Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21571

Hankkeen nimi: Stara 2

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tornion Työvoimalasäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2034178-5

Jakeluosoite: Urheilukatu 4

Puhelinnumero: 050-5972062

Postinumero: 95400

Postitoimipaikka: Tornio

WWW-osoite: http://www.tyovoimalasaatio.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Samuel Antero Juntunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: samuel.juntunen(at)tyovoimalasaatio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-295121

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:


Stara 2 hankkeen tavoitteena on tavoittaa ne asiakkaat, jotka eivät kykene sitoutumaan aktivointitoimenpiteisiin ja ovat passivoituneet kotiin vailla motivaatiota tai rohkeutta osallistua. Starttivalmennus Stara - hankkeen tuloksista nousi yhtenä merkittävänä tuloksena esiin kotiin jäävien ja toimintoihin sitoutumattomien suuri määrä. Näiden asiakkaiden osuus oli noin 30% valmennukseen ohjautuneista nuorista. Osa näistä asiakkaista teki starttivalmennussopimuksen, mutta jäivät jossain vaiheessa pois toiminnasta. Osan kanssa tehtiin niin sanottu rekrytointi, joka ei koskaan johtanut varsinaisen sopimuksen tekemiseen Starttivalmennukseen. Kokemuksemme mukaan näiden kotiin jäävien nuorten aikuisten määrä on jatkuvassa kasvussa. Tämän havainnon jakavat kansamme useat verkostomme muut tahot, jotka tekevät työtä alle 30 vuotiaiden kanssa. Tarkoituksena on suunnata voimavaroja juuri näiden kotiin jäävien nuorten 15-30 vuotiaiden aktivoimiseen. Asiakkaita arvellaan olevan vuosittain 60-80 henkilöä.

Kotiin tehtävä motivoiva valmennus on toiminnallisella valmennusotteella toteutettua arjen hallintataitojen ja omien voimavarojen tunnistamista. Asiakkaan tavoittaminen voidaan toteuttaa yhdessä lähettävän tahon viranomaisen kanssa ja myöhemmässä vaiheessa luottamussuhteen muodostuessa, voidaan valmennusta toteuttaa hankkeen työntekijöiden toimesta. Lyhyen aikavälin tavoitteena on saada asiakas motivoitumaan omien asioidensa hoitamisesta ja sitoutumaan Starttivalmennuksen toimintaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda sellainen kuntoutuspolku joka johtaa kohti aktiivista osallisuutta yhteiskunnassa opintojen tai työelämän muodossa. Hankkeen numeerisena tavoitteena on puolittaa toimintaan sitoutumattomien osuus puoleen 30%:sta ja kaikkien asiakkuuksien osalta positiivinen edelleesijoittumisen tavoite asetetaan 70 prosenttiin. Motivoiva valmennus on toimintaa, joka tukee olemassa olevaa starttivalmennusta ja pyrkii tehostamaan hyväksi havaitun palvelun piiriin ohjautumista.


- Aikuissosiaalityön ja Starttivalmennuksen tiiviimpi yhteistyö

Aikuissosiaalityön ja starttivalmennuksen yhteistyöstä pyritään luomaan niin tiivis ja saumaton, että asiakasohjauksessa se voidaan ottaa huomioon yhtenä vaihtoehtona jo ensi tapaamisista lähtien, ilman erillistä sopimista tapaamisesta. Starttivalmennuksen henkilökunta jalkautuu aikuissosiaalityön pariin ja aikuissosiaalityö jalkautuu starttivalmennukseen. Työntekijöiden fyysisestä läsnäolosta toisen toimijan tiloissa muodostetaan käytäntö, joka nopeuttaa asiakkaiden prosesseihin siirtymistä ja auttaa pääsemaan avun äärelle nopeammin.



- Oppilaitosyhteistyö ja 2. asteen breikkijaksot startilla

Ammattiopistojen kanssa tehty yhteistyö on ollut toimivaa. Opiskelijoita on ohjautunut starttivalmennukseen tasaisesti ja ajatuksena on, että hanke tarjoaa paikan jossa nuori saa mahdollisuuden pohtia omaa jatkopolkuaan ja saattaa kuntoon arjenhallintaa ja/tai asioita jotka ovat muodostaneet uhan opinnoille.

