|
|
|
Hankekoodi: S21573
Hankkeen nimi: Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Puhelinnumero: +358 20 798 6000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Outi Mikkola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: outi.mikkola(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444780230
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomi kuuluu maailman kärkimaihin julkisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan toimintatapojen ja palveluiden sähköistämistä. Näiden palvelujen avulla pyritään turvaamaan kansalaisille yhdenvertaiset palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sähköisten palvelujen käytölle on kova tarve ja ne ovatkin nopeasti lisääntymässä monella tasolla eri ympäristöissä. Asiakas hoidon keskiössä ja uudet sähköiset palvelujärjestelmät vaativat hoitotyön ammattilaisilta monenlaista digitaalista osaamista. Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa –hankkeen (OmaDigi) tavoitteena on kehittää hyvinvointialan digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöön liittyvää hoitotyön ammattilaisten digiosaamista ja siihen liittyvää koulutusta, jolla voidaan mahdollistaa ammattilaisten tulevaisuuden digiosaaminen hallituksen kärkihankkeen mukaisesti. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen kehittäminen edellyttää tämän hetken koulutuksen ja olemassa olevan digiosaamisen selvittämistä sekä tulevaisuuden osaamisen tarkastelua, jotta koulutusta voidaan kehittää ja ennakoida.
Hanke rakentuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta. Ensimmäisenä toimenpiteenä kartoitetaan benchmarkkauksen avulla tämän hetken digiosaamiseen liittyvä koulutus ja hoitotyön ammattilaisten koulutustarpeet sekä selvitetään tulevaisuuden digitaalisia ratkaisuja. Tutkimuksen avulla voidaan ennakoida ja kartoittaa osaamisen ja koulutuksen tarvetta. Terveydenhuollon ammattilaisen digiosaamista ei voi kehittää ilman konkreettista toimintaa, joten se on liitettävä tiiviisti aitoihin tai sitä jäljitteleviin asiakastilanteisiin, joten toisena toimenpiteenä on benchmarking- tutkimuksesta nousseiden hyvien käytänteiden ja osaamisen tarpeiden pohjalta koulutuspilottien toteuttaminen.
OmaDigi-hankkeessa toteutetaan pilottikoulutuksia digitaalisten palveluiden käyttöönotolle terveydenhuollon ammattilaisille. OmaDigi- hankkeen pilottikoulutusryhmiksi valitaan hoitotyön ammattilaisia erilaisista työympäristöistä, jotta saadaan monipuolisesti esille terveydenhuollon ammattilaisten digiosaamisen tarve ohjatessaan asiakkaita palveluiden käyttöön sekä ottaessaan niitä itse käyttöön.
Kolmannessa toimenpiteessä toteutetaan koulutuksen kohderyhminä olleille intensiiviset osallistavat työpajat, joiden tarkoituksena on koota hyvät käytänteet digitaalisten ratkaisujen käyttöönottovaiheen koulutuksesta sekä ydinsisältöjä digiosaamisen koulutukselle. Koulutuspilotoinnin tuloksena on konkreettisia aidoissa tai sitä jäljittelevissä oppimisympäristöissä testattuja koulutussisältöjä, joita voidaan hyödyntää digitaalisten ratkaisujen käyttöönottovaiheen koulutuksessa terveydenhuollon ammattilaisille.
Neljäntenä toimenpiteenä on projektin tuloksien jalkauttaminen ja näkyväksi tekeminen. OmaDigi –hankkeen myötä olemme aktiivisena jäsenenä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja näistä verkostoista saamme laajan katsauksen olemassa olevista digitaalisista hyvinvointiteknologisista ratkaisuista ja tulevaisuuden näkymistä, jotta pystymme olemaan jatkossakin kärkialueita digitaalisuudessa.
