Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21570

Hankkeen nimi: Lahden Yliopistokampuksen gradukiihdyttämö

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: +358505958953

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.helsinki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna-Maija Salomaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Pääsihteeri, Lahden Yliopistokampus

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna-maija.salomaa(at)helsinki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505958953

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Päijät-Häme tarvitsee lisää osaamista ja asukkaita, koulutettuja osaajia työntekijöiksi ja yrittäjiksi. Vahvojen ja työllistävien teollisuus- ja palvelutoimialojen ohella Päijät-Häme tarvitsee ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia perinteiset toimialarajat ylittävillä uusilla kasvualoilla, joista yksi on kiertotalous.

Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2030 yli puolella nuorista on korkeakoulututkinto (Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030). Samalla alueiden välinen kilpailu on kovaa: lähes 40 % valmistuvista korkeakouluopiskelijoista suuntaa Uudellemaalle (Ylen uutinen 4.9.2018 https://yle.fi/uutiset/3-10381841). Kuntien muuttovetovoimaa koskevien selvitysten mukaan sellaiset kunnat, jotka pystyvät tarjoamaan kovien vetovoimatekijöiden, kuten opiskelu- ja työpaikkojen, ohella myös pehmeitä vetovoimatekijöitä, kuten vetovoimaisen ilmapiirin, hyvät vapaa-ajan ja harrastusmahdollisuudet, hyötyvät muuttoliikkeestä ja pystyvät houkuttelemaan uusia asukkaita.

Ydinkysymys kuuluu: ”Millä veto- ja pitovoimatekijöillä Lahti pystyy houkuttelemaan korkeakouluopiskelijoita opiskelemaan, asumaan ja työllistymään alueelle?” Lahden ja Lahden alueen tavoitteena on olla vetovoimainen seutukunta, joka pystyy tarjoamaan kovia ja pehmeitä vetovoimatekijöitä sopivassa suhteessa ja olemaan nykyisille ja tuleville asukkailleen visionsa ”Lahti – rohkea ympäristökaupunki” mukainen kaupunki.

Hankkeen päätavoitteena on luoda ja pilotoida Gradukiihdyttämö-toimintamalli, jonka avulla vauhditetaan maisteritutkinnon suorittamista ja opiskelijoiden sujuvaa siirtymää osaajiksi paikalliseen työelämään. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja Helsingin yliopiston maisteriopiskelijoita kiinnitetään opintojen aikana Lahteen, mikä edellyttää uudenlaisten uraohjauksellisten elementtien luomista. Toimintamallin avulla saadaan yliopistojen ja yritysten yhteistyötä aiempaa systemaattisemmaksi samalla, kun ymmärrys yritysten osaamistarpeista lisääntyy.

Hankkeen tuloksena lanseerataan Lahteen ja Lahden seutukunnalle soveltuva gradukiihdyttämö–konsepti, jonka avulla vahvistetaan Lahden yliopisto-kaupunki-elinkeinoelämä –ekosysteemiä. Toimintamallin käyttöönotto tarkoittaa merkittävää muutosta yliopistojen ja yritysten väliseen yhteistyöhön; keskiössä ovat opinnäytteitä tekevät opiskelijat, heidän opinto- ja työllistymispolkunsa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat HY:n ja LUT:n maisterivaiheen opiskelijat. Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisiin opiskelijoihin. Kohderyhmänä ovat myös maisteriohjelmien ohjaushenkilökunta: professorit, yliopistonlehtorit, opettajat sekä koulutusohjelmien johtajat ja koulutuskoordinaattorit. Opiskelijoiden kontaktointi sekä rekrytointi hankkeeseen kulkee näiden tärkeiden kontaktihenkilöiden kautta. Heidän tehtävänsä muuttuvat ja heidän tulee omaksua uudenlaisia ohjaavia rooleja, jotta graduprosessin muuttaminen/vauhdittaminen onnistuu.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen yritykset, joiden tavoitteena on saada entistä enemmän osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Hankkeen muita välillisiä kohderyhmiä ovat muut yliopistot ja yliopistokeskukset, korkeakoulut, kaupungit ja alueet, joille kerrotaan toimintamallista ja tuloksista. Lahden kaupunki on tärkeä välillinen kohderyhmä, koska se vastaa osaltaan vetovoimatekijöistä, joilla houkutellaan opiskelijoita ja muita osaajia alueelle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 109 944

