Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21577

Hankkeen nimi: NOY - Nuoret osaksi yhteisöämme

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Punainen Risti, Oulun piiri

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0210187-6

Jakeluosoite: Uusikatu 22

Puhelinnumero: 0405772417

Postinumero: 90100

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: https://rednet.punainenristi.fi/oulu

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Vatka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suomen Punaisen Ristin Oulun piiri, projektivastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.vatka(at)redcross.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5022 565

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen Punaisen Ristin Oulun piirin toteuttaman NOY - Nuoret osaksi yhteisöämme -hankkeen (2019–2021) tavoitteena on parantaa ilman työ- tai koulutuspaikkaa olevien 16–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten elämänhallintaa, hyvinvointia ja arjen taitoja erilaisten toiminnallisten menetelmien ja ryhmätoiminnan avulla. Matalan kynnyksen toiminnallisten menetelmien avulla luodaan syrjäytymisvaarassa oleville nuorille uusia sosiaalisen kuntoutumisen polkuja ja lisätään heidän itseluottamustaan sekä osallisuuttaan omassa elämässä ja paikallisesti. Ryhmätoiminnan lisäksi nuoret kohdataan myös yksilöllisesti. Lisäksi nuorille tarjotaan työelämätaitoja edistävää toimintaa. Toiminnassa huomioidaan nuorten erilaiset taustat. Elämänhallinnan ongelmat voivat johtua esimerkiksi työttömyydestä, koulutuspaikan puutteesta, mielenterveyden ongelmista, yksinäisyydestä, elämän kriiseistä tai tulevaisuuden suunnittelun vähäisyydestä.

Toiminnallisia menetelmiä on paljon ja niitä sovelletaan hankkeessa monipuolisesti. Niitä ovat esimerkiksi kehon ja mielen hyvinvointia lisäävä toiminta sekä taidepainotteinen toiminta. Tavoitteena on lisäksi työelämätaitojen opetteleminen esimerkiksi ensiapukurssin (EA1) sekä hygieniapassin suorittamisella. Nuorten kanssa osallistutaan myös Punaisen Ristin osastojen moniin erilaisiin toimintaryhmiin. Niitä ovat esimerkiksi palvelutalon asukkaiden ulkoiluttaminen ja muu viriketoiminta heidän kanssaan, monikulttuurinen ja nuorten toiminta, ensiapuryhmät ja erilaisten vapaaehtoistyön kurssien käyminen oman mielenkiinnon mukaan. Kurssien käymisestä voi kehittyä tärkeä itsetunnon rakentumisen ja omiin kykyjen uskomisen apuväline. Nuorten kanssa tiedottamiseen ja viestimiseen käytetään pääasiassa maksutonta pikaviestisovellusta.

Nuorten elämänhallinnan paraneminen on hankkeen keskeinen tavoite ja sen toteutuessa luodaan samalla uutta sosiaalisen kuntoutumisen toimintamallia, joka on levitettävissä laajemmin muiden toimijoiden kuten vapaaehtoisjärjestöjen käyttöön. Mallissa keskeistä on yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Nuoret ovat mukana hankkeen toiminnan suunnittelemisessa, toteuttamisessa sekä kehittämisessä. Hankkeen tavoitteita seurataan itsearviointimenetelmällä. Hanke vastaa nuorten syrjäytymiseen ja tulevaisuuden haasteisiin ennaltaehkäisevästi. Hankkeen lähtökohtana on toiminnallisuus, jolloin saadaan mukaan niitä henkilöitä, jotka eivät osallistu ja hyödy perinteisistä työvoimahallinnollisista toimenpitenpiteistä tai joille ne eivät ole riittäviä. Tavoitteena on juurruttaa sosiaalisen kuntoutumisen malli niin, että se on sovellettavissa myös muiden vapaaehtoistyön järjestöjen toimintojen kontekstissa. Hankkeen aikana selvitetään mahdollisuuksia tarjota kaupungille tai mahdolliselle maakunnalle sosiaalisen kuntoutumisen paikkoja. Hankkeessa tuotettu tieto avataan vapaaseen käyttöön tietosuojakysymykset huomioiden.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella tai ilman työ- tai koulutuspaikkaa olevat 16-29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, joilla on taustalla erilaisia elämänhallinnan ongelmia, kuten yksinäisyyttä ja toimintakyvyn heikentymistä. Ongelmat voivat johtua työttömyydestä, ammatinvalinnan haasteista, koulutuspaikan puutteesta, mielenterveyden ongelmista, kuulumisesta vähemmistöryhmiin, kotoutumisen ongelmista tai moninaisista elämän kriiseistä. Aikuiseksi kasvamiseen ja itsenäistymiseen liittyy moninaisia haasteita, joihin nuoret tarvitsevat tukea.

Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista eikä siihen tulla mukaan minkään tahon velvoittamana. Siihen ei siten kuulu TE-toimiston ja tai sosiaalitoimen velvoitteita. Tästä syystä tarvitaan laajaa yhteistyötä ja oikeanlaista nuoriin kohdistuvaa tiedottamista, jotta nuoret saadaan toimintaan mukaan.

NOOY-projektikokeilun aikana havaittiin, että nuorella on vaara syrjäytyä siitä huolimatta, että hänellä oli opiskelupaikka tai työpaikka. Kokemukset muun muassa yksinäisyydestä, kiusatuksi tulemisesta, erilaisuudesta tai terveydentilan aiheuttamista haasteista lisäsivät nuorilla syrjäytymisen vaaraa. NOY-hankkeen tavoitteena on löytää myös tähän kohderyhmään kuuluvia nuoria.

Yhteistyö omien vapaaehtoisten, muiden vapaaehtoistoimijoiden ja viranomaistahojen kanssa on hankkeen onnistumisen kannalta avainasemassa. Päähakijan asiakkaiden lisäksi kumppaneiden kautta hankkeeseen saadaan osallistujia, toteuttajia ja osaamista. Kumppaneina ovat Sivakka oy, Mielenvireys ry, Suomen Punaisen Ristin paikallisosastot, Vuolle Setlementin Tyttöjen talo ja Poikien talo ja lisäksi muita neuvottelun alla olevia tahoja. Asiakkaita ohjautuu hankkeeseen TE-toimiston ja oppilaitosten ynnä muiden tahojen kautta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat 
kumppaneiden lisäksi muut sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä opinto- ja harrastetoimintaa järjestävät tahot, Punaisen Ristin vapaaehtoiset,
maakunnallisesta sote-palvelusta päättävät henkilöt ja vaikuttajat sekä nuorisotyön ammattilaiset. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekevät toimijat, päättäjät ja vaikuttajat paikallisesti sekä alueen asumispalveluja tuottava yhteistyökumppaniyritys että hankkeeseen osallistuvien perheenjäsenet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 420 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutkimus- ja tilastotietoja on analysoitu hankkeen osallistujatarpeen kartoittamiseksi. Sekä työttöminä että ilman koulutuspaikkaa olevien nuorten joukossa on prosentuaalisesti enemmän miehiä kuin naisia. Vuonna 2017 Oulussa 18–24-vuotiaista miehistä on ollut työttömänä 24,1 % ja 18–24-vuotiaista naisista 18,2 %. Vastaavat luvut koulutuksen ulkopuolelle jääneiden kohdalla ovat 7,6 % ja 5,4 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toiminnoissa on mukana sekä miehiä että naisia. Miesten mukaan houkuttelemiseen täytyy erityisesti panostaa. NOOY-hankkeessa ei juurikaan ollut mukana miehiä. Miehiä kiinnostaa esimerkiksi toiminnallisuus. Suomen Punaisen Ristin paikallisosastojen toimintaryhmissä miehiä on eniten mukana lähinnä toiminnallisella puolella, kuten EA-ryhmissä. Hankkeessa tehdään sukupuolivaikutusten arviointia hankkeen toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole yksinomaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tai segregaation purkaminen. Hanke edistää niin nuorten miesten kuin naistenkin osallisuutta ja sosiaalista kuntoutumista. Osallistujat voivat olla tasapuolisesti sekä miehiä että naisia, joilla on tarvetta elämänhallinnan parantamiseen ja osallisuuden tukemiseen. Tuloksia arvioidaan sekä hankkeen kestäessä että hankkeen lopussa muun muassa sukupuolinäkökulmasta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hanke ei sinänsä liity ekologiseen kestävyyteen, mutta nämäkin teemat todennäköisesti nousevat esiin nuorten kanssa keskusteltaessa sekä otetaan huomioon nuorten kanssa työskenneltäessä. Ympäristön tila ja luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa nuorissa ahdistusta ja näköalattomuuden tunnetta. Omaan elämänhallintaan liittyviä teemoja ovat esimerkiksi kulutuskäyttäytyminen, kierrätys, ruokahävikin pienentäminen ja hävikkiruoan hyödyntäminen. Piiritoimistossa pyritään mahdollisuuksien mukaan paperittomuuteen, tiloissa kierrätetetään sekajäte, biojäte, kartonki, pahvi, pienmetalli sekä ongelmajätteet. Oulun piiri on liittymässä Green Office -järjestelmään. Oulun osaston toteuttama maahanmuuttajille suunnattu asumisapu kierrättää vanhat vuodevaatteet ja pyyhkeet niitä tarvitseville ja ensiapuryhmä käyttää pois päiväyksestä menneet EA-tarvikkeet harjoituksissaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ovat muun muassa ruoan kallistuminen ja sään ääri-ilmiöt. Nuorten halutessa keskustellaan näistä asioista ja harjoitellaan