Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21572

Hankkeen nimi: Rokka -rohkeutta yhteistoiminnalliseen robotiikkaan

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Yliopistokatu 9

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jyri-Jussi Torvinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyri-jussi.torvinen(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401883690

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustalla on Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama EAKR rahoitteinen Tehoja hanke, jossa toteutetaan siirrettävä automaatiotekniikan koulutukseen soveltuva tuotantoautomaation testi- ja opetusympäristö. Opetusympäristön toteuttaminen etenee hyvin, mutta ympäristön hyödyntämisessä on havaittu osaamiseen liittyviä esteitä, joihin haettavalla hankkeella halutaan vastata. Automatisointi ja robotiikka on perinteisesti ymmärretty tehostavan tuottavuutta, mutta usein ilmaistaan vievän myös tuotannon työpaikkoja. Vaikka kiinnostusta kehittämiseen löytyy, koetaan esim. robotiikka varsin vaikeana soveltaa, ottaa käyttöön ja ylläpitää. Taustalla on osittain väärä käsitys siitä, että automaatio ja robotiikka edellyttäisivät hyviä ohjelmointitaitoja (kuten java- tai python ohjelmointia), jotta laitteet saataisiin toimimaan halutulla tavalla tuotannossa. Hankkeen päämääränä on parantaa opetus- ja tutkimuhenkilöstösn sekä yrityshenkilöstön perusosaamista robotiikan ja joustavan automaation aloilla. Hankkeessa keskitytään yhteistoiminnallisen robotiikan osaamisen parantamiseen kansainväliselle tasolle. Yhteistoiminnallisella robotiikalla tarkoitetaan robottien ja ihmisen turvallista ja tuottavaa yhteistoimintaa tuotannossa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on osallistua aktiivisena ja aloitteellisena toimijana kansainvälisessä Cobotics (collaborative robotics) verkostossa ja luoda tulevaisuuden opetusyhteistyötä yhteistoiminnallisen robotiikan alalle.

Hankkeessa toteutetaan yhteistoiminnallisen robotiikan suomenkielinen virtuaalinen korkeakoulutukseen soveltuva kurssitarjotin, joka on suunnattu opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja yrityksille perusosaaminen kehittämiseen. Kurssitarjottimelle haetaan perusrobotiikan aiheet sekä laaditaan pilottikoulutukset eri kohderyhmille. Kohderyhmiä ovat opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä yrityksissä työskentelevät henkilöt. Osa koulutusmateriaalista laaditaan englanninkieliseksi, mikä mahdollistaa kansainvälinen kiinnostuksen ja yhteistyön käynnistäminen. Hankkeessa toteutetaan yhtenä työpakettina yhteistoiminnallisen robotiikan kansainvälistä benchmarkkausta, minkä avulla tuodaan osaamista ja luodaan alan yhteistyöverkostoja. Hankkeen jälkeen Oamkissa on valmiudet opettaa ja kehittää yhteistoiminnallista robotiikkaa kansainvälisellä tasolla. Hankkeella tuloksena yrityksissä työskentelevien vieraskielisten mahdollisuudet osallistua yhteistoiminnallisen robotiikan opetukseen Suomessa paranevat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat (yhteistoiminnallisen ja perinteisen) robotiikan ja automaatiotekniikan parissa työskentelevät opetus- ja tutkimushenkilöstö ja pk-yritysten henkilöstö.

Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärä (152 henkilöä) perustuu TEHOJA- ja ROBOREEL-hankkeisiin jo osallistuneiden yritysten (30 kpl:tta) lukumäärään sekä arvioon näihin hankkeisiin vielä mukaan tulevista uusista yrityksistä (20 kpl:tta). Hanketta on suunniteltu yritysten palautteen pohjalta TEHOJA- ja ROBOREEL -hankkeissa. Robotiikan alalla ei vielä ole Oulun alueella toimijaa, joka järjestää alan koulutusta.

Tähän ROKKA hankkeeseen on arvioitu osallistuvan 22 yritystä, joista kaikista keskimäärin 4 henkilöä eri koulutuksiin hankkeen aikana, jolloin yhteismäärä yrityshenkilöstön osalta on 88 henkilöä. Osallistuvan opetushenkilöstön lukumääräksi on arvioitu 22 osallistujaa (Oamk: 6, OSAO: 6, Oulun yliopisto, DIAK, Nivalan ammattiopisto, Centria, Kuusamon ammattiopisto, Ylivieska, Haapajärvi, Kalajoki (1-2 henkilöä per organisaatio). Loput 40 henkilöä on arvioitu osallistuvan MOOC verkkototeutukseen. MOOC verkkototeutuksen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaalla asuvat henkilöt ja heiltä kerätään osallistujalomakkeet ennen kurssille pääsyä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat robotiikasta, tekoälystä ja automatisaatiosta kiinnostuneet nuoret, jotka ovat kiinnostuneita alasta. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös yritykset, jotka suunnittelevat tai jotka voisivat hyötyä perusosaamisesta, jonka avulla parannetaan yrityksen valmiuksia ottaa uusia automaatiotekniikoita käyttöön ja sitä kautta tehostaa yrityksen toimintoja. Välillisenä kohderyhmänä on myös suuri yleisö, joka on kiinnostunut robotiikan tuomista mahdollisuuksista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 221 108

