Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21574

Hankkeen nimi: Elinikäisen oppimisen keskus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2019 ja päättyy 31.7.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun seudun erilaiset oppijat ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2105444-6

Jakeluosoite: Tiaisenkatu 28

Puhelinnumero: 044 282 0029

Postinumero: 80200

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.lukijose.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Hakkarainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.hakkarainen(at)lukijose.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 282 0029

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalaisten aikuisten perustaidot ja osaaminen ovat tutkimusten mukaan huipputasoa, mutta silti n.11%:lla on heikko lukutaito, n. 13%:lla heikko numerotaito ja n.30%:lla on heikot tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Heikot perustaidot vaikeuttavat täysivaltaista osallistumista niin työmarkkinoille kuin koulutukseen sekä eriarvoistavat yksilön mahdollisuuksia. Aikuiset, joilla on puutteelliset taidot tekstien ymmärtämisessä ja oikein tulkitsemisessa tai hankaluuksia toimia digilaitteiden avulla, ovat vaarassa jäädä opintojen tai työelämän ulkopuolelle. Heikkoihin perustaitoihin liittyy usein myös todettuja tai tunnistamattomia oppimisvaikeuksia, joista yleisin on lukivaikeus. Oppimisvaikeuden vaikutukset voivat näkyä negatiivisena käsityksenä itsestä, oppimiskyvystä ja ne voivat estää tavoittelemasta omia haaveitaan. Kuitenkin oppimisvaikeudet ovat voitettavissa oikeanlaisilla oppimismenetelmillä ja apuvälineillä sekä riittävällä tuella.

Hankkeen tarkoituksena on perustaa esteetön oppimisympäristö eli Elinikäisen Oppimisen Keskus, jossa voi parantaa lukemisen ymmärtämiseen liittyviä taitoja, kirjallista ilmaisua, matemaattista osaamista sekä digitaitoja. Oppimisen keskuksen toiminta perustuu henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan, erilaisiin pedagogisiin ratkaisuihin sekä vertaistukeen. Keskus tarjoaa oppimismoduuleja, joihin sisältyy pienryhmäohjausta ja -opetusta sekä itsenäisiä tehtäviä, joiden tekemiseen saa tukea keskuksesta. Oppimiskeskus kokoaa myös paikallisia työllisyystoimijoita, oppilaitoksia ja muita oppimiseen liittyviä toimijoita yhteen. Tämä mahdollistaa tehokkaan tiedonkulun ja oikeanlaisen avun ja tuen sen tarvitsijoille.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa heikkoja perustaitoja, kuten luku-, numero sekä tieto- ja viestintätaitoja sekä vahvistaa luottamusta omiin kykyihin. Lisäksi tavoitteena on perustaa esteetön oppimisympäristö, jossa saa mahdollisuuden tuetusti kehittää perustaitoja. Tavoitteena on myös kehittää sellaisia opettamisen tapoja, jotka tukevat erilaisia oppijoita. Toiminnan kohderyhmään kuuluu opiskelijoita, työssäkäyviä ja työttömiä Joensuun seudulla asuvia aikuisia, joilla on heikot perustaidot. Yhteistä heille on myös oppimisen haasteet ja epäonnistuneet kokemukset oppimisesta.

