|
|
|
Hankekoodi: S21569
Hankkeen nimi: Sopeutumiskyvyllä uusiutumista ja liiketoimintaa maaseutumaisemaan - SOPULI
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 30.4.2022
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: SIltakatu 20 B
Puhelinnumero: 0503084696
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: https://www.metsakeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Pulkkinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.pulkkinen(at)metsakeskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504767142
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Maaseutu kärsii samanaikaisesti autioitumisesta ja toisaalta työvoimapulasta. Kasvavat metsien hakkuumäärät - vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa 5,5 milj. m3 - lisäävät alalla työvoiman tarvetta. Lisäksi päätehakkuiden myötä metsänhoitotöiden määrä kasvaa, kun jo nyt kärsitään osaavan työvoiman pulasta. Metsänhoitotöitä tekee enenevässä määrin pieni metsäpalveluyritys ja entistä vähemmän suurten organisaatioiden palkatut metsurit. Pohjois-Karjalassa voidaan arvioida olevan arvioilta yli 300 metsäpalvelu- ja puunkorjuuyritystä. Maaseudulla kehittyviä toimialoja ovat luonnontuoteala ja maaseutu- ja luontomatkailu. Lisäksi maaseudun elinvoiman näkökulmasta on monia alihyödynnettyjä resursseja, kuten mahdollisuudet kaupalliseen järvikalastukseen.
Harvaan asuttu maaseutu moninaisine luonnonvaroineen on elinvoimannäkökulmasta haastava toimintaympäristö. Maaseutuelinkeinot, kuten matkailu, metsänhoitopalvelut, nuottaaminen tai teiden auraus voi harvoin olla ympärivuotista liiketoimintaa. Yrityksillä tulisikin olla monialaisesti useita liiketoimintamalleja käytössään. Lisäksi eri toimialoja säätelee eri hallinnonalat moninaisine normeineen, varioivine tukiapparaatteineen ja odotuksineen (ainakin maa- ja metsätalous, riista- ja kalatalous, kaavoitus, kaivannaisala, ympäristölainsäädäntö). Esimerkiksi tiestöllä on ainakin neljänlaista statusta: kadut, valtion tiet, yksityistiet tai metsäautotiet.
Maaseudulla puhtaat pintavedet, tiestö ja maisemat ovat elinkeinojen ja elinvoiman vaatimaa infrastruktuuria. Toisaalta yrittäjien asiakkaita ovat raaka-aineiden teolliset jalostajat (meijerit, metsäteollisuus, ym.), mutta myös kuluttajat ainakin luonnontuote- ja matkailualalla. Infran hoitaminen vaatii yhteisöllisyyttä asukkailta mm. valuma-aluekunnostuksissa tai maiseman hoidossa. Infran hoito rahoitetaan osittain erilaisin tukimuodoin yhdistettynä asukkaiden ja maanomistajien omaan rahoitukseen tai työhön. Erilaiseen tarjontaan vastaaminen puolestaan vaatii yrittäjien verkostoitumista. Tulonmuodostus yrityksillä muodostuu palveluista infrahankkeille, raaka-ainehuollosta teollisuudelle ja kaupalle sekä myynnistä ja palveluista kuluttajille kotimaan- ja vientimarkkinoille.
Digitalisaatio tuo oman murroksensa maaseudulle, mutta myös ennen kaikkea uusia mahdollisuuksia: Harvaan asutulla maaseudulla on toimijoiden entistä helpompi pitää yhteyttä ja asiakkaan ja palvelun tuottajan löytää toinen toisensa - jos digitaalisista kanavista ollaan tietoisia ja niitä osataan käyttää. Tietoa voidaan myös tuottaa: riistaeläinkannoista tuotetaan tietoa mm. TASSU -järjestelmään. Myös metsien kunnosta ja vesien tilasta on mahdollista kerätä tietoa suoraan asukkailta hallinnon järjestelmiin.
Hanke lisää maaseutuyritysten liiketoiminnan ja kasvun näkökulmasta tavoitteellista yhteistyötä. Hanke innostaa ja saa syntymään maaseudun infraan liittyviä hankkeita.
Hankkeen aikataulu 1.3.2019-31.12.2021,
Maaseutuyrittäjät, - yritykset ja niiden työntekijät, kyläalueiden metsänomistajat (myös muualla asuvat), maaseudun asukkaat ja kausiasukkaat (kesäasukkaat, kesämökkiläiset).
Viranomaiset, raaka-ainetta käyttävä teollisuus ja muu elinkeinoelämä kuten matkailu
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 354 443
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 191
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 461 486
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 286 661
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Outokumpu, Liperi, Lieksa, Nurmes, Joensuu, Kontiolahti, Rääkkylä, Polvijärvi, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 75
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 58
Suunniteltu: 210
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 9 |
| tavoitteena on maaseudun ympäristön tilan paraneminen. ympäristötiedotus turvaa sen, ettei operaatioissa aiheuteta haittaa luonnolle | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 6 |
| metsiin ja valuma-alueisiin liittyvät toimenpiteet edistävät sopeutumista ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 8 |
| valmiudet perinnebiotooppien ylläpitoon ja vieraslajitorjuntaan paranevat | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 0 |
| tiedotus parantaa yrittäjien oikeaa osaamista pohjavesialueilla | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| oikein tehdyistä toimenpiteistä ei ole luonnolle haittaa | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| maaseudun ja luonnonvarojen tila paranee | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| maaseudun ja luonnonvarojen tila paranee | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| palveluyrittämistä edistetään pitkäaikaisestikestävälle pohjalle | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 8 |
| voi olla osa yritysten liiketoimintaa pitkällä aikavälillä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| osa toiminnan tehostamista on liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 7 |
| tavoite yrittäjien ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, myös maaseutuyhteisöjen hyvinvointi voi parantua | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| ks kohta 13.1 | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| tuetaan syrjäseutujen kehitystä | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 6 |
| taidot hyvän ympäristön tuottamiseen kasvavat | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| edistetään ympäristövastuullista toimintaa | ||
-