Hankkeen tuloksena on tämän hetken hoitotyön tekijöiden digiosaamisen koulutuksen sisällön ja osaamisen tarvekartoitus sekä kartoituksen pohjalta toteutettujen pilottikoulutuksien tuloksena on digiosaamisen koulutuksen hyvät käytänteet ja sisällöt terveysalan ammattilaisten koulutukselle. Maakunnallisen strategian mukaisesti tulisi varmistaa, että Lappi valmistautuu ajoissa digitalisaation nopeaan kehitykseen ja tarjoaa tasapuolisen sekä tasa- arvoisen saatavuuden palveluille ja niiden käytölle. Hankkeen myötä saadaan tietoa tämän hetken osaamisesta ja osaamisen tarpeesta sekä kansallisista ja kansainvälisistä terveysalan hyvinvointiteknologian visioista. Hoitotyön ammattilaisten keskuudesta nousseet tulokset koulutuksen sisällöistä auttavat suunnittelemaan kohdennettua koulutusta eri ammattihenkilöille. Terveydenhuollon ammattilaisten hyvä osaamisen digitaalisissa palveluissa mahdollistaa kansalaisten paremman hoidon saatavuuden ja hoidon jatkuvuuden. Digitaaliset palvelut mahdollistavat ja tutkitusti parantavat kansalaisten omahoitoon sitoutumista.
Yhtenä kohderyhmänä toimii Rovaniemen kaupungin perusterveydenhuollon hoitotyön ammattilaiset avoterveydenhuollon puolella ja kotihoidossa. Toisena kohderyhmänä on erikoissairaanhoidon hoitotyön ammattilaiset Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Heille tullaan tarjoamaan mahdollisuutta kehittää oma digiosaamistaan ja he voivat osallistua mukaan oman kiinnostuksen pohjalta.
Kolmas kohderyhmä on Osuuskunta Gerberan hoitotyön ammattilaiset, joilla on kiinnostus erityisesti ikääntyneisiin kohdentuvista digitaalisista ratkaisuista. Neljäs kohderyhmä on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinekeskuksen henkilökunta. He ovat kiinnostuneita ympäristönhallintalaiteiden käytöstä asiakasryhmiensä kanssa sekä erilaisista kodin muutostöihin liittyvistä ratkaisuista ja etäkuntoutuksesta. Viidentenä kohderyhmänä on Toivola-Luotola Setlementti ry:n työntekijät. Yhdistys on kiinnostunut erityisesti etäohjauksesta digitaalisia välineitä hyödyntäen. Kuudentena kohderyhmänä ovat ammattiopisto Lappian henkilökunta ja opiskelijat. He osallistuvat koulutuksiin, kehittämistyöpajoihin, seminaareihin ja arviointiin. Erityinen tarve on teknologia-avusteisten, digitaalisten laitteiden käyttöön liittyville koulutuksille.
Lisäksi kohderyhmänä on ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opettajat, jotka osallistuvat koulutuksiin, seminaariin ja antavat palautetta sisällön ja pedagogiikan osalta.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kansalaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon potilaat ja asiakkaat. Hankkeen avulla mahdollistetaan digitaalisuuden mahdollisimman tehokas ja hallittu käyttöönotto (mm. OmaOlo-sivusto, sähköiset tietokannat). Näin vastuutetaan heitä oman terveyden edistämiseen ja päästään kansalliseen tavoitteeseen omahoidon osallistamisesta Ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat ovat osa koulutuksen pilotointia, joten he tulevat myös hyötymään projektin tuloksista tulevaisuuden ammatissa. Välillisesti kehittämistyöllä on annettavaa myös ajankohtaiseen sote-uudistukseen. Pidemmällä aikavälillä hyötyjinä ovat kaikki lappilaiset.