Hankkeessa nuoret asiakkaat voivat suorittaa valinnaisopintoja tai muita opintoja sovitusti pajaympäristössä. Myös hankkeen kautta säätiön muille pajoille ohjautuminen ja siellä opinnollistamisen kautta eteneminen opinnoissa on mahdollista. Säätiöllä on vuosien kokemus pajaympräistössä suoritettavista opinnoista.

Tärkeimpänä asiana on kuitenkin tarjota paikka, jossa voi rauhassa miettiä yhdessä valmentajien kanssa tulevaa, ilman että koulupaikka menetetään ja kouluun voi pienen tuumaustauon jälkeen palata uudella motivaatiolla.

Toimenpiteet:

Hankkeessa tarjotaan kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja lähiohjausta sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Yksilöllisen valmennuksen rooli on korostunut ja sitä tehdään erityisesti niiden asiakkaiden kanssa, jotka ovat jääneet kotiin. Tarjottavaa palvelua näille palveluihin sitoutumattomille kutsutaan hankeessa motivoivaksi valmennukseksi. Toiminta suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, mutta lähtökohtana on keskittyminen elämänhallintaa tukevaan toiminnalliseen tekemiseen. Näihin toimenpiteisiin lukeutuu esimerkiksi ruoanlaitto, kaupassakäynti, liikunta, ulkoilu, hygienia-asiat, kulttuuripalvelut. Myös toimeentulon näkökulmasta tarpeelliseen asiointiin TE-toimistossa, sosiaalitoimessa ja Kelassa annetaan tukea ja ohjausta.

Starttivalmennuksen työntekijöillä on aikaa asiakkaalle. Asiakkaan tilanteeseen paneudutaan ja häntä ohjataan ja opastetaan riittävästi, jotta hän voi ottaa itse vastuuta omasta elämästään ja tuntea osallisuutta yhteiskuntaan. Toimintakyvyn lisääntyessä asiakasta ohjataan yhä enenevässä määrin ottamaan itse selvää asioista ja toimimaan omia tavoitteita tukevalla tavalla siten, ettei häntä kuitenkaan jätetä selviämään yksin. Starttivalmennuksen tuki on konkreettista ohjausta eri ryhmätoimintojen muodossa, mutta myös henkistä jaksamista tukevaa toimintaa.


Tulokset:

Hankeen aikana toimiviksi havaittuja käytäntöjä eri viranomaisten välillä ja hyväksi havaittua toiminnallista työotetta kehitetään edelleen. Aikaisemman Starttivalmennus Stara-hankeen myötä tulleiden havaintojen ja tilastojen nojalla tiedämme ne kehittämisen kohteen, mihin pureudumme voimakkaasti. Tulemme toimimaan nuorten aikuisten palveluverkoston tukena ja luontevana osana. Tavoitteena on, että palveluihin sitoutumattomien määrä puolittuu, asiakaskeskiarvo nousee 6-7 as./pv, onnistuneet jatkosijoittumiset 70%. Toimimme myös vahvasti ammatillisen koulutuksen tukena ja keskeytysuhan alla olevat opiskelijat, joilla on selviä elämänhallintaan liittyviä ongelmia, ohajutuvat Stara 2. piiriin ja saavat tukea jotta opiskelujen jatkaminen oppilaitoksessa on mahdollista. Starttivalmennuksen toiminnan tuloksena yhä harvempi asiakas jää palvelujärjestelmän ulkopuolelle ja yhä harvempi syrjäytyy, sillä syrjäytymiskehitykseen voidaan Stara 2. avulla puuttua ajoissa.
Stara 2. hankkeen sosiaalityön ja mielenterveyspuolen kanssa tiivistyvä yhteisyö tuo lisää työkaluja heikoimmin palveluihin kiinnittyvien kanssa tehtävään työhön. Asiakkaalle pyritään tarjoamaan hankeen kautta mahdollisimman jouhevasti ja nopeasti palvelu, jossa omien voimavarojen tunnistaminen yhdessä mahdollistuu. Asiakkaan voimavarojen rakentumisen myötä asiakas löytää polun yhteiskunnan aktiiviseksi osallistujaksi. Hankeen aikana eri toimialojen kanssa tehty työ näkyy asiakkaan ja yhteiskunnan näkökulmasta tarkoituksen mukaisena lopputuloksena.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on pääasiassa alle 30 vuotiaat syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla olevat nuoret asiakkaat, joita arvioidaan vuosittain olevan 60-80 henkilöä. Lisäksi kohderyhmänä voivat olla ne asiakkaat jotka ovat jo aktivointitoimenpiteiden piirissä, mutta jotka kuitenkin hyötyvät Starttivalmennuksen voimallisemmasta tuesta toimintakyvyn väliaikaisesti heiketessä esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen myötä. Hankkeen kohderyhmänä on myös ne 2. asteen oppilaitosten opiskelijat joilla on vaikeuksia selvityä opiskelupäivien arjesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Stara 2 -hankkeen välilliset kohderyhmät ovat toimijaverkoston työntekijät ja säätiön työntekijät.

