Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21576

Hankkeen nimi: KasvuPOK

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2019 ja päättyy 31.5.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Kauppakatu 40 B

Puhelinnumero: +358295026000

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Inkeri Mauranen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.mauranen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358295026077

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TARVE

Työllisyys- ja yrityspalvelujen toimeenpanossa on käynnissä laaja systeeminen muutos, mikä vaatii palveluntuottajilta uudenlaista osaamista, yhteistyön vahvistamista, toimivien verkostojen luomista sekä uusien tuotantomallien ja palvelujen kokeilemista ja pilotointia. Roolien ja yhteisymmärryksen löytämiseksi tarvitaan Pohjois-Karjalassa työllisyys- ja yrityspalvelujen parissa toimivien tahojen vahvempaa vuorovaikutusta ja näkemysten yhteensovittamista.


ELY-keskuksella ja TE-toimistolla on keskeinen rooli työllisyys- ja yrityspalvelujen ja palvelurakenteiden uudistamistyössä, sen valmistelun johtamisessa ja eteenpäin viemisessä. KasvuPOK-hanke tukee uudistuksen toteuttamista Pohjois-Karjalassa; palvelujen asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta rakentamista ja siihen vaadittavan osaamisen, toimijaverkostojen sekä viestinnän vahvistamista. Hanke on uusien toimintamallien (TE-palvelujen ja kuntakokeilujen) tuki, joka mahdollistaa tarvittavan taustatyön, toimintaympäristön analyysin, kumppanuuksien tavoitteellisen kehittämisen niin maakunnassa kuin maakunnan ulkopuolella. Hankkeessa tunnistetaan erilaisia mahdollisuuksia tuottaa työllisyys- ja yrittäjyyspalveluja maakunnassa, kokeillaan niiden toimivuutta maakunnan tarpeisiin sekä järjestetään niiden rakentamisessa tarvittavaa osaamista ja sparrausta.

TAVOITTEET

KasvuPOK-hankkeella tavoitellaan:
• kokonaisvaltaista maakunnallista työllisyysstrategiaa,
• palvelujen ja palvelurakenteen kehittämistä ja vaikuttavuuden parantumista sekä
• toimijoiden osaamisen vahvistumista.


Hankkeessa painotetaan työllistymistä tukevien palveluiden kehittämistä yhdessä toimijaverkoston kanssa. Hankkeen toiminta-alueena on koko maakunta. Hanke tukee työllisyys- ja yrityspalvelujen toimeenpanoa ja siihen liittyvän osaamisen kehittämistä Pohjois-Karjalan keskeisille toimijoille. Tavoitteena on tuoda palvelujen järjestämiseen uusia näkökulmia ja työkaluja asiakaslähtöisempien ja vaikuttavampien palvelujen kokonaisvaltaisempaan ja tehokkaampaan suunnitteluun.


Vaikuttavat työllisyys- ja yrityspalvelut edistävät työttömien työmarkkinoille pääsyä ja ovat yhteiskunnan ja aluetalouden näkökulmasta kustannustehokkaita. Ne tehostavat myös yritysten osaavan työvoiman saatavuutta ja siten tukevat yritysten kasvua ja tuottavuutta.


Hankkeen toiminnalla pyritään nostamaan Pohjois-Karjalan työllisyys- ja yrityspalvelujen parissa toimivien tahojen osaamisen ja yhteistyön tasoa. Eri organisaatioiden johdon sitoutuminen yhteistyöhön on keskeistä palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämisessä. Ketterästi toimivassa toimijaverkostossa jaetaan tietoa ja asiantuntemusta, kehitetään verkoston osaamista sekä olemassa olevia resursseja käytetään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti asiakkaita kuullen ja heitä osallistaen. Hankkeen kohderyhmää ovat työllisyys- ja yrityspalvelujen tuottajat (TE-hallinto, kunnat ja hanketoimijat) ja lopullisena hyödynsaajana ovat uudistuvien työllisyys- ja yrityspalvelujen henkilö- ja yritysasiakkaat.