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 113

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 146 592

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 138 817

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Sysmä, Hollola, Lahti, Kärkölä, Asikkala, Padasjoki, Orimattila, Heinola, Hartola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöä on analysoitu sukupuolinäkökulmasta hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hankkeen kohderyhmänä olevat maisteriohjelmien opiskelijat edustavat sekä naisia että miehiä. V. 2018 aloittaneissa ryhmissä joissakin on naisenemmistö (esim. LUT-yliopiston Tietojohtaminen ja Helsingin yliopiston ECGS-ohjelma), joissakin miesenemmistö (esim. tuotantotalous), joissakin molempia saman verran aloittaneissa opiskelijoissa (Circular economy). Hankkeen kohderyhmänä olevat opiskelijat ovat hakeutuneet opiskelemaan perinteisten luonnon- ja ympäristötieteiden sijaan monitieteisiin maisteriohjelmiin, jotka kiinnostavat monitieteisyydestä ja tieteiden välisyydesta kiinnostuneita henkilöitä sukupuolesta riippumatta. Hanke edistää naisten ja miesten asioita tasapuolisesti.Hankkeen toteuttajien ja ohjausryhmän sukupuolijakauma on tasapuolinen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa pyritään houkuttelemaan maisteriohjelmien opiskelijoita mukaan gradukiihdyttämötoimintaan ja sen kehittämiseen. Kaikille sukupuolille tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan ja sen kehittämiseen niin kuin yliopisto-opinoissa aina. Sukupuolinäkökulma huomioidaan koko hankkeen elinkaaressa aina suunnittelusta alkaen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei toimintoja tai tavoitteita luonnonvarojen käytön kestävyyteen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei toimintoja
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei toimintoja tai tavoitteita kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei toimintoja
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toiminnot eivät kohdistu Natura 2000 -ohjelman kohteisiin, eikä toiminnoille ole asetettu tavoitteita tämän kohdan osalta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei toimintoja
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toiminnot eivät kohdistu uusiutuvien energialähteiden käyttöön, eikä toiminnoille ole asetettu tavoitteita tämän kohdan osalta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 9
Hanke kokonaisuutena edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä lisäämällä alueen huippuosaamista kiertotalouden ja ympäristövastuun alalla,kiinnittämällä maisterivaiheen opiskeljoita ja tulevia huippuosaajia Lahden seutukunnalle sekä edistämällä opiskeljoiden opinnoissa etenemistä,valmistumista ja siirtymistä työelämään (osaamisen ja tietotaidon siirtyminen). Gradukiihdyttämötoimintaan mukaan lähtevät yritykset kokevat, että kestävän kehityksen edistäminen on osa liiketoiminnan kehittämistä, ei vain kustannustekijä.Gradukiihdyttämötoiminnan kautta yritykset saavat uutta tietoa ja kontakteja yritystä hyödyttävistä kestävän kehityksen asioista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 4
Hankkeessa tuotettavat selvitykset, raportit sekä hankkeessa kehitettävä toimintamalli ovat aineettomia tuotteita ja palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen lopputuloksen osalta ei ole asetettu tavoitteita tämän kohdan osalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Gradukiihdyttämötoiminnan kehittämisessä ja hankkeen toetuttamisessa otetaan huomioon hyvinvoinnin edistäminen toiminnan sujuvuuden ja merkityksellisyyden kautta. Hankkeen lopputuloksena lisätään opiskeljoiden osaamista ja tietotaitoa, mikä edistää hyvinvointia.Hanke edistää asiasisältönsä osalta kiertotaloutta ja ympäristövastuuta, jotka vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen päätavoite ei ole yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus, mutta se otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei toimintoja
Ympäristöosaaminen 3 8
Hanke edistää asiasisältönsä osalta kiertotaloutta ja ympäristövastuuta ja siten ympäristöosaamista sekä Lahden seutukunnan että yksilön näkökulmasta tarkasteltuna.Hanke tuottaa kiertotalouden ja ympäristövastuun huippuosaajia Lahden seutukunnalle sekä uuden toimintamallin ympäristöosaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi.Prosessin kuluessa myös yritykset saavat uudenlaisen käsityksen ympäristöasioiden merkityksestä toiminnalleen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

GRADUKIIHDYTTÄMÖN TOIMINTAMALLI – SUJUVASTI OSAAJAKSI ALUEELLE

Lahden seudulla on nyt ja tulevaisuudessa tarve osaavasta työvoimasta, myös korkeasti koulutettujen osalta. Kasvualoilla erityisesti uudistava ja uudistuva työvoima on ratkaisevassa asemassa. Lahden tulee saada muuttajia ulkopuolelta ja siksi yliopisto-opiskelijoiden sitouttaminen alueelle jo opintojen loppuvaiheessa on erityisen tärkeää.

Hankkeessa luotiin Gradukiihdyttämö-toimintamalli, jolla kiinnitetään opiskelijoita tekemään opinnäytteensä Lahden seudun yrityksiin. Syntyy lopputöitä, joista yritykset hyötyvät ja joiden aiheista on sovittu yhdessä yritysten kanssa. Opinnäytetöiden yritysyhteistyökenttä on vielä tällä hetkellä kovin kirjava ja osittain alkutekijöissään. Alueellinen malli on tarpeellinen lisä, ja antaa pontta ja pohjaa yhteistyölle.