Toimijaverkostoon kuuluvat:

- Sosiaalitoimen työntekijät
Sosiaalitoimen henkilökunta on asiakkaita Starttivalmennukseen ohjaava taho, joiden kanssa yhteistyö on tiivistä ja
joka on myös taho, joilta toive Starttivalmennustoiminnalle on alunperin lähtenyt. Aikuissosiaalityön rooli korostuu.

- Mielenterveyspalveluiden henkilökunta

Ensimmäisen Starttivalmennushankkeen aikana yhteistyö mt-palveluiden kanssa korostui. Noin 70 prosentilla asiakkaista on jonkinasteinen tarve mielenterveyspalveluille. Keropudas ja psykiatrian poliklinikka ovat asiakkaita ohjaava taho.

- A-klinikan henkilökunta
Asiakkaita lähettävä taho ja yhteistyötaho asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö A-klinikan nuorten päihdetyöntekijän kanssa on ollut tiivistä ja viikottaista.

- Tornion työvoimalasäätiön työpajat ja henkilökunta
Asiakkaita vastaanottava ja myös asiakkaita lähettävä taho. Talon sisäistä siirtymistä ja Starttivalmennusta tukevaa
toimintaa. Osa ryhmätoiminnoista kuten ruoan laitto, ICT opetus ja muu pajatyö tapahtuu säätiön tiloissa ja säätiön
muun henkilökunnan osa-ohjauksessa.

- Etsivän nuorisotyön tekijät ja muu nuorisopalveluiden henkilökunta
Etsivä nuorisotyö on asiakkaita ohjaava taho ja Starttivalmennuksen asiakaskunta muodostuu osittain Etsivän nuorisotyön asiakkaista. Ne asiakkaat jotka eivät sitoudu Starttivalmennukseen palaavat usein Etsivän nuorisotyön asiakkuuteen.

- 2. asteen henkilökunta
2. asteen henkilökunta voi olla asiakkaita ohjaava taho siinä tilanteessa, kun opiskelu oppilaitoksessa osoittautuu haasteelliseksi. Myös asiakasprosessien edetessä kouluttautuminen tulee yleensä aina eteen ja tyypillisin koulutusaste on 2. aste ja ammattiopisto.

- TE-palveluiden asiantuntijat
TE-palveluiden asiantuntijoiden rooli on merkittävä siinä vaiheessa kun asiakkaiden urapolkuja suunnitellaan
työelämän näkökulmasta ja kun asiakkaat ovat työnhakijoina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 480

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 204 519

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 311 306

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 272 691

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Torniolaakson

Kunnat: Keminmaa, Simo, Pello, Ylitornio, Tornio, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kulleronkatu 7