Koulutus palvelee varsinaisten kohderyhmien asiakkaita. Koulutuksia voidaan kohdentaa Kemiin tuleviin uusiin oppimisympäristöihin ja erityisesti sairaala- ja älykotiympäristöön sekä aistiseen tilaan. Myös virtu.fi -palvelun hyödyntäminen on mahdollista. Lapissa toimivat vanhat ja uudet hyvinvointiteknologia-alan yritykset saavat innovatiivisia ideoita ja kehittämisalueita sekä benchmarking tuloksista ja tulevaisuuden visoista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 314 426
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 297 975
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 393 032
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 372 468
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion
Kunnat: Keminmaa, Rovaniemi, Tornio, Kemi
Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 95
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 0 |
| Hankkeessa tuotettavat aineistot ovat pääosin sähköisessä muodossa ja tarpeetonta tulostamista vältetään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 0 |
| Hankkeessa käytetään mahdollisimman paljon etäkokous- ja etäosallistumismahdollisuuksia. Hankkeessa kehitetään digiosaamista esimerkiksi etähoidon osaamiselle. Tällöin vähennetään turhaa liikkumista paikasta toiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Hanke hyödyntää vahvasti digitaalisia ratkaisuja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 2 |
| Hankkeessa hyödynnetään paikallisia palveluita koulutuksien toteutuksessa. Koulutukset tarjoavat paikallisille toimijoille mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Hankkeessa tuotetetaan osaamista käyttää digitaalisia sovellutksia ja muita hyvinvointiteknologian laitteita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeessa tulee matkustamista, jonka vaikutuksia pyritään minimoimaan käyttämällä mahdollisimman suoria lentoyhteyksiä, yhteisiä kyytejä ja julkisia kulkuneuvoja. Kouluttaja liikkuu koulutettavien sijasta ja keskitetään samalla suunnalla olevat koulutukset. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 9 |
| Hyvinvointia edistää ammattilaisten osaamisen kehittyminen. Tämä näkyy työssä jaksamisessa ja työn osaamisen hallintana. Hankkeessa otetaan huomioon kyseisen alueen asukkaiden erityispiirteet hyvinvoinnin edistämiseksi digitaalisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Koulutus kohdistuu terveys-alan ammattilaisiin, joita ovat sekä miehet ja naiset. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 6 |
| Digitaalisten sovelluksien ja muiden hyvinvointiteknologisten välineiden käyttö lisää pitkien etäisyyksien päässä asuvien palveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Suomen hallituksen kärkitavoitteita oli ja on edelleen julkisten terveydenhuollon palvelujen muuttaminen digitaalisiksi palveluiksi tämä tarkoittaa terveydenhuollon toimintatapojen ja palvelujen sähköistämistä. Tuleville muutoksille on kova tarve hoidon saatavuuden-, laadun ja kustannusten turvaamiseksi tulevaisuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemat suositukset terveydenhuollon digitalisaation hallintaan näissä suosituksissa on organisaatioille esitetty kolme keskeistä asiaa, jotka ovat tietojärjestelmien helppokäyttöisyys, ammattilaisten koulutuksen järjestäminen sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvän tuen saanti. OmaDigi-hankkeessa onnistuttiin vastaamaan näihin haasteisiin, strategioihin ja suosituksiin kehittämällä hyvinvointialan digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä sekä käyttöönottoon liittyvää hoitotyön ammattilaisten koulutusta.
Hankkeen toimita koostui neljästä toimenpidekokonaisuudesta. Ensin selvitettiin digiosaamisen koulutuksen sisältöä ja hoitotyön ammattilaisten osaamisen tarvetta. Toisena toimenpiteenä oli pilottikoulutusten järjestäminen kohderyhmille heidän osaamisen tarpeiden mukaisesti. Kolmantena vaiheena järjestettiin arviointityöpaja, jonka tavoitteena oli selvittää miten uuden digitaalisen toimintatavan, välineen tai palvelun käyttöönotto on onnistunut organisaatiossa. Näiden koulutusten ja työpajojen sisältöä on hyödynnetty koulutuksen hyvien käytänteiden tuloksissa.
OmaDigi hankkeen koulutuksien välitön vaikutus oli hoitotyön ammattilaisten digiosaaminen vahvistuminen kaikilla heidän omilla määrittelemillä digiosaamisen-alueilla. Digitalisaatiota epäilevillä hoitotyön ammattilaisilla asenne parantui tulevaa digitalisaatiota kohtaan. Lisäksi hankkeen koulutusten myötä uusia digitaalisia ratkaisuja otettiin käyttöön organisaatiossa sekä nähtiin uusia digitaalisia kehittämisen tarpeita hoitoyön ammattilaisten työtä helpottamaan. Uusien digitaalisten taitojen vahvistuminen koettiin madaltavan kynnystä tarttua uuteen sovellukseen tai ohjelmaan jatkossa sekä digitaalisten taitojen jatkuva oppiminen koettiin mahdolliseksi ja osaksi omaa työtä tulevaisuudessa.