Hankkeen tuloksena syntyy Elinikäinen Oppimisen Keskus, joka palvelee kokonaisvaltaisesti oppimiseen liittyvissä pulmissa ja antaa esteettömän mahdollisuuden oppia niin perustaitoja kuin oppimisen taitoja yleensä. Elinikäisen Oppimisen Keskus tavoittaa 100 henkilöä, jotka parantavat omia perustaitojaan sille tasolle, että heillä on mahdollisuudet pärjätä työssä ja opinnoissa. Lisäksi heidän käsitykset itsestä oppijana paranevat, he oppivat elinikäisen oppimisen taitoja ja kykenevät osallistumaan täysipainoisesti työmarkkinoille. Vaikutukset tulevat sitä kautta näkymään myös heidän työllistymisessä sekä kouluttautumisessa, mikä myös ennaltaehkäisee yhteiskunnasta syrjäytymistä. Hankkeen toiminta tukee myös sukupuolten välistä ja koulutuksellisesti aliedustettujen ryhmien tasa-arvoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijainen kohderyhmä on Joensuun seudulla asuvat aikuiset, joilla on heikot perustaidot lukemisessa, kirjoittamisessa, numeraalisten tietojen tulkitsemisessa, laskemisessa ja/tai tieto- ja viestintätekniikassa. Heillä voi olla myös todettua tai tunnistamatonta oppimivaikeutta ja heidän oppimis- ja opiskeluvalmiutensa voivat olla heikot. Henkilöt voivat olla opiskelijoilta, työttömiä tai työssäkävijöitä. Kohderyhmälle yhteinen tarve on saada juuri heille kohdennettua ja riittävää tukea opintojen suorittamiseen, koulutukseen pääsemiseen tai työllistymiseen sekä työssä selviytymiseen. Tuki liittyy kaikilla perustaitojen riittävän hallintaan ja omien oppimistaitojen kehittämiseen. Kohderyhmä tavoitetaan pitkälti hyödyntämällä yhdistyksen omia verkostoja,yhteistyötahoja ja asiakkuuksia. Yhdistyksellä on vahva verkosto ja asiantuntija-asema etenkin Joensuun seudulla ja asiakkaiden tavoittaminen onnistuu hyvin.

Toinen hankkeen kohderyhmä on yhteistyökumppanit, jotka osallistuvat hankkeessa järjestettäviin kehittämispajoihin opettamisen menetelmiin ja oppimishaasteisiin liittyen. Tarkoitus on kehittää perustaitojen opettamisen malleja yhdessä niiden henkilöiden kanssa, jotka tapaavat työssään hankkeen kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Opettamiseen liittyviin malleihin kuuluu keskeisesti vahvuuspedagogiikka, oppimisen apuvälineiden käyttäminen ja taitojen harjoittelu muussa ympäristössä.

Kolmantena kohderyhmänä ovat kaikki alueen toimijat, jotka liittyvät oppimiseen ja sen tukemiseen. Oppimiskeskus kokoaa yhteen näitä toimijoita, jotta asiakkaille mahdollistetaan helposti saavutettavaa tietoa eri palveluista ja mahdollisuuksista. Toimijoina ovat esimerkiksi maakunnan oppilaitokset, te-palvelut, työllisyyshankkeet, kijastot ja sosiaali- ja terveyspuolen toimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat yhteistyötahojen henkilöstöt, joille hankkeen toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti, kuten TE-palvelut, eri työllisyystoimijat, toiset järjestöt ja oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 0