Postinumero: 95430

Postitoimipaikka: Tornio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Starttivalmennus Staran kokemusten perusteella tiedetään että naisten osuus asiakkaista on noin 40% ja miesten 60%. Osuudet saattavat vaihdella. Hankkeessa olevien naisten kynnys hakeutua mielenterveyspalveluiden pariin tapahtuu miehiä aikaisemmassa vaiheessa, jolloin ongelmat eivät ole vättämättä kasaantuneet niin suuriksi kuin miespuolisilla. Myös valmennuksessa pyrimme huomioimaan sukupuoleen liittyvät seikat tarpeen vaatiessa ja "omanohjaajan" valinnassa. Myös käytännön toiminnat suunnitellaan ja toteutetaan sukupuolisensitiivisyys huomioiden.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Lähtökohtaisesti hankkeessa pyritään henkilökohtaistamaan palvelu, myös mies/nais näkökulma huomioidaan ja on huomioitu niin työntekijärekrytoinnissa kuin tarjottavissa palveluissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolen välisen tasa-arvon edistäminen, vaan kunkin yksittäisen asiakkaan tilanteen edistäminen siten, että valmennusjakson seurauksena työelämään johtaviin palveluihin siirtyminen on mahdollista. Toiminnassa tietenkin sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan kaikessa tekemisessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankeessa tarkastellaan egologiseen kestävyyteen liittyviä teemoja osana arjenhallintaitoja. Kierrättäminen ja eettisesti kestävien valintojen tekeminen on osana toimintaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen aikana lisätään tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, mutta vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Hankeen toiminnallinen työote näkyy esimerkiksi luontoliikuntaan ja luonnossa tapahtuviin aktiviteetteihin satsaamisena. Oletuksena on, että tiedon lisääntyminen oman kokemuksen kautta johtaa luonnon monimuotoisuuden merkityksen jonkin asteiseen kasvuun.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Pinta- ja pohjavesiin tai maaperään liittyvät vaikutukset ovat käytännössä olemattomat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Noudatetaan kierrätykseen liittyviä ohjeita ja perehdytään oikeaan materiaalien kierrätykseen. Pidetään kierrätystä luontevana osana arjen toimintoja oman kierrätyspisteen avulla ja päivitetään tietoja ajankohtaisiksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Ympäristöön liittyvät teemat ovat läsnä valmennuksessa, jossa myös uusiutuvien energialähteiden käyttö nousee asiana esiin, vaikkakin vaikutukset jäänevät vähäisiksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 1
Pyrimme toiminnassa tukemaan paikallisia toimijoita mahdollisimman paljon, mutta varsinaiset vaikutukset elinkeinorakeenteeseen liittyvät ovat vähäisiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen yhtenä tärkeimpänä teemana on vaikeimmin tavoitettavien asiakkaiden aktivoiminen. Erilaisten toimintamallien kehittäminen ja jatkojalostaminen ovat keskeisessä roolissa hankkeen ytimessä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Lähiympäristöön suuntautuvat vierailut ja aktiviteetit pyritään kulkemaan mahdollisuuksien mukaan jalan tai polkupyörien avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen kaikki tavoitteet tähtäävät hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Hankkeessa pyritään siihen, että jokaisella asiakkaalla olisi toimenpiteiden ansiosta tasa-arvoinen lähtökohta itsensä kehittämiseen ja mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnan toiminnoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hanke pyrkii siihen, että kaikilla asiakkailla olisi yhteiskunnallisesta asemasta ja kulttuuritaustoista riippumatta hankkeen tuloksena yhdenvertaiset lähtökohdat itsensä kehittämiselle.
Kulttuuriympäristö 5 7
Hankkeen tuloksena osallisuuden kokemus kunkin asiakkaan kulttuuriympäristössä paranevat.
Ympäristöosaaminen 3 3
Perusosaaminen ympäristöön ja luontoon liittyen kasvaa. Luonnossa tapahtuvat toiminnot tukevat näiden asioiden osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Stara 2-hanke on jatkoa Starttivalmennus Stara-hankkeelle. Ensimmäisen hankkeen aikana nousseet kehittämisen kohteet olivat Stara 2-hankkeen keskeiset tavoitteet. Näitä tavoitteita olivat

1. Kotiintehtävän motivoivan valmennuksen kehittäminen

2. Aikuissosiaalityön ja Starttivalmennuksen yhteistyön tehostaminen - Nuorten tukiasuminen

3. Mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden entistä parempi huomioiminen ja asiakasohjauksen tehostaminen

4. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja 2. asteen breikkijaksot startilla

Edellämainittujen neljän tavoitteen ja teeman lisäksi olennainen osa Starttivalmennusta on matalan kynnyksen arjenhallintaa tukevat toiminnot.