TOIMENPITEET


1. Uudistuvien palvelujen/ kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian yhteisen tahtotilan vahvistaminen maakunnassa
Työllisyyden voimavarat nähdään tulevaisuuden investointina paremmin toimiville työmarkkinoille maakunnassa. Niistä halutaan paras vaikuttavuus ja se edellyttää alueen toimijoilta yhteiseen tahtotilaan sitoutumista. Tähän liittyen hanke tuottaa tietoa päätöksentekijöille, tuo näkyville mm. työllisyys- ja yrityspalvelujen kehittämistyötä ja sen tuloksia, vahvistaa viestinnän strategista suunnittelua, viestijöiden ja substanssiosaajien yhteistyötä mm. yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoin. Hanke tukee osaltaan toimijoiden välistä yhteis- ja kehittämistyötä mm. erilaisilla yhteistyöfoorumeilla ja järjestämällä uudistuviin työllisyys- ja yrityspalveluihin liittyviä tapahtumia.

Työllisyyden voimavarojen kehittämistä parannetaan kehittämällä työvoimapalveluiden arkityön ja organisaation rakenteeseen liittyvien kokonaisprosesseja. Tarve prosessien kehittämiseen liittyy osaltaan kuntakokeilujen tuomiin muutosvaatimuksiin ja luo edellytyksiä kuntakokeilun sujuvalle toteutukselle. Prosessien kehittämisessä keskiössä on TE-toimiston asiantuntijoiden ja johdon yhteistyön kautta tapahtuva kehittäminen, mitä hanke tukee. Kestävät ja vaikuttavat kehittämistoimenpiteet edellyttävät myös laadullisen muutosjohtamisen ja muutoksen tuen huomiointia koko hankkeen ajan, erityisesti prosessien kehittämisen osalta.




2. Tiedolla johtamisen ja tiedon vaihdon lisääminen maakunnassa

Tiedolla johtamisen osaamista vahvistetaan maakunnassa ja keskeisesti osana ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategista toimintaa. Tavoitteena on lisätä alueellista yhteistyötä tiedon hyödyntämisessä sekä jakamisessa, ja tämän avulla pyrkiä muun muassa resurssiviisauteen toimijoiden kesken. Yhteisen tietopohjan vahvistamisen seurauksena vaikuttavuus maakunnan työllisyystoimissa lisääntyy, kun toimenpiteitä voidaan kohdentaa yhteisen jaetun tiedon perusteella.


Toimintojen kehittämistä ja palvelujen uudistumista tuetaan aktiivisella ja vuorovaikutteisella viestinnällä ja sidosryhmätyöllä koko hankkeen ajan. Hanke panostaa vaikuttavuusviestinnän kehittämiseen osana maakunnallisen työllisyysstrategian jalkauttamista ja työllisyys- ja yrityspalvelujen vaikuttavuuden lisäämistä.

TULOKSET

Hankkeen kehittämistyö vahvistaa työllisyys- ja yrityspalvelujen johtamista sekä organisoitumista, toimijoiden yhteistyö- ja tuotantorakenteita sekä heidän osaamistaan, selkeämpiä rooleja, sujuvampia palveluprosesseja.

