Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21569

Hankkeen nimi: Sopeutumiskyvyllä uusiutumista ja liiketoimintaa maaseutumaisemaan - SOPULI

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2440921-4

Jakeluosoite: SIltakatu 20 B

Puhelinnumero: 0503084696

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: https://www.metsakeskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Pulkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.pulkkinen(at)metsakeskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504767142

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Luonnonvarakeskus, 0244629-2
Maaseudun sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö ry, 1087095-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maaseutu kärsii samanaikaisesti autioitumisesta ja toisaalta työvoimapulasta. Kasvavat metsien hakkuumäärät - vuonna 2017 Pohjois-Karjalassa 5,5 milj. m3 - lisäävät alalla työvoiman tarvetta. Lisäksi päätehakkuiden myötä metsänhoitotöiden määrä kasvaa, kun jo nyt kärsitään osaavan työvoiman pulasta. Metsänhoitotöitä tekee enenevässä määrin pieni metsäpalveluyritys ja entistä vähemmän suurten organisaatioiden palkatut metsurit. Pohjois-Karjalassa voidaan arvioida olevan arvioilta yli 300 metsäpalvelu- ja puunkorjuuyritystä. Maaseudulla kehittyviä toimialoja ovat luonnontuoteala ja maaseutu- ja luontomatkailu. Lisäksi maaseudun elinvoiman näkökulmasta on monia alihyödynnettyjä resursseja, kuten mahdollisuudet kaupalliseen järvikalastukseen.

Harvaan asuttu maaseutu moninaisine luonnonvaroineen on elinvoimannäkökulmasta haastava toimintaympäristö. Maaseutuelinkeinot, kuten matkailu, metsänhoitopalvelut, nuottaaminen tai teiden auraus voi harvoin olla ympärivuotista liiketoimintaa. Yrityksillä tulisikin olla monialaisesti useita liiketoimintamalleja käytössään. Lisäksi eri toimialoja säätelee eri hallinnonalat moninaisine normeineen, varioivine tukiapparaatteineen ja odotuksineen (ainakin maa- ja metsätalous, riista- ja kalatalous, kaavoitus, kaivannaisala, ympäristölainsäädäntö). Esimerkiksi tiestöllä on ainakin neljänlaista statusta: kadut, valtion tiet, yksityistiet tai metsäautotiet.

Maaseudulla puhtaat pintavedet, tiestö ja maisemat ovat elinkeinojen ja elinvoiman vaatimaa infrastruktuuria. Toisaalta yrittäjien asiakkaita ovat raaka-aineiden teolliset jalostajat (meijerit, metsäteollisuus, ym.), mutta myös kuluttajat ainakin luonnontuote- ja matkailualalla. Infran hoitaminen vaatii yhteisöllisyyttä asukkailta mm. valuma-aluekunnostuksissa tai maiseman hoidossa. Infran hoito rahoitetaan osittain erilaisin tukimuodoin yhdistettynä asukkaiden ja maanomistajien omaan rahoitukseen tai työhön. Erilaiseen tarjontaan vastaaminen puolestaan vaatii yrittäjien verkostoitumista. Tulonmuodostus yrityksillä muodostuu palveluista infrahankkeille, raaka-ainehuollosta teollisuudelle ja kaupalle sekä myynnistä ja palveluista kuluttajille kotimaan- ja vientimarkkinoille.

Digitalisaatio tuo oman murroksensa maaseudulle, mutta myös ennen kaikkea uusia mahdollisuuksia: Harvaan asutulla maaseudulla on toimijoiden entistä helpompi pitää yhteyttä ja asiakkaan ja palvelun tuottajan löytää toinen toisensa - jos digitaalisista kanavista ollaan tietoisia ja niitä osataan käyttää. Tietoa voidaan myös tuottaa: riistaeläinkannoista tuotetaan tietoa mm. TASSU -järjestelmään. Myös metsien kunnosta ja vesien tilasta on mahdollista kerätä tietoa suoraan asukkailta hallinnon järjestelmiin.

Hanke lisää maaseutuyritysten liiketoiminnan ja kasvun näkökulmasta tavoitteellista yhteistyötä. Hanke innostaa ja saa syntymään maaseudun infraan liittyviä hankkeita.
Hankkeen aikataulu 1.3.2019-31.12.2021,

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Maaseutuyrittäjät, - yritykset ja niiden työntekijät, kyläalueiden metsänomistajat (myös muualla asuvat), maaseudun asukkaat ja kausiasukkaat (kesäasukkaat, kesämökkiläiset).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Viranomaiset, raaka-ainetta käyttävä teollisuus ja muu elinkeinoelämä kuten matkailu

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 114 770

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 43 444

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 458 497

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 56 197

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Valtimo, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 75

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen hakijalla (Leskinen) on useita julkaisuja liittyen sukupuoliroolien kehittymiseen metsäalalla. Alan keskustelu on myös LUKE - kumppanin yhteyshenkilöiden tiedossa. Erillistä analyysia ei katsottu tarpeellisena tätä hanketta varten.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Miesvaltaisen alan (maaseutuammatit, kone metsäpalvelut, maansiirto- ja koneyrittäminen, kalastus) kehittämisen reunaehdot ja ilmapiiri (itsetekemisen meininki, ulkoilmatyöstäpitäminen) tunnetaan hanketoteuttajien toimesta hyvin. Myös maaseudulla (esimerkiksi maaseutumatkailu) toimivien naisten näkökulma tunnetaan (yksin tekeminen).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
hankkeen päätavoite on edistää yrittäjien kilpailukykyä sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 9
tavoitteena on maaseudun ympäristön tilan paraneminen. ympäristötiedotus turvaa sen, ettei operaatioissa aiheuteta haittaa luonnolle
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 6
metsiin ja valuma-alueisiin liittyvät toimenpiteet edistävät sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 8
valmiudet perinnebiotooppien ylläpitoon ja vieraslajitorjuntaan paranevat
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 0
tiedotus parantaa yrittäjien oikeaa osaamista pohjavesialueilla
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
oikein tehdyistä toimenpiteistä ei ole luonnolle haittaa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
maaseudun ja luonnonvarojen tila paranee
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
maaseudun ja luonnonvarojen tila paranee
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
palveluyrittämistä edistetään pitkäaikaisestikestävälle pohjalle
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 8
voi olla osa yritysten liiketoimintaa pitkällä aikavälillä
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
osa toiminnan tehostamista on liikkumis- ja kuljetustarpeen vähentäminen
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 7
tavoite yrittäjien ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen, myös maaseutuyhteisöjen hyvinvointi voi parantua
Tasa-arvon edistäminen 1 2
ks kohta 13.1
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
tuetaan syrjäseutujen kehitystä
Kulttuuriympäristö 4 6
taidot hyvän ympäristön tuottamiseen kasvavat
Ympäristöosaaminen 7 7
edistetään ympäristövastuullista toimintaa

9 Loppuraportin tiivistelmä

-