Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21576

Hankkeen nimi: KasvuPOK

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Kauppakatu 40 B

Puhelinnumero: +358295026000

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Inkeri Mauranen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.mauranen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358295026077

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TARVE
Viime vuosina valmistelussa ollut kasvupalvelu-uudistus on merkittävin työllisyys- ja yrityspalveluja koskeva muutostilanne pitkään aikaan. Järjestäjä-tuottajamallilla toteutettavien työllisyys- ja yrityspalvelujen toimeenpano on laaja systeeminen muutos, mikä vaati sekä palvelujen järjestäjiltä että palveluntuottajilta uudenlaista osaamista, yhteistyön vahvistamista, toimivien verkostojen luomista sekä uusien tuotantomallien ja palvelujen kokeilemista ja pilotointia. Roolien ja yhteisymmärryksen löytämiseksi tarvitaan Pohjois-Karjalassa työllisyys- ja yrityspalvelujen parissa toimivien tahojen vahvempaa vuorovaikutusta ja näkemysten yhteensovittamista.

ELY-keskuksella ja TE-toimistolla on keskeinen rooli työllisyys- ja yrityspalvelujen ja palvelurakenteiden uudistamistyössä, sen valmistelun johtamisessa ja eteenpäin viemisessä. Hanke tukee palvelu-uudistukseen keskeisesti kuuluvan järjestäjä-tuottamallin toteuttamista Pohjois-Karjalassa; järjestäjä-tuottajamallin asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta rakentamista ja siihen vaadittavan osaamisen, toimijaverkostojen sekä viestinnän vahvistamista. Hanke on uuden toimintamallin valmistelun tuki, joka mahdollistaa tarvittavan taustatyön, toimintaympäristön analyysin, kumppanuuksien tavoitteellisen kehittämisen niin maakunnassa kuin maakunnan ulkopuolella. Hankkeessa tunnistetaan erilaisia mahdollisuuksia tuottaa työllisyys- ja yrittäjyyspalveluja maakunnassa, kokeillaan niiden toimivuutta maakunnan tarpeisiin sekä järjestetään niiden rakentamisessa ja hankintatavoissa tarvittavaa osaamista ja sparrausta.

TAVOITTEET
Hanke tukee työllisyys- ja yrityspalvelu-uudistuksen toimeenpanoa ja siihen liittyvän osaamisen kehittymistä Pohjois-Karjalan keskeisille toimijoille. Tavoitteena on parantaa uudistuvien työllisyys- ja yrityspalvelujen vaikuttavuutta ja rakentaa niiden järjestämisen ja tuottamisen mallia. Tavoitteena on tuoda palvelujen järjestämiseen uusia näkökulmia ja työkaluja asiakaslähtöisempien ja vaikuttavampien palvelujen kokonaisvaltaisempaan ja tehokkaampaan suunnitteluun, hankintaan ja sopimuksenhallintaan.

Vaikuttavat työllisyys- ja yrityspalvelut edistävät työttömien työmarkkinoille pääsyä ja ovat yhteiskunnan ja aluetalouden näkökulmasta kustannustehokkaita. Ne tehostavat myös yritysten osaavan työvoiman saatavuutta ja siten tukevat yritysten kasvua ja tuottavuutta. Hanke tarjoaa kahden kasvupalvelupilotin avulla palvelujen järjestäjille osaamista ja alustan kokeilla erilaisia tuotantomalleja ja palvelutuottajille kehittämisalustan palvelu-uudistukseen valmistautumisessa.

Hankkeen toiminnalla haetaan selkeää muutosta Pohjois-Karjalassa työllisyys- ja yrityspalvelujen parissa toimivien tahojen osaamistasoon ja yhteistyöhön. Eri organisaatioiden johdon sitoutuminen yhteistyöhön on keskeisintä palvelujen ja palvelurakenteiden kehittämisessä. Ketterästi toimivassa toimijaverkostossa jaetaan tietoa ja asiantuntemusta, kehitetään verkoston osaamista sekä olemassa olevia resursseja käytetään vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti asiakkaita kuullen ja heitä osallistaen. Hankkeen kohderyhmää ovat potentiaaliset palvelujen tuottajat ja järjestäjät ja lopullisena hyödynsaajana ovat uudistuvien työllisyys- ja yrityspalvelujen henkilö- ja yritysasiakkaat.