Pidemmällä aikavälillä työnantaja- ja henkilöasiakkaat saavat tarpeensa mukaista vaikuttavaa palvelua, joten työllisyys- ja yrityspalvelujen tuottavuus ja kustannustehokkuus paranee ja työttömyys on vähentynyt.
ELY-keskuksella/ TE-toimistolla on lainsäädännön kautta työllisyys- ja yrityspalvelujen järjestäjän, kehittäjän ja koordinoijan rooli. Tuon roolin kautta ELY-keskus hyödyntää ja jalkauttaa hankkeen toiminnan tuloksia. Kuntakokeilujen myötä myös kuntien rooli vahvistuu työllisyyden hoidossa ja tarvitaan aikaisempaa syvempää yhteistyötä toimijoiden kesken. Tähän tarpeeseen vastataan uusien toimintamallien kehittämisellä ELY-keskuksen/TE-toimiston sekä kuntatoimijoiden välillä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat työllisyys- ja yrityspalvelujen tuottajat ja järjestäjät; ELY-keskus, TE-toimisto, kuntien elinkeino- ja työllisyyspalvelut, Siun sote, palvelujen tuottajat, oppilaitokset, kolmas sektori sekä ne ammattilaiset/ asiantuntijat, joiden osaaminen ja tehtävät liittyvät hankkeen kehittämistehtävään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen lopullisena hyödynsaajana ovat uudistuvien työllisyys- ja yrityspalvelujen henkilö- ja yritysasiakkaat: työnhakijat, työmarkkinoille pyrkivät työvoiman ulkopuolella olevat, alueen yritykset ja työpaikat; he hyötyvät kehitystyön kautta syntyvästä asiakaslähtöisemmästä ja vaikuttavammasta palvelutarjonnasta. Hankkeen viestintä suunnataan myös poliittisille päättäjille ja kansalaisille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 645 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 632 064

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 645 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 632 064

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Kontiolahti, Tohmajärvi, Joensuu, Nurmes, Lieksa, Rääkkylä, Liperi, Outokumpu, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomalaiset työmarkkinat ovat segregoituneet, mikä osaltaan jäykistää niitä. Sergregaation purkaminen otetaan huomioon työvoima- ja yrittäjyyspalvelujen kehittämistyössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Suomalaiset työmarkkinat ovat segregoituneet, mikä osaltaan jäykistää niitä. Sergregaation purkaminen otetaan huomioon työvoima- ja yrittäjyyspalvelujen kehittämistyössä. Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite mutta asia huomioidaan koulutusten hankintaprosesseissa ja koulutusten sisällöissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Asia huomioidaan tapauskohtaisesti esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Asia huomioidaan tapauskohtaisesti esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Vaikutus on vähäinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Vaikutus on vähäinen mutta tarvittaessa asia huomioidaan esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Vaikutus on vähäinen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Asia huomioidaan esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Asia huomioidaan esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeessa tuetaan uudenlaisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä. Kestävä kehittäminen huomioidaan koulutuspalveluhankinnoissa ja yritysten koulutusten sisällöissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Hankkeessa tuetaan uudenlaisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä kasvupalveluiden osalta. Kestävä kehittäminen ja aineettomien palvelujen tuotteistaminen ovat hankkeen ytimessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Digitalisaation ja paikkasidonnaisuuden merkityksen vähenemisen vaikutus huomioidaan palvelujen järjestämisessä verkossa ja etänä sekä koulutusten sisällöissä. Co-working tilojen hyödyntäminen. Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Hankkeessa tuetaan asiakaslähtöisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä erityisesti työllistyvyyden parantamiseksi ja yritysten kasvun tukemiseksi.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hankkeessa tuetaan asiakaslähtöisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä, ja niiden sisällöissä huomioidaan tasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Hankkeessa tuetaan asiakaslähtöisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä ja niiden sisällöissä huomioidaan kansalaisten yhdenvertaisuuden tukeminen sekä eri kulttuurien monimuotoisuuden vahvistaminen. Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä.
Kulttuuriympäristö 2 5
Asia huomioidaan tapauskohtaisesti esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä. Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä. Vahvistuva työllisyys tukee kulttuuriympäristön kehittymistä.
Ympäristöosaaminen 3 6
Asia huomioidaan tapauskohtaisesti esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

KasvuPOK-hankkeella tuettiin työllisyys- ja yrityspalvelujen toteutuksessa käynnissä olevaa laaja systeeminen muutosta. Muutoksen onnistunut läpivienti vaatii uudenlaista osaamista, yhteistyön vahvistamista, toimivien verkostojen luomista sekä uusien palvelujen ja yhteistyömallien kokeilemista ja pilotointia. Muuttuvien roolien ja yhteisymmärryksen löytämiseksi KasvuPOK-hankkeella tuettiin Pohjois-Karjalan työllisyys- ja yrityspalvelujen parissa toimivien tahojen vahvempaa vuorovaikutusta ja näkemysten yhteensovittamista.

