Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21566

Hankkeen nimi: HYVINVOIVA HOIVA - VÄLMÅENDE OMSORG - Työhyvinvointi ja muutosvalmiudet ikäihmisten sote-palveluissa

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Åbo Akademi

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0246312-1

Jakeluosoite: Tuomiokirkontori 3

Puhelinnumero: 02-21531

Postinumero: 20500

Postitoimipaikka: TURKU

WWW-osoite: http://www.abo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mona Riska

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Täydennyskoulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mona.riska(at)abo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 02-2153218

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö sr/Tampereen yliopisto, 2844561-8
Laurea-ammattikorkeakoulu, 1046216-1
Yrkeshögskolan Novia, 2059910-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HYVINVOIVA HOIVA -hankkeen tavoitteena on edistää palveluhenkilöstön työhyvinvointia ja muutosvalmiuksia ikäihmisten hoitoyksiköiden sote-palveluissa. Hanke sijoittuu valtakunnalliseen sote- ja maakuntamuutoksen kehittämisympäristöön. Ikäihmisten hoitoyksiköiden henkilöstön työhyvinvointia, osaamista ja työprosesseja kehitetään osallistavilla lean- ja palvelumuotoilumenetelmillä. Tarkoituksena on luoda verkostoja hyvien ja vaikuttavien käytäntöjen kehittämiseksi ja juurruttamiseksi sekä työhyvinvointia tukevien voimavarojen lisäämiseksi. Hankkeen painotuksena on erityisesti henkilöstön ja esimiesten omien kehittämisvalmiuksien edistäminen, joka tukee sekä henkilöstön että asiakkaiden hyvinvointia. Hankkeessa osallistetaan työyhteisöjen henkilöstö sekä muutoksen valmisteluun että itse muutokseen siten, että siirtyminen uuteen sote-toimintaympäristöön olisi mahdollisimman sujuvaa ja saumatonta.


Hankkeessa kehitetään prosesseja ja tehostetaan toimintaa, kartoitetaan ja edistetään työhyvinvointia, tuetaan esimiesten osallistavan johtamisen valmiuksia sekä vakiinnutetaan lean-ajattelua organisaation toimintaan ja työntekijöiden ja esimiesten arkiseen työhön. Kehittämistyö toteutetaan osallistamalla työpaikkojen henkilöstöä työn kehittämiseen. Lisäksi osallistuville organisaatioille luodaan verkostoitumis- ja sparrausmahdollisuuksia hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Kehittämistyössä sovelletaan myös kollegiaalisen vertaisoppimisen ajatusta. Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja keskeisiin toimenpiteisiin sovelletaan tasa-arvoperiaatetta.

Hankkeen kohderyhmä koostuu julkisen sektorin hoitoyksiköiden organisaatioista ja työyhteisöistä Pirkanmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä työn mielekkyyttä, kasvattaa työmotivaatiota sekä tukea työssä jaksamista. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan erityisesti kotihoidon toiminnan kehittämistä edistämällä sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointia, parantamalla palveluprosessien toimivuutta sekä tukemalla asiakkaiden kotona asumista.


Hankkeen kokonaispituus on kolme vuotta ja toteutusaika 1.1.2019 - 31.12.2021. Hankkeen toimenpidekokonaisuudet toteutetaan yhteensä 26:ssa hoiva-alan työyhteisössä.


Avainsanat: sote-muutos, työhyvinvointi, muutosvalmiudet, ikäihmisten hoiva-ala, lean-kehittämistyö, strateginen työhyvinvoinnin johtaminen, palvelumuotoilu, tasa-arvo sote-alalla, yhteiskehittäminen, vertaismentorointi, esimiestaidot.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on palveluhenkilöstö ikäihmisten julkisissa hoitoyksiköissä. Palveluhenkilöstöllä tarkoitetaan työntekijöitä (hoitohenkilöstö, tukipalveluhenkilöstö) ja esimiehiä, jotka voivat toimia esimerkiksi kotihoidossa, asumispalveluissa ja terveydenhuollossa. Kohderyhmän organisaatiot toimivat joko suomenkielisissä, kaksikielisissä tai ruotsinkielisissä kunnissa, kuntayhtymissä tai sairaanhoitopiireissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat muut organisaatiot sote-alalla, jotka voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja verkostojen ja vertaisoppimisen kautta saada hankkeessa kehitettyjä menetelmiä omaan käyttöönsä. Toinen merkittävä välillinen kohderyhmä ja hyödynsaajia ovat ikäihmiset ja heidän omaisensa, joiden parissa hankkeen varsinainen kohderyhmä työskentelee. Muita hyödynsaajia ovat työsuojelu ja työterveyshuolto, joiden kanssa yhteistyötä kehitetään varsinaisen kohderyhmän turvallisuuden, terveyden ja työkyvyn parantamiseksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 271 284