Starttivalmennuksen asema palveluverkostossa oli suhteellisen vakiintunut jo ensimmäisen hankkeen jäljiltä. Lähtökohdat kehittämistyölle olivat siis hyvät, varsinkin kun tavoitteiden määrittelyyn oli osallistunut myös verkoston toimijat.

1. Kotiin tehtävä motivoiva valmennus

Kotiin tehtävää motivoivaa valmennusta toteutettiin yhteistyössä sosiaalityön ja Tornion kaupungin etsivän nuorisotyön kanssa, sekä jonkin verran mielenterveyspalveluiden kanssa. Erityisesti sosiaalityöllä ja Etsivällä nuorisotyöllä oli aiempaa kokemusta kotiin tehtävästä työstä.

Kotiin tehtävä valmennus sisälsi arjenhallintaan liittyviä teemoja kuten asunnon siisteyteen liittyvät asiat, talouden hallinnan teemat, ulkoilua ja tulevaisuuden suunnittelua. Varsin hyvin alkanut valmennuksen muoto jäi kuitenkin kesken koronapandemian ja sitä seuranneiden rajoitusten myötä. Asiakkaiden kohtaaminen siirtyi puheluiden ja viestien tasolle ja emme kyenneet hankkeen suunnitelman mukaiseen toteutukseen siinä mittakaavassa, kun olisimme toivoneet.


2. Aikuissosiaalityön ja starttivalmennuksen yhteistyön tehostaminen - nuorten tukiasuminen

Hanke alkoi 1.3.2019. Saimme hankkeelle oman sosiaalityöntekijän, jonka kanssa yhteistyö oli todella tiivistä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, sosiaalitoimen asiakkuuksissa olevat nuoret olivat tämän saman sosiaaliohjaajan asiakkaina. Toimintamalli helpotti huomattavasti yhteistyötä ja asiakkaan tilanne oli kaikille osapuolille aina päivitetty ja hyvin tiedossa. Sosiaalityö jalkautui starttivalmennuksen tiloihin säännöllisesti ja oli näin matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti helposti saatavilla. Myös kotiin tehtävään motivoivaan valmennukseen saimme sosiaaliohjaajasta luontevan työparin.

Kokonaisuudessaan tämä tavoite ja yhteistyö sosiaalityön kanssa oli yksi hankeen suurimmista onnistumisista.

Nuorten asumisen tukemista varten perustettiin työryhmä, jossa oli edustajat hanketoimijoiden lisäksi sosiaalitoimelta, a-klinikalta, kaupungin asuntoimistolta, vapaana-hankkeesta ja etsivästä nuorisotyöstä. Tämän työryhmän voimin nuorten asumiseen liittyviä asioita vietiin eteenpäin. Tuetun asumisen yksikköä käytettiin muutamissa haastavissa tapauksissa ja tulokset näiden asiakkaiden kohdalla olivat varsin hyviä.

Korona pandemian iskiessä kevättalvella 2020, saimme etävalmennukseen sosiaaliohjaajan tiivisti mukaan. Asiakkaiden kanssa tehty etävalmennus kesti 2,5 kuukautta. Tänä aikana yksikään asiakas ei kadonnut valmennuksen piiristä. Etävalmennuksen toteutuksesta ja tuloksista enemmän tämän tiivistelmän lopussa.


3. Mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden entistä parempi huomioiminen ja asiakasohjauksen tehostaminen

Stara 2-hankkeen ohjausryhmää vahvistettiin psykologi Elina Löhösen muodossa. Näin saimme kaipaamamme yhteyshenkilön mielenterveyspalveluin. Vaikka verkoston kautta olikin ollut useampia kontakteja eri henkilöihin niin toimintaan sitoutuneen ja kokonaisuuteen perehtyneen ammattilaisen tuoma lisäarvo nähtiin merkittävänä, myös viestinnän näkökulmasta.

Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat erittäin suuressa roolissa hankkeen asiakkaiden elämässä ja yhteistyön merkitys hankkeelle ja kohderyhmälle oli merkittävä.