ELY-keskuksella ja TE-toimistolla on keskeinen rooli työllisyys- ja yrityspalvelujen ja palvelurakenteiden
uudistamisessa ja eteenpäin viemisessä. KasvuPOK-hanke tuki uudistuksen toteuttamista Pohjois-Karjalassa edistäen palvelujen asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta rakentamista ja siihen vaadittavan osaamisen, toimijaverkostojen sekä viestinnän vahvistamista. Hanke toimi osaltaan uusien toimintamallien (TE-palvelujen ja kuntakokeilujen) tukena ja mahdollisti tarvittavan taustatyön, toimintaympäristön analyysin, kumppanuuksien tavoitteellisen kehittämisen niin maakunnassa kuin maakunnan ulkopuolella.

KasvuPOK-hankkeella tavoiteltiin:
• kokonaisvaltaista maakunnallista työllisyysstrategiaa,
• palvelujen ja palvelurakenteen kehittämistä ja vaikuttavuuden parantumista sekä
• toimijoiden osaamisen vahvistumista.

Hankkeessa painotettiin työllistymistä tukevien palveluiden kehittämistä yhdessä toimijaverkoston kanssa. Hanke tuki työllisyys- ja yrityspalvelujen toimeenpanoa ja siihen liittyvän osaamisen kehittämistä Pohjois-Karjalan keskeisille toimijoille. Tavoitteena oli tuoda palvelujen järjestämiseen uusia näkökulmia ja työkaluja asiakaslähtöisempien ja vaikuttavampien palvelujen kokonaisvaltaisempaan ja tehokkaampaan suunnitteluun. Vaikuttavat työllisyys- ja yrityspalvelut edistävät työttömien työmarkkinoille pääsyä ja ovat yhteiskunnan ja aluetalouden näkökulmasta kustannustehokkaita. Ne tehostavat myös yritysten osaavan työvoiman saatavuutta ja siten tukevat yritysten kasvua ja tuottavuutta.

Hankkeella pyrittiin nostamaan Pohjois-Karjalan työllisyys- ja yrityspalvelujen parissa toimivien tahojen osaamisen ja yhteistyön tasoa. Eri organisaatioiden johdon sitoutuminen yhteistyöhön on keskeistä palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämisessä. Ketterästi toimivassa toimijaverkostossa jaetaan tietoa ja asiantuntemusta, kehitetään verkoston osaamista sekä olemassa olevia resursseja käytetään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti asiakkaita kuullen ja heitä osallistaen. Hankkeen kohderyhminä olivat työllisyys- ja yrityspalvelujen tuottajat (TE-hallinto, kunnat ja hanketoimijat) ja lopullisina hyödynsaajina olivat uudistuvien työllisyys- ja yrityspalvelujen henkilö- ja yritysasiakkaat.

Hankkeen toimenpiteet:

1. Uudistuvien palvelujen/ kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian yhteisen tahtotilan vahvistaminen maakunnassa

Hanke edisti toiminnallaan yhteisen maakunnallisen työllisyyden tilannekuvan rakentumista ja työmarkkinoiden toimintaa. Työllisyyden hoidon resursseista paras vaikuttavuus saavutetaan eri toimijoiden yhteistyöllä ja sitoutumisella yhteiseen tahtotilaan. Yhteisen tilannekuvan rakentamiseksi hanke tuotti tietoa päätöksentekijöille, toi näkyville mm. työllisyys- ja yrityspalvelujen kehittämistyötä ja sen tuloksia, vahvisti viestinnän strategista suunnittelua, sekä viestijöiden ja substanssiosaajien yhteistyötä mm. yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoin. Keskeisinä toimenpiteinä yhteisen tilannekuvan luomisessa olivat maakunnan toimijoita laajalti osallistaneet prosessit: Pohjois-Karjalan parempi kohtaanto (2019, Ramboll) ja Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilannekuva -selvitys (2020, MDI). Hanke tuki toimijoiden välistä yhteis- ja kehittämistyötä järjestämällä erilaisia yhteistyöfoorumeja ja uudistuviin työllisyys- ja yrityspalveluihin liittyviä tapahtumia ja työpajoja:

Verkostovalmennusten kokonaisuus
Toimijoiden välisen yhteistyön tueksi KasvuPOK-hanke järjesti työllisyystoimijoiden verkostovalmennuksen verkostovalmentaja Timo Järvensivun johdolla (syksy 2021). Valmennukseen osallistui 90 toimijaa yli 40:stä maakunnan organisaatiosta, myös TE-toimistosta. Valmennuksen aikana kehitettiin verkostotyön työkirja, jonka ovat ottaneet käyttöön useat työllisyystoiminnassa mukana olevat asiantuntijat. Valmennuksen aikana syntyi kokonaan uusi yhteistyön foorumi "verkostojen verkosto", joka jatkaa verkostovalmennuksessa saatujen oppien hyödyntämistä ja jatkojalostamista Pohjois-Karjalassa.

Yhteinen toimintasuunnitelma
Osaltaan alueen työllisyystoimijoiden yhteistyötä on vahvistanut TE-toimiston, Joensuun kuntakokeilun sekä ELY-keskuksen TYO-yksikön yhteisen toimintasuunnitelman laadinta. Prosessin toteutuksesta vastasi KasvuPOK-hankkeen projektikoordinaattori ja työskentelyyn osallistuivat kolmen organisaation johto ja asiantuntijoita. Yhteisen toimintasuunnitelman myötä organisaatioiden välistä yhteistyötä vahvistetaan ja valmistaudutaan vuoden 2024 uudistukseen. Pohjois-Karjala on toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisessa edelläkävijöitä, sillä vastaavaa yhteistyötä ei ole tavoitteellisesti lähdetty vielä kaikilla alueilla edistämään.

Työllisyyden hoidon voimavaroja parannettiin kehittämällä työvoimapalveluiden arkityön ja organisaation rakenteeseen liittyviä kokonaisprosesseja. Tarve prosessien kehittämiseen liittyi osaltaan kuntakokeilujen käynnistymiseen ja loi edellytyksiä kuntakokeilun sujuvalle toteutukselle. Prosessien kehittämisessä keskiössä oli TE-toimiston asiantuntijoiden ja johdon yhteistyössä tapahtuva kehittäminen, jonka tukemisessa hankkeella oli keskeinen rooli. Kestävät ja vaikuttavat kehittämistoimenpiteet edellyttivät laadullisen muutosjohtamisen ja muutoksen tuen huomiointia koko hankkeen ajan, erityisesti prosessien kehittämisen osalta.

Ensimmäisenä TE-toimistolle suunnattuna toimenpiteenä oli Olli Oosin (Owal Group) toteuttama prosessityöskentely. Prosessityöskentelyllä selkeytettiin ja kuvattiin TE-toimiston asiakasprosessit ja niiden kehitystarpeet. Prosessien kuvauksen jälkeen TE-toimiston asiakasprosessien vahvistaminen jatkui kohdennettujen valmennusten avulla:
- TE-toimiston johtoryhmän puolen vuoden valmennuskokonaisuus (2021)
- TE-toimiston alkupalvelutiimin vuoden kestoinen ryhmävalmennus, uuden tiimin toiminnan käynnistämisen tueksi (2021–22) sekä
- TE-toimiston koko henkilöstön puolen vuoden kestoinen asiakaslähtöisen palveluohjauksen vahvistamisen valmennuskokonaisuus (2021). Valmennuksen toteutti Reijo Mylläri ja osallistujia oli noin 100. valmennuskokonaisuuden avulla valmistauduttiin erityisesti keväällä 2022 käynnistyvän uuden asiakaspalvelumallin tuomiin muutoksiin.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen työllisyysyksikölle järjestettiin vuonna 2020 muutoskyvykkyyden ja yhteissuunnittelun valmennus. Valmennuksen avulla pyrittiin vastaamaan sekä toimintaympäristön aiheuttamiin muutospaineisiin (mm. Lisääntynyt tarve yhteiskehittämisen vahvistamiseen työskennellessä organisaatioiden kanssa yhteistyössä) sekä toisaalta tukea yksikön toimintaa ja vahvistaa yhteishenkeä. Yksikön päällikkö toi valmennuskokonaisuuden päätteeksi esiin valmennuksen onnistuneen ja vahvistaneen yksikön toimintaa. Keväällä 2022 yksikölle järjestettiin fasilitointiosaamisen vahvistamisen neljän kerran koulutussarja, jossa syvennettiin työllisyystoimijoiden verkostovalmennuksessa saatuja oppeja. Koulutussarja tukee yksikön asiantuntijoita verkostotyön käytäntöjen jatkamisessa alueen työllisyyden kehittämisessä.


