 54
2119 768 2887 348 599 1511 429 2887 henkilöä YHTEENSÄ, naisia 2119 ja miehiä 768

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ikäihmiset, vanhukset, heidän omaisensa, opiskelijat ja oppilaitokset, eri sektoreiden yritykset ja kumppanuudet.

Edunvalvontajärjestöt, ammattijärjestöt, Kuntatyönantajat, veronmaksajat.

Lastensuojelun ja ennalta ehkäisevien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ml. erityisopetus osalta lapset, nuoret, perheet, muut viranomaiset, yhteistyötahot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 365 802

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 850 911

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 707 252

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 055 886

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 637

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tehty alustava toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta muun tausta-aineiston analyysin yhteydessä. Lastensuojelutyöntekijöiden ja vanhuspalveluiden henkilöstön määrää ja hanketyöskentelyn tarvetta on analysoitu hankkeen kohdealueelle. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat alueille sukupuolinäkökulmasta tasa-arvoisesti. Hankkeen toteutuksessa ja päätöksenteossa huomioidaan osallistujien näkemyksiä, jolloin mahdollinen sukupuolinäkökulma tulee otetuksi huomioon toimenpiteiden ja päätösten arvioinnissa. Hankkeen toteutuksessa ja päätöksenteossa huomioidaan osallistujien näkemyksiä, jolloin mahdollinen sukupuolinäkökulma tulee otetuksi huomioon toimenpiteiden ja päätösten arvioinnissa. Hankkeessa toiminnassa estetään käytettävissä olevilla keinoilla kaikenlainen välitön ja välillinen sukupuolisyrjintä. Syrjinnän ilmiö ja sen erilaiset ilmenemismuodot otetaan myös kehittämisdialogien sisällöksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Jo olemassa olevien pohjatietojen lisäksi hanke analysoi ja suunnittelee alkukartoitusten perusteella, millaiseksi hankkeen aikana toteutettavat toiminnot ja interventiot muodostuvat valtavirtaistaminen huomioiden. Sukupuolten tasa-arvo Sote-alan yritykset ja organisaatiot ovat lähtökohtaisesti naisvaltaisia. Kehittämiskohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota osallistujien sukupuolijakaumaan ja turvataan kummankin sukupuolen osallisuus kehittämisessä. Hankkeeseen osallistuu kehittämiskohteista sekä miehiä että naisia ja heillä yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua dialogiin, mielipiteen ilmaisuun ja yhteistoiminnalliseen kehittämiseen. Dialogisuus työyhteisössä ja siihen perustuva kehittäminen varmistaa, että kaikkien mielipiteet tulevat tasapuolisesti esille. Hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla kaikissa hankkeen toimenpiteissä mahdolliset sukupuolten väliset erot ja haasteet eri sektoreiden toimijoiden kehittämistyössä. Otetaan keskusteluihin myös se, millä keinoin miehiä olisi mahdollista saada alalle (vanhuspalveluihin ja lastensuojeluun) ja saada työyhteisöjä monimuotoisemmiksi. Otetaan avoimeen keskusteluun ja saatetaan tarvittaessa konkreettiseksi muutoksiksi vanhuksille / lastensuojelun asiakkaille palvelun tuottamisen eri tilanteissa laadun tai hyvinvoinnin näkökulmasta se, onko eri sukupuolisilla ominaisuuksilla / sukupuolella mahdollista saavuttaa asiakkaan näkökulmasta tarkastellen tai asiakkaiden kokemana hyötyjä. Sukupuolistuneet käytännöt, mielikuvat ja oletukset Sote työpaikkoihin ja niiden eri ammattiryhmiin ja työntekijöoihin liittyviä mielikuvia, oletuksia ja niiden kulttuurisia ilmenemismuotoja pohditaan ja kyseenalaistetaan. Näitä ovat esimerkiksi: 1) hoivatyön näkymättömyys: sen merkitys, työn jälki näkyy vasta, kun työ jää tekemättä => tärkeää reflektoida ja tunnsitaa hoivatyön edellyttämien tietojen ja taitojen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tunnustusvaje. 