TOIMENPITEET
Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat kahteen toisiaan tukevaan kehittämistavoitteeseen:

1.Asiakaslähtöisen ja kustannustehokkaan järjestäjä-tuottajamallin rakentamisessa tarvittavan järjestäjän ja palveluntuottajan osaamisen kehittäminen

Uudistuvien työllisyys- ja yrityspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen vaatii toimijoilta uudenlaista osaamista ja näkemystä: miten päästään organisaatiolähtöisestä optimoinnista kokonaisvaltaisempaan systeemiajatteluun. Iso uudistus haastaa myös olemassa olevat vahvuudet, kuten hankintaosaaminen, joita myös täytyy kehittää.

Tavoitteeseen liittyen hanke hankkii, kokoaa ja analysoi tietoa uudistuvien työllisyys- ja yrityspalveluja ja palvelurakenteita koskevaa päätöksenteon tueksi hyödyntäen tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita, muualta saatuja kokemuksia jne. Hanke vahvistaa työllisyys- ja yrityspalvelukumppanuuksia ja osallistaa toimijoita kehittämistyöhön. Hanke tukee Pohjois-Karjalassa toteutettavien kasvupalvelupilottien/kokeilujen suunnittelua, toimintaa ja tulosten analysointia. Toimijoiden osaamista kehitetään arvioimalla muutostilanteeseen liittyviä järjestäjien ja palveluntuottajien osaamis- ja tukitarpeita ja tarvittavien asiantuntija- ja osaamispalveluja hankinta vuosille 2019-2021, ottaen huomioon olemassa oleva tarjonta, ml. valtakunnallisesti toteutettavat muutosvalmennukset. Hanke etsii toimivia malleja ja tuo syötteitä Pohjois-Karjalaan muualta Suomesta ja Euroopasta, mm. yhteistyössä muiden vastaavien hankkeiden kanssa.


2. Uudistuvien palvelujen/ kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian yhteisen tahtotilan vahvistaminen maakunnassa

Työllisyyden voimavarat nähdään tulevaisuuden investointina paremmin toimiville työmarkkinoille maakunnassa. Niistä halutaan paras vaikuttavauus ja se edellyttää alueen toimijoilta yhteiseen tahtotilaan sitoutumista.
Tähän liittyen hanke tuottaa tietoa päätöksentekijöille, tuo näkyville mm. työllisyys- ja yrityspalvelujen kehittämistyötä ja sen tuloksia, vahvistaa viestinnän strategista suunnittelua, viestijöiden ja substanssiosaajien yhteistyötä mm. yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoin. Hanke tukee osaltaan toimijoiden välistä yhteis- ja kehittämistyötä mm. erilaisilla yhteistyöfoorumeilla ja järjestämällä uudistuviin työllisyys- ja yrityspalveluihin liittyviä tapahtumia.