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 208 827

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 276 385

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 261 033

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Oulun

Kunnat: Ylivieska, Ii, Kempele, Raahe, Oulu, Sievi, Nivala, Liminka, Kuusamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 152

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Konetekniikka ja robotiikka kiinostavat erityisesti miehiä. Teknologiateollisuus ry:n mukaan kone- ja metallialan perustutkintoa opiskelevista miehiä on 95%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen koulutusten viestintä huomioidaan siten, että se on myös nuorista naisista kiinnostavaa ja houkuttelisi alalle naisia. Koulutusten suunnittelussa huomoidaan sukupuoleen liittyvä ennakkoluulot sekä toimitaan niiden vähentämiseksi tuomalla esiin hyviä käytänteitä joissa naisia toimii robotiikan kanssa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali, eikä sen erityistavoitteena ole tasa-arvon edistäminen. Koulutuksiin voivat osallistua sekä miehet että naiset.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Välillisesti luonnonvaroja säästyy kun cobotit voivat toimia yrityksissä materiaalitehokkaasti ja valmistuksessa voidaan käyttää vain minimimäärä siihen varattua materiaalia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Online koulutukset vähentävät matkustustarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Neutraali.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Toiminta ei koske Natura alueita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 7
Tuotannon tehostamisessa cobotit ovat tehokkaita mateiraalien käyttäjiä. Kun virheitä sattuu vähemmän ja ylijäämä materiaaleja käytetään optimoidusti, niin vaikutukset jätteen määrään ovat merkittäviä edellyttäen että cobotit tekevät materiaaliintensiivistä työtä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Neutraali.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Hankkeella parannetaan yritysten kilpailukykyä merkittävästi osaamisen nostamisen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 8
Välillisesti hanke voi tuottaa aineettomia palveluja esimerkiksi robotiikan tuotannon kehittäjille.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeella on merkittävä vaikutus logistiikkaan. Cobotit voidaan ohjata toimimaan tuotantoketjujen eri vaiheissa. Kun osaaminen kehittyy oppivat niiden käyttäjät hyödyntämään logistisesti parhaimmassa paikassa cobotteja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Osaamisen kasvu lisää työn hallinnan tunnetta. Välillinen vaikutus työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Cobotit voivat tehdä vaarallisia töitä ihmisen sijaan.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Mielikuva robotiikasta ja tuotannosta voi olla likaisista työpajoista. Välillisesti vaikutetaan kehittyneen tuotannon mielikuvaan, jossa työtä tehdään tehokkaasti ihmisten ja robottien yhteistyönä. Tämä houkuttelee enemmän naisia alalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei erityistä vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 0
Ympäristöosaaminen huomioidaan hankkeessa laadituissa materiaaleissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli madaltaa Pohjois-Pohjanmaan opetus- ja tutkimushenkilöiden kynnystä käyttöönottaa yhteistoiminnallista robotiikkaa osana toimintaansa. Kynnyksen madaltamiseksi hankkeen toimenpiteinä toteutettiin korkeakoulutasoinen opetustarjotin yhteistoiminnallisesta robotiikasta. Tarjotin koostui perus- ja syventävistä kursseista ja ne sisälsivät verkossa tapahtuvia robotiikkaharjoituksia sekä niihin liittyviä robotin kanssa tehtäviä käytännönharjoituksia oppilaitosten tai Oulun ammattikorkeakoulun tiloissa. Opintojaksojen tueksi toteutettiin opetusvideo yhteistoiminnallisen robotiikan hyödyntämisestä konepajaympäristössä.

Hankkeeseen haettiin kansainvälistä robotiikkaosaamista toteuttamalla benchmarking-matkoja Tanskaan ja Kanadaan. Hankematkoilla tutustuttiin yhteistoiminnallisen robotiikan hyödyntämismahdollisuuksiin ja tuotiin yhteistoiminnallista robotiikkaosaamista Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämän tueksi. Koronapandemian vuoksi osa hankkeeseen suunnitelluista matkoista jouduttiin perumaan.
Hankkeen tuloksina yhteensä 118 henkilöä sai osaamista yhteistoiminnalliseen robotiikkaan. Osallistuneita yrityksiä oli yhteensä kymmenen. Osallistujia oli lähes kaikista Pohjois-Pohjanmaan kunnista. Hankkeen tuloksena yksi yritys ilmoitti investoineensa yhteistoiminnalliseen robotiikkaan tuotannossaan.

Hankkeen aikana toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan oppilaitoksissa robotiikkapäiviksi kutsuttuja koulutustilaisuuksia, joissa oppilaitosten henkilökuntaa ja paikallisia yritysedustajia koulutettiin yhteistoiminnallisen robotiikan hyödyntämiseen. Hankkeen loppuvaiheessa järjestettiin Linnanmaan kampuksella robotiikkatapahtuma, jossa hankkeen tuloksia levitetiin laajemmalle yleisölle.