2) Hoivan luonnollisuus: hoivaaminen on äitiyden vuoksi yhdistetty enemmän naiseuteen kuin miehiin luonnollisesti kuuluvaksi => sote palveluissa hoiva on yhteiskunnallisesti merkittävää ja tärkeää ammatillista työtä, johon liittyy osaamisvaatimukset. Soten hoivatyöstä tulisi maksaa palkkaa työntekijöille/osaajille oikeudenmukaisesti ja työn vastuullisuuteen perustuen. 3) Hoivatyöhän liittyy moninaisia yhteiskunnallisia eroja (historiallisesti nainen on nähty imettäjänä, lapsenhoitajana, piikana, kotiapulainen, palvelija, keittäjä, au pair, kodinhoitajana jne. -> millaisia jakoja sote työpaikolla nykyisin näkyy: onko eroja ammattien arvostuksissa, mikä on maahanmuuttajien rooli ja asema, palkkaus? Naisia sote työpaikoilla ei tulisi nähdä yhtenäisenä joukkona, vaan myös heidän välillään, eri ammattiryhmien välillä sekä vertikaalisesti on eroja, hierarkioita ja arvostusrakenteita. 4) Monet hoivan ammatti- ja virkenimikkeistä sekä hoiva-ammateista luovat yhä mielleyhtymiä naisista ko. työn tekijöinä => vrt. sukupuolineutraalit ammattinimikkeet. 5) Hoivatyön ihanteet: hoivan ihanteita palkkatyössä ovat kutsumus(työ), kunnollisuus, hyvän ihminen vs. tiedot ja taidot, palkkatyössä -> näiden välille tulee ristiriitaa, kun työhön työhön ja yksilöihn ja ammattyiryhmiin kohdentuu monenlaisia paineita (asiakkaat, talous, muutos), seuraa riittämättömyyden kokemus ja eettinen kuormitus lisääntyy. Hankkeen kehittämistyössä kiinnitetään huomiota siihen, että ei uusinneta edellä esitettyjä sote ja hoivatyön sukupuolittuneisuuteen liittyviä uskomuksia ym. Hankkeessa kysytään, miten sukupuolittuneisuus näkyy käytännössä ja millaisia seurauksia sillä on alan ammattilaisille ja työn tekemisen edellytyksille. Kun niitä saadaan esille, sukupuolistuneita käytäntöjä voi kehittämistyön kautta purkaa. Yleisesti ottaen sukupuolten väliseen tasa- arvoon ja valtavirtaistamiseen liittyvien asioiden esiin ottaminen myös oppilaitostasolla on tärkeää ja siksi mukana olevat organisaatiot panostavat myös omien organisaatioidensa tasa-arvoisuuden edistämiseen ja tasa-arvon huomioimiseen hankkeen toimenpiteissä. Opiskelijan sukupuolen huomioiminen tukee oppijalähtöisyyden toteutumista. Tasa-arvolain (609/1986) mukaan oppilaitosten tulee huolehtia siitä, että opetus ja oppiaineisto edistävät sukupuolten tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Kehittämiskohteisiin suuntautuva tiedottaminen ja yhteydenotot tapahtuvat digitaalisesti. Paperin kulutusta vältetään hanketoimijoiden välisessä yhteistyössä sähköisillä ohjelmilla ja viestinnällä. Konsortion työalustana mm. toimii sähköinen alusta Google Drive. Hankkeesta ja sen tuloksista tiedotetaan pääsääntöisesti sähköisillä kanavilla ja foorumeilla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Kehittämiskohteissa kehitetään toimintaa myös taloudellisesta näkökulmasta esim. vähentämällä turhia toimintoja ja sujuvoittamalla työprosesseja. Hankkeessa vaikutukset näkyvät myös taloudellisena kestävyytenä. Kehittämisen tavoitteina oleva tuottava, tuloksellinen ja laadukas työtoiminta edistää taloudellista kestävyyttä. Toimintaprosesseja ja työtapoja pyritään uudistamaan tehokkaammiksi sekä tuottavimmiksi, mikä johtaa taloudelliseen kestävyyteen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Digitaalisuus, teknologia ja virtuaalityömuodot vähentävät liikkumista esim. autolla, ei tarvitse kulkea pitkiä välimatkoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 3