TULOKSET
Hankkeen kehittämistyö vahvistaa työllisyys- ja yrityspalvelujen johtamista sekä organisoitumista ja olemassa olevien palvelumarkkinoiden kasvua, uusien palvelutuotteiden syntymistä, toimijoiden yhteistyö- ja tuotantorakenteita sekä heidän osaamistaan, selkeämpiä rooleja, sujuvampia palveluprosesseja.
Pidemmällä aikavälillä työnantaja- ja henkilöasiakkaat saavat tarpeensa mukaista vaikuttavaa palvelua, joten työllisyys- ja yrityspalvelujen tuottavuus ja kustannustehokkuus paranee ja työttömyys on vähentynyt. Uusia palveluntuottajia on syntynyt markkinoille ja niiden toiminta-alue on laajentunut maakunnan ulkopuolelle.
ELY-keskuksella/ TE-toimistolla ja jatkossa maakuntahallinnolla on lainsäädännön kautta työllisyys- ja yrityspalvelujen järjestäjän, kehittäjän ja koordinoijan rooli. Tuon roolin kautta ELY-keskus hyödyntää ja jalkauttaa hankkeen toiminnan tuloksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat työllisyys- ja yrityspalvelujen tuottajat ja järjestäjät; ELY-keskus, TE-toimisto, kuntien elinkeino- ja työllisyyspalvelut, Siun sote, palvelujen tuottajat, oppilaitokset, kolmas sektori sekä ne ammattilaiset/ asiantuntijat, joiden osaaminen ja tehtävät liittyvät hankkeen kehittämistehtävään. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat potentiaalisia palveluntuottajia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen lopullisena hyödynsaajana ovat uudistuvien työllisyys- ja yrityspalvelujen henkilö- ja yritysasiakkaat: työnhakijat, työmarkkinoille pyrkivät työvoiman ulkopuolella olevat, alueen yritykset ja työpaikat; he hyötyvät kehitystyön kautta syntyvästä asiakaslähtöisemmästä ja vaikuttavammasta kasvupalvelutarjonnasta. Maakuntavalmistelussa olevat poliittiset päättäjät ja kansalaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 322 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 645 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Outokumpu, Polvijärvi, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Liperi, Kontiolahti, Tohmajärvi, Valtimo, Juuka, Kitee, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 180

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomalaiset työmarkkinat ovat segregoituneet, mikä osaltaan jäykistää niitä. Sergregaation purkaminen huomioidaan kasvupalvelujen kehittämistyössä ja kasvupalvelumarkkinoiden vahvistamisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Suomalaiset työmarkkinat ovat segregoituneet, mikä osaltaan jäykistää niitä. Sergregaation purkaminen kasvupalvelujen kehittämistyössä ja kasvupalvelumarkkinoiden vahvistamisessa. Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole hankkeen päätavoite mutta asia huomioidaan koulutusten hankintaprosesseissa ja koulutusten sisällöissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Asia huomioidaan tapauskohtaisesti esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä. Erityisesti Kanadan yrityspilotin toiminnassa asia tulee esille vahvasti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Asia huomioidaan tapauskohtaisesti esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä. Erityisesti Kanadan yrityspilotin toiminnassa asia tulee esille vahvasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Vaikutus on vähäinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Vaikutus on vähäinen mutta tarvittaessa asia huomioidaan esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Vaikutus on vähäinen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Asia huomioidaan esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 4
Asia huomioidaan esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 5
Hankkeessa tuetaan uudenlaisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä kasvupalveluiden osalta. Kestävä kehittäminen huomioidaan koulutuspalveluhankinnoissa, yritysten koulutusten sisällöissä sekä kasvupalvelupilottien toteutuksessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Hankkeessa tuetaan uudenlaisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä kasvupalveluiden osalta. Kestävä kehittäminen ja aineettomien palvelujen tuotteistaminen on kasvupalveluiden ytimessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Digitalisaation ja paikkasidonnaisuuden merkityksen vähenemisen vaikutus huomioidaan palvelujen järjestämisessä verkossa ja etänä sekä koulutusten sisällöissä. Co-working tilojen hyödyntäminen. Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Hankkeessa tuetaan asiakaslähtöisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä erityisesti työllistyvyyden parantamiseksi ja yritysten kasvun tukemiseksi.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hankkeessa tuetaan asiakaslähtöisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä, ja niiden sisällöissä huomioidaan tasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Hankkeessa tuetaan asiakaslähtöisten palvelutuotantorakenteiden ja palvelujen kehittymistä ja niiden sisällöissä huomioidaan kansalaisten yhdenvertaisuuden tukeminen sekä eri kulttuurien monimuotoisuuden vahvistaminen. Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä.
Kulttuuriympäristö 2 5
Asia huomioidaan tapauskohtaisesti esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä. Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä. Vahvistuva työllisyys tukee kulttuuriympäristön kehittymistä.
Ympäristöosaaminen 3 6
Asia huomioidaan tapauskohtaisesti esim. yritysten koulutuspalveluhankinnoissa ja koulutusten sisällöissä.Otetaan huomioon kokonaisvaltaisen työllisyysstrategian valmistelutyössä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-