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 975 259

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Porvoon, Loimaan, Salon, Vakka-Suomen, Turun, Lounais-Pirkanmaan, Raaseporin, Helsingin, Åboland-Turunmaan, Jakobstadsregionen, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Loviisan, Vaasan, Luoteis-Pirkanmaan, Sydösterbottens kustregion

Kunnat: Mänttä-Vilppula, Punkalaidun, Porvoo, Kirkkonummi, Uusikaarlepyy, Lohja, Orivesi, Paimio, Kangasala, Nokia, Parkano, Lapinjärvi, Hyvinkää, Pyhäranta, Urjala, Espoo, Vehmaa, Karkkila, Masku, Vantaa, Mynämäki, Järvenpää, Vöyri, Turku, Vihti, Kruunupyy, Nousiainen, Tuusula, Tampere, Koski Tl, Pedersören kunta, Lempäälä, Pukkila, Somero, Loviisa, Oripää, Valkeakoski, Nurmijärvi, Naantali, Sauvo, Pornainen, Kaskinen, Salo, Inkoo, Mustasaari, Lieto, Hanko, Pirkkala, Askola, Hämeenkyrö, Vesilahti, Sipoo, Kemiönsaari, Ikaalinen, Myrskylä, Pietarsaari, Kustavi, Rusko, Kristiinankaupunki, Virrat, Aura, Taivassalo, Ruovesi, Pöytyä, Kauniainen, Raasepori, Helsinki, Laitila, Mäntsälä, Parainen, Raisio, Kerava, Loimaa, Siuntio, Vaasa, Luoto, Juupajoki, Uusikaupunki, Marttila, Ylöjärvi, Pälkäne, Sastamala, Maalahti, Kaarina, Akaa, Närpiö, Kihniö, Korsnäs

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 600

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sote on perinteisesti naisvaltainen toiminta-ala, mutta työssä jaksaminen ja työhyvinvointi koskee molempia sukupuolia. Väestön ikääntyminen ja sote-rakennemuutos asettaa uusia haasteita työntekijöille ja tarvitaan uusia työpaikkakohtaisia toimintatapoja ja ratkaisuja. Åbo Akademin uudessa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-suunnitelmassa vuosille 2018-2020 todetaan yhteyksiä tasa-arvotyön ja työhyvinvoinnin välillä sekä tasa-arvon vaikutuksia laatutyöhön työpaikoilla. Näitä periaatteita on huomioitu hankkeen valmistelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen alkukartoitus tehdään henkilökohtaisesti, joten toimenpiteet voidaan yksilöidä osallistuvan henkilön tarpeiden mukaan. Hankkeen toimenpiteiden kohteeksi pyritään saaman suhteutettuna tasapuolisesti naisia ja miehiä. Hankkeen toimenpiteet sopivat kaikille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Yhdenvertaisuus on kuitenkin tärkeä tekijä hankkeen toiminnassa ja tasa-arvonäkökulma huomioidaan hankkeen kaikissa keskeisissä toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeessa kehitetään toimenpiteitä, jonka avulla työhyvinvointia ja osaamista parannetaan ja uusia työmenetelmiä ja toimintatapoja kehitetään. Hankkeen toimenpiteiden tarkoituksena on työhyvinvoinnin lisääminen ja muutosvalmiuksien ja tuloksellisuuden parantamista.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia. Hankkeen valmennukset ja seminaarit toteutetaan osittain verkossa, joka vähentää liikkumisen tarvetta hankkeeseen osallistuvilta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen keskeinen tavoite on hyvinvoinnin edistäminen, joka toteutuu välittömästi henkilöstön hyvinvoinnin lisääntymisenä, joka on tutkitusti yhteydessä myös asiakkaiden hyvinvointiin.. Hankkeen tärkeänä tavoitteena on henkilöstön ja työpaikkojen muutosvalmiuksien ja osaamisen kehittäminen. Psykologinen pääoma, työn muotoilu ja muutosjohtaminen lisäävät työhyvinvointia, joka on tärkeä tekijä työntekijän kokonais hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeessa edistetään sekä miesten että naisten työhyvinvointia. Kun työhyvinvointia ja käytäntöjä kehitetään hankkeessa osallistavasti ja henkilöstölähtöisesti, edistetään samalla myös henkilöstön tasa-arvoistaja yhdenvertaista kohtelua.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hankkeen toimenpiteet toteutetaan sekä suomeksi että ruotsiksi sote-alan työyhteisöissä. Uudet käytännöt levitetään suomen-, ja ruotsinkielisiin kuntiin ja seutukuntiin.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hankkeen kehittämistoimenpiteillä on myönteisiä vaikutuksia sote-alaan kokonaisuudessaan, erityisesti työympäristön ja työkulttuurin parantamiseen uusien vaikuttavien käytäntöjen avulla. Kehittämistyöllä on välillisesti vaikutuksia hoivatyön asiakkaisiin, ikäihmisiin ja heidän omaisiin.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei suoria vaikutuksia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-