Hankkeen toimenpiteillä edistetään suoraan lastensuojelutyöntekijöiden ja vanhuspalveluissa työskentelevien työhyvinvointia. Hankkeen toiminnan vaikutuksilla tavoitellaan välillisesti myös vaikutuksia alueen lastensuojelun ja vanhuspalveluiden asiakkaiden hyvinvointiin. Lastensuojelun palvelut ovat sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön toimintaa, jolla pyritään myönteiseen muutokseen asiakkaan elämäntilanteessa, vahvistetaan ihmisten omia toimintaedellytyksiä sekä ratkaistaan ja torjutaan sosiaalisia ongelmia heidän elinympäristössään (Talentia/sosiaalialan työn määritelmät). Sosiaalihuollon perustehtävänä on edistää kansalaisten hyvinvointia. Hanke parantaa edellytyksiä tämän tehtävän toteuttamiselle vahvistamalla lastensuojelun ammattilaisten työhyvinvointia, ammatillista osaamista ja kehittämistoimintaa. Kehittämiskohteiden työntekijöitä osallistetaan edustuksellisesti ja laajasti aktiiviseen oman työnsä sekä yhteisten toimintatapojen kehittämiseen. Hankkeen prosessissa tuetaan yhteisöllistä työskentelyä ja pyritään edistämään kohdeorganisaatioiden sisäistä yhteistyötä. Osallisuus, yhteiset toimintatavat sekä tiiviit yhteistyöverkostot mahdollistavat myös työntekijöille tarvittavan tuen saamisen, mikä on olennainen osa hyvinvointia. Kehittämiskohteiden työntekijöitä osallistetaan edustuksellisesti ja laajasti aktiiviseen toimintatapojen kehittämiseen. Osallisuuden ja osallisuuden kokemuksen tiedetään edistävän (työ)hyvinvointia. Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet lisäävät työhyvinvointia. Hyvinvointi on myös kehittämisen sisältönä kehittämistapaamisissa ja pajoissa. Eri ammattinimikkeillä ja työtehtävissä sekä kulttuuriselta taustaltaan olevat työntekijät osallistuvat tasavertaisina yrityksen toimintatapojen kehittämiseen. Tasa-arvon ja osallisuuden edistäminen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus, tasavertaisuus Hankkeen kohderyhmien tasa-arvoa edistetään ja heidän asemaansa ja jaksamistansa työmarkkinoilla kohennetaan hankkeen toimenpiteillä. Toimenpiteiden aikana tasa-arvoa luo se, että kohderyhmät ovat koko kehittämisprosessin ajan avaintoimijoina ja - kehittäjinä hankkeessa. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä huomioidaan myös sukupuolet ja niiden tiedostetut erilaiset tarpeet. Lastensuojelun sosiaalityöntyöntekijöiden ja vanhuspalveluiden henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen edistää välillisesti myös asiakkaiden arjen ja hyvinvoinnin tasa-arvoista kehittämistä. Kehittämistoimenpiteissä edistetään kulttuurista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Sosiaalityö pyrkii heikompiosaisten nostamiseen yhdenvertaiseen asemaan yhteiskunnassa. Hanke edistää myös yhdenvertaisuutta monikulttuurisen sosiaalityön arjessa. Sosiaalisen kestävyyden rakenteiden ja kansalaisten kestävän hyvinvoinnin edistäminen koskee erityisesti sosiaalisesti ja kulttuurisesti heikommassa asemassa olevien kansalaisten ja ryhmien osallisuuden