Olemme saaneet toimintaterapeutteja käymään hankkeen toiminnoissa, jossa erilaisia mielenterveyden teemoja on käyty läpi. Heidän vierailunsa ja toimintatapansa on ollut toiminnallista ja osallistavaa. Asiakkaiden omilla ajoilla olemme hankkeen ohjaajina olleet mukana useasti heidän toiveestaan. Tämän yhteistyön kautta olemme voineet suunnitella toimintaa ja asiakkaan kanssa tehtävää työtä kulloistakin tilannetta ja tapausta parhaiten palvelevalla tavalla.

Koronan aiheuttaman etävalmennuksen aikana mielenterveyspalveluiden tarve oli suuri. Saimme säännöllisesti heiltä ihmisen linjoille puhumaan ja kuuntelemaan nuorten kanssa. Tämä koettiin varsinkin pandemian alkuaikoina tärkeäksi.

Mielenterveyspalvelut ovatkin olleet suurin ohjaava taho koronapandemian alkamisen jälkeisenä aikana.



4. Oppilaitosyhteistyön kehittäminen ja 2. asteen breikkijaksot

Aikaisemman hankkeen aikana olimme päässeet mukaan oppilaitoksen järjestämään moniammatilliseen yhteistyöverkostoon. Tornion Työvoimalasäätiö on myös hankeen toiminta-aikana solminut yhteistyösopimukset Ammattiopisto Lappian, Peräpohjolan Opiston ja Ammattiopisto Luovin kanssa. Sopimuksia ei sovellettu Starttivalmennuksen osalta koska niihin sisältyi korvaukset, mutta ne vahvistivat oppilaitoksiin suuntautuvaa yhteistyötä. Sopimukset osaltaan turvaavat oppilaitosyhteistyön jatkumisen Starttivalmennuksen projektirahoituksen päätyttyä.

Yhteistyö on ollut käytännössä yhteyden pitämistä ja koulupudokkuuden uhatessa, starttivalmennuksen avulla tukemista arjenhallintataitoihin liittyvissä haasteissa. Oppilaat ovat voineet olla sovitusti pois koulusta ja ovat tulleet hankkeen toimintaan mukaan.

Sovitulla aikataululla nuori on palannut takaisin kouluun voimavarojen löydyttyä. Asiakas on voinut hakea uutta koulutuslinjaa tai sitten on päädytty johonkin toiseen palveluun
tarpeen mukaisesti.

Koska yhteistyö Starttivalmennuksessa oli voittopuolisesti Ammattiopisto Lappian kanssa, aiheutti koropandemia ja opetuksen siirtyminen etäopetukseen ongelmia myös tämän tavoitteen täysipainoisessa toteutumisessa. Yhteydet oppilaitoksiin on toki olleet korona-aikanakin kunnossa, mutta breikkijaksojen järjestäminen on ollut mahdotonta. Yhteistyö on kuitenkin jo osittain palautunut ja hankkeen jälkeen jatkunut ostopalveluna.

Hankkeessa on ollut asiakkaita hankekauden aikana 69 henkilöä. Näistä asiakkaista miehiä on ollut 42 henkilöä ja naisia 27 henkilöä.

Sosiaalitoimi, mielenterveyspalvelut ja etsivä nuorisotyö ovat olleet hankekauden kolme eniten asiakkaita ohjannut tahoa.

Eniten ohjautumisia on tapahtunut Koulutukseen. Asiakkaiden ikärakenne ja lähtökohdat huomioiden tämä ohjautuminen on erittäin hyvä asia ja opinnoissa on seurantamme perusteella myös pysytty hyvin. Asiakkaiden keski-ikä on noin 23 vuotta ja valmennusjaksojen pituus jakautui seuraavasti:

Alle 2 kk - 18 hlöä

2-3 kk - 13 hlöä

3-6 kk - 15 hlöä

6 kk - 1 v - 15 hlöä

1 v > - 8 hlöä

Sijoittumisprosentti 71 % (tavoite 70 %). Naiset ovat edenneet hiukan miehiä paremmin, naiset 77,8 % miehet 66,7 %.