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 442 380

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 190

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja osallistujien tavoittamisessa otetaan huomioon alueellinen sukupuolijakauma niin työttömissä, koulutukseen hakeutujissa ja suorittajissa sekä järjestölähtöiseen toimintaan osallistujissa. Työllisyystoimijoide, työhönvalmentajien sekä koulutusorganisaatioiden avulla pyrimme kannustamaan sellaisia osallistujia, jotka eivät yleensä helposti lähde toimintaan mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon, että miehiä on kohderyhmässä tilastollisesti enemmän, mutta taas naiset ovat aktiisempia osallistumaan toimintaan. Hankkeessa tavoitteena on, että osallistujista on saman verran miehiä ja naisia. Tämä pyritään huomioimaan tiedotuksessa ja markkinoinnissa sekä sisällön ja toteutuksen suunnittelussa. Lisäksi tämä on tavoitteena huomioida myös hankehenkilökuntaa rekrytoidessa. Joskus asiakkaiden on helpompi lähestyä toista sukupuolta edustavaa henkilöä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on edistää koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista luomalla perustaitoja kehittävä malli, joka ottaa yhtä lailla huomioon miesten ja naisten odotukset, yksilölliset toimintatavat ja vahvuudet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 2
Toimintaa toteuttaessa huomioidaan ekologiset valinnat. Esimerkiksi tulostetaan vain tarpeellinen määrä dokumentteja ja pyritään sähköiseen viestintään ja materiaaleihin. Pyritään myös suunnittelemaan kulkeminen joukkoliikenteen avulla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Liikkuminen pyritään toteuttamaan julkisia liikennevälineitä käyttäen. Myös etäyhteyksien avulla voimme pitää yhteyttä esim. yhteistyötahoihin ilman matkustamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Toiminnalla ei vaikuteta kasvillisuuden, luonnon ja eliöiden monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Toiminta ei itsessään vaikuta pinta- ja pohjavesiin eikä ilman laatuun.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Toiminnassa voidaan hyödyntää lähialueen Natura kohteita opetuksessa (esim. Noljakanmäen alue) ja vaikuttaa samalla tietoisuuteen niistä. Lisääntynyt tietoisuus Natura-alueista voi vaikuttaa haluun osallistua Natura-alueiden suojeluun.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Toiminnan toteuttamisessa hyödynnetään kierrätettyjä tavaroita ja materiaaleja niin toimitiloissa kuin opetuksessa.Toiminnassa lajitellaan jätteet asianmukaisesti. Toiminta itsessään ei tuota varsinaisesti jätteitä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 2
Toiminnassa pyritään käyttämään materiaaleja, joiden valmistuksessa on käytetty uusiutuvia energianlähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Välittömästi asiakastarjoiluissa käytetään lähiruokaa ja tuetaan paikallisia yrittäjiä. Välillisesti hankkeen toimenpiteillä on myös vaikutuksia alueen työllisyyteen, sillä asiakkaiden voimaantuessa he todennäköisimmin työllistyvät paremmin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 0
Hankkeen lopputulema on palvelu, joka perustuu asiakkaiden kohtaamiseen ja auttamiseen. Toiminta ja palvelu itsessään perustuu siis aineettomaan auttamiseen. Kuitenkin hankkeen tuloksena Oppimiskeskus on paikka, joka vaatii materiaa ympärilleen toimiakseen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 2
Liikkuminen pyritään hoitamaan julkisilla liikennevälineillä sekä hyödyntämään polkupyörää kaupunkialuella. Toiminnassa kulkeminen suunnitellaan niin, että se on taloudellista ja kannattavaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Toiminta edistää yksilön hyvinvointia kehittämällä ymmärrystä omasta itsestä ja oppimisestaan, auttaa löytämään omat vahvuudet ja tukemaan koulutukseen ja työelämään pääsyä. Usko omiin kykyihin edistää kokonaisvaltaisesti yksilön elämää. Hanke edistää koulutuksen ja työelämän esteettömyyttä edistämällä osallisuutta, lisäämällä tietoa oppimisen(myös tietoteknisistä). Välillisesti yksilön hyvinvointia edistää eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden lisääntyneet tiedot ja taidot, mitkä edistävät laajemmin yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Yksilöllisten vahvuuksien huomioiminen sekä kannustaminen rohkeasti yrittämään myös oman mukavuusalueen ulkopuolisten asioiden kokeiluun ja omaksumiseen koetaan hankkeessa keskeisiksi. Oman tavoitteiden asettaminen ja polkujen löytäminen vaatii usein omaksumaan itselleen vieraampia asioita, kuten naisilla tietotekniikka ja numerotaitoja (PIAAC). Hankkeen toiminnalla ja periaatteilla edistetään myös välillisesti luomaan asenneilmapiiriä, jossa kiinnostus ja vahvuudet merkitsevät enemmän kuin perinteiset roolijaot.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Hankkeella edistetään erilaisuuden huomioonottamista ja hyväksymistä, perinteisistä rooleista poikkeamista ja mahdollistetaan jokaisen osallistuminen löytämällä tarvittaessa apuvälineet oppimiseen ja osallistumiseen. Hankkeen toiminnan maksuttomuus mahdollistaa toimintaan osallistumisen varallisuuteen katsomatta.
Kulttuuriympäristö 1 3
Hankkeella ei ole kovin paljon vaikutusta kulttuuriympäristöön. On kuitenkin mahdollista, että yhteistyökumppanit huomioivat erilaiset oppijat ja esteettömyyden paremmin ympäristösuunnittelussaan. Oppimiskeskus itsessään huomioi esteetömyyden, hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa ja tarvittaessa hyödyntää lähiympäristöä toiminnassaan.
Ympäristöosaaminen 1 1
Toiminnassa, materiaaleissa ja hankinnoissa otetaan huomioon myös ympäristövaikutukset. Toiminnassa edistetään kierrättämisen, käyttöiän ja luontokuormituksen huomioimisen ja luovan käytön ilmapiiriä, esimerkiksi apuvälineitä voi testata ennen niiden hankintaa, jotta vältytään turhalta rahanmenolta ja luontokuormitukselta. Kuitenkaan ympäristöosaaminen ei ole hankkeen pääasiallista toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-