tekemään edullista kasvisruokaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Ei suoranaista vaikutusta. Yhteistyössä Tolppa-hankkeen kanssa huomioidaan luontoarvot toimintoja suunniteltaessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonepäästöjen aiheuttajat, mitkä kaikki osa-alueet voidaan huomioida hankkeessa. Piirin toimitiloihin keskustassa ja Hietasaaressa on hyvät liikenneyhteydet julkisella liikenteellä, lisäksi vapaaehtoiset suosivat toiminnassaan kimppakyytejä. Nuorten kanssa voidaan harjoitella tekemään edullista kasvisruokaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Ei suoranaista vaikutusta. Hankkeessa voidaan tehdä 1–2 kertaa vuodessa retki johonkin nuorten valitsemaan Natura-kohteeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Hankkeen toimintamenetelmissä ei käytetä paljon materiaaleja eikä tuoteta jätettä. SPR:n ruoka-aputoimintaan ja Kontti-kierrätystavarataloon tutustuminen mahdollistavat nuorille laajemman näkökulman saamisen kierrätykseen. SPR Oulun osaston pop up-tapahtumissa on ollut ruokateemoja, joissa suositaan lähiruokaa ja pyritään kustannustehokkutteen ja ruokahävikin vähentämiseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Ei suoranaista vaikutusta. Nuorten kiinnostusten mukaan mahdollisuus tutustua Suomessa tällä hetkellä oleviin uusiutuviin energialähteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Pienhankinnat pyritään tekemään pieniltä paikallisilta kestävän kehityksen periaatteet huomioivilta toimijoilta ja yrityksiltä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Hankkeen toimintamenetelmissä ei käytetä paljon materiaaleja eikä tuoteta jätettä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeessa pyritään suosimaan julkisia liikennevälineitä, kimppakyytejä ja yhteiskuljetuksia. Piirillä ja Oulun osastolla on kummallakin olemassa yksi kaupunkipyörä, jota voidaan tarvittaessa lainata nuorille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 5
Hyvinvoinnin edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat hankkeen pääteemat. Hankkeen toimintaperiaatteet edistävät ihmisten välistä yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Nuorista saadaan esille potentiaalia, josta he itsekään eivät ole olleet tietoisia. Nuorten omat kyvyt pyritään löytämään mahdollisuuksien mukaan sekä hyödyntämään hankkeessa. Punaisen Ristin tärkeimpänä tavoitteena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa. Se edistää ihmisten välistä ymmärrystä, ystävyyttä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa.
Tasa-arvon edistäminen 8 5
Kohderyhmä tulee olemaan moninainen, joten ihmiset oppivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja jokaisella on oikeus osallistua. Hankkeen osallistujat ovat heikommassa asemassa olevia. Hanke on suunnattu sekä miehille että naisille. Nuoret ovat hankkeessa yhteiskehittäjiä. Hanke pyrkii parantamaan nuorten yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 5
Hankkeessa pyritään parantamaan nuorten osallisuutta sekä omassa elämässä että paikallisesti. He ovat myös mukana hankkeen toteuttamisessa. Kunnioitetaan jokaisen yksilön omia tavoitteita ja keskitytään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksien ja osallisuuden vahvistamiseen. Punainen Risti pyrkii lievittämään ihmisten kärsimyksiä pelkästään avun tarpeen, ei kansallisuuden, uskonnon, rodun, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman perusteella. Se antaa etusijan niille, jotka ovat suurimmassa hädässä.
Kulttuuriympäristö 0 2
Ei suoranaista vaikutusta paikalliseen kulttuuriympäristöön. Oulun Osastolla toimii kansainvälinen klubi, jonka sisällöntuottamiseen nuorilla on mahdollisuus tustustua ja osallistua. Myös muilla paikallisosastoilla on monikulttuurista vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoisissa on myös monista eri kulttuuritaustoista olevia ihmisiä. Toimintoja tapahtuu sekä paikallisissa oululaisissa, valtakunnallisissa että kansainvälisissä kulttuuriympäristöissä.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeessa voidaan tehdä yhteistyötä paikallisten ympäristöjärjestöjen kanssa. Nuorten kanssa voidaan opetella yhdessä erilaisia luontotaitoja ja perehtyä erilaisiin luontoon liittyviin nuoria itseään kiinnostaviin tekemisen muotoihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-