paranemista. Kaikki työntekijät osallistuvat tasavertaisina kehittämiseen. Kehittämisryhmiin valitaan edustuksellinen kokoonpano jossa huomioidaan mm. eri ammattiryhmät, sukupuoli jne. Dialogisuutta ja osallisuutta ruokkivia toimintapoja hyödynnetään hanketoimijoiden kesken sekä kehittämisessä. Käytetään mm. kuulluksi tulemista ja kunnioitusta/arvostusta edistäviä työskentely-ja toimintatapoja. Kehittämisessä käytettävä dialogisuus ja erilaiset innovatiiviset ryhmätyöskentelymuodot, jotka aktivoivat osallistujat mukaan kehittämiseen, lisäävät sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä yhdenvertaisuutta. Hankkeen työmenetelmät rohkaisevat yritysten osallistujia avoimempaan ja runsaampaan vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden vaalimiseen sekä omaksumaan tämän kaltainen toimintatapa osaksi työprosesseja.
Tasa-arvon edistäminen 3 1
Eri ammattinimikkeillä ja työtehtävissä sekä kulttuuriselta taustaltaan olevat työntekijät osallistuvat tasavertaisina yrityksen toimintatapojen kehittämiseen. Kaikki työntekijät osallistuvat tasavertaisina kehittämiseen. Kehittämisryhmiin valitaan edustuksellinen kokoonpano jossa huomioidaan mm. eri ammattiryhmät, sukupuoli jne. Dialogisuutta ja osallisuutta ruokkivia toimintapoja hyödynnetään hanketoimijoiden kesken sekä kehittämisessä. Käytetään mm. kuulluksi tulemista ja kunnioitusta/arvostusta edistäviä työskentely-ja toimintatapoja. Dialogisuus ja erilaiset innovatiiviset ryhmätyöskentelymuodot, joissa otetaan kaikki osallistujat mukaan, lisäävät sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä sekä yhdenvertaisuutta. Hankkeen kohderyhmien tasa-arvoa edistetään ja heidän asemaansa ja jaksamistansa työmarkkinoilla kohennetaan hankkeen toimenpiteillä. Toimenpiteiden aikana tasa-arvoa luo se, että kohderyhmät ovat koko kehittämisprosessin ajan avaintoimijoina ja - kehittäjinä hankkeessa. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä huomioidaan myös sukupuolet ja niiden tiedostetut erilaiset tarpeet. Lastensuojelun sosiaalityöntyöntekijöiden ja vanhuspalveluiden henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen edistää välillisesti myös asiakkaiden arjen ja hyvinvoinnin tasa-arvoista kehittämistä. Kehittämistoimenpiteissä edistetään kulttuurista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Sosiaalityö pyrkii heikompiosaisten nostamiseen yhdenvertaiseen asemaan yhteiskunnassa. Hanke edistää myös yhdenvertaisuutta monikulttuurisen sosiaalityön arjessa. Sosiaalisen kestävyyden rakenteiden ja kansalaisten kestävän hyvinvoinnin edistäminen koskee erityisesti sosiaalisesti ja kulttuurisesti heikommassa asemassa olevien kansalaisten ja ryhmien osallisuuden paranemista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 2 2
Sote työpaikoilla on oma kulttuuriympäristönsä, jonka puitteissa ja reunaehdoilla kehittämistä toteutetaan. Organisaatiokulttuurien kielteisiä piirteitä, joilla on heikentävä vaikutus työhyvinvountiim paikannetaan kyselyllä. Niitä pyritään poistamaan hankkeen kehittämistyön avulla. Hankkeen työmenetelmät rohkaisevat osallistujia avoimempaan ja runsaampaan vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden vaalimiseen sekä omaksumaan tämän kaltainen toimintatapa osaksi työprosesseja. Organisaatiokulttuuri tulee avoimemmaksi, turvallisemmaksi ja luottamus lisääntyy eri toimijoiden kesken. Se parantaa työhyvinvointia.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-