2. Tiedolla johtamisen ja tiedon vaihdon lisääminen maakunnassa

Tiedolla johtamisen osaamista vahvistettiin maakunnan verkostotyössä ja osana ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategista toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä alueellista yhteistyötä tiedon hyödyntämisessä sekä jakamisessa, ja tämän avulla pyrkiä muun muassa resurssiviisauteen toimijoiden kesken. Oletuksena oli, että yhteisen tietopohjan vahvistamisen seurauksena vaikuttavuus maakunnan työllisyystoimissa lisääntyy, kun toimenpiteitä voidaan kohdentaa yhteisen jaetun tiedon perusteella.

Tiedolla johtamisen kokonaisuuteen kuului tietotarpeiden määrittely ja uudenlaisten raportointiratkaisujen käyttöönotto. Hankkeen avulla pilotoitiin power Bi -raporttien ja sovellusten käyttöönottoa TE-hallinnossa. Raportoinnin kehittämisessä tehtiin yhteistyötä valtakunnallisen Mylly-kehittämishankkeen kanssa ja kerrottiin alueella tunnistetuista tietotarpeista ja niihin vastaavista teknisistä ratkaisuista. Keskeisiä hankkeessa kehitettyjä raportteja sovelluksia, jotka ovat siirtyneet hankkeen toiminta-aikana käyttöön ovat: Tulosjohtamisen seuranta -raportti, TE-toimiston yrityskäyntien seurantasovellus ja työllisyyden tilannekuvan automatisoitu -raportti. Raporttien laadinnan lisäksi hanke järjesti koulutusta uusien välineiden käyttöön ottoon.

Toimintojen kehittämistä ja palvelujen uudistumista tuettiin aktiivisella ja vuorovaikutteisella viestinnällä ja sidosryhmätyöllä koko hankkeen ajan.

TULOKSET

Hankkeen kehittämistyö vahvisti työllisyys- ja yrityspalvelujen johtamista sekä organisoitumista, toimijoiden yhteistyö- ja tuotantorakenteita sekä heidän osaamistaan, selkeämpiä rooleja, sujuvampia palveluprosesseja.

Pidemmällä aikavälillä hankkeen seurauksena työnantaja- ja henkilöasiakkaat saavat tarpeensa mukaista vaikuttavaa palvelua, joten työllisyys- ja yrityspalvelujen tuottavuus ja kustannustehokkuus paranee ja työttömyys on vähentynyt.

ELY-keskuksella/ TE-toimistolla on lainsäädännön kautta työllisyys- ja yrityspalvelujen järjestäjän, kehittäjän ja koordinoijan rooli. Tuon roolin kautta ELY-keskus hyödyntää ja jalkauttaa hankkeen toiminnan tuloksia. Kuntakokeilujen myötä kuntien rooli on vahvistunut työllisyyden hoidossa ja aikaisempaa syvempi yhteistyötä on tarpeen toimijoiden kesken. Tähän tarpeeseen vastattiin osaltaan tukemalla yhteisten toimintamallien kehittämistä ELY-keskuksen/TE-toimiston sekä kuntatoimijoiden välillä ja vahvistamalla maakunnassa tehtävää verkostotyötä.