Hanke tavoitti yli 300 maisterivaiheen opiskelijaa sekä kymmeniä alueen yrityksiä. Hanketta edistettiin laajassa vuorovaikutuksessa alueen verkostojen kanssa (alueellinen elinkeinoyhtiö, yrittäjäjärjestöt, koulutustoimijat).

Mallissa on kuvattu viiden askeleen avulla vaadittavat toimet ja niihin liittyvät työkalut. Ks. malli https://www.lahdenyliopistokampus.fi/wp-content/uploads/2021/02/Gradukiihdyttamon_toimintamalli.pdf

Mallin mukainen työ jatkuu osana Lahden Yliopistokampuksen perustoimintaa.

Viisi askelta ja työkalut lyhyesti esiteltynä:

Asia tutuksi
Iso osa yrityksistä ei tunnista opinnäytetöiden ja opinnäytetyöntekijöiden potentiaalia yrityksen kehittämisessä. Siksi on tärkeää säännöllisesti viestiä asiasta ja tehdä asia tutuksi. Hankkeessa luotiin sisältöä yrityksille mm. muistikirja/esite sekä Palvelut yrityksille nettisisältöä. Laadittiin myös suunnitelma ns. Gradupankista eli siitä, miten saadaan näkyviin ja hyötykäyttöön jo tehdyt opinnäytetyöt . Hankkeen aikana toteutettiin koulutustoimijoiden yhtenen markkinointikampanja.

Opastus auttaa eteenpäin
Yrityksellä voi olla halu ja idea opinnäytetyöntekijän hyödyntämisestä. Usein hyvät aikeet voivat tyssätä tiedon puutteeseen. Myös aika on rajallinen ja toimintatapojen itse keksiminen työlästä. Tarvitaan opastusta sekä malleja toimintaan. Hankkeen aikana luotiin yhdessä DYNAMO-hankkeen johdolla oppaita opiskelijoiden, oppilaitosten ja yritysten hedelmälliseen yhteistyöhön. Aalto-yliopiton kanssa yhdessä tuotettu videoklippisarja puolestaan opastaa opettajia yritysyhteistyön saloihin.

Opiskelijoiden buustaus
Pelkkä tiedotus ei usein riitä saavuttamaan opiskelijoiden mielenkiintoa. Tarvitaan näyttäviä tempauksia ja houkuttimia, jotta Lahden seudun opinnäytetyömahdollisuudet nousevat esiin muusta tarjonnasta. Tärkeitä työkaluja houkuttelussa ovat alueellinen apurahatarjonta sekä erityisesti oma starttiraha graduaan aloittaville. Myös mainosvideot ja viestit/some toimivat, mutta erityinen rooli on ekskursioilla ja tapahtumilla kuten Match Made in Lahti.

Kohtaaminen keskiössä
Opinnäytetyön aloitusvaihe on liian myöhäinen vaihe kontaktin syntymiseen. Yhteys syntyy yhdessä tekemisestä, tutustumisesta, luottamuksen rakentumisesta sekä toimivista teknisistä ratkaisuista, jotka tukevat tutuksi tulemista – hyvissä ajoin opintojen alusta alkaen. verkossa kohtaaminen tapahtuu erilaisten alustojen mm. Job Teaserin kautta, sen käyttöä on tehty tutuksi alueen yrityksille. Myös Lahti Venture Program haasteohjelma, kansainvälinen kesäkoulu ja projektikurssit toimivat erinomaisina syvällisemmän kohtaamisen alustoina. Koulutusohjelmien ja yritysten kohtaamisista voi edesauttaa erilaisissa alakohtaisissa työpajoissa (vrt. kiertotalous).

Verkostot kohtaamisen areenoina
Koko yrityskentän tavoittaminen voi olla työlästä. Yliopiston jalkautuminen ja aidot kohtaamiset voivat käytännössä tapahtua vain jo valmiiden yritysverkostojen ja kohtaamisareenoiden kautta – ei yritys yritykseltä eikä välttämättä erillisissä räätälöidyissä tapaamisissa. Siksi alueelliset verkostot: Päijät-Hämeen yrittäjät, Hämeen kauppakamari, Kehitysyhtiö LADEC toimivat asian edistämisessä.
Alueelliset seminaarit ja webinaarit ovat paikkoja, jossa tieto ja kokemukset leviävät.

Hankkeen aikana ymmärrettiin, että opinnäytetyöprosessi ja sen edistäminen liittyy kiinteästi muuhun yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yrityksille ei kannata kaupata vain opinnäyteyhteistyötä, vaan koko yliopistollista palvelupalettia. Yliopistokentän ei myöskään usein kannata toimia yksin, vaan yhdessä muun oppilaitoskentän kanssa. Yritys hakee ratkaisua ongelmaansa, ei tiettyä oppilaitosta yhteistyöhön. Koko palvelupaletin esiintuominen ja yhteisensiintyminen tuo voimaa, uskottavuutta ja antaa varmimmin ratkaisun niin yritykselle kuin opiskelijallekin.