Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21578

Hankkeen nimi: Vahva yrittäjyys – yrittäjien talousosaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.7.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Yrittäjät ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0586534-5

Jakeluosoite: Urho Kekkosen katu 2C

Puhelinnumero: 050 5752353

Postinumero: 00100

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: https://www.yrittajat.fi/helsingin-yrittajat

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Marja Susanna Ypyä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: susanna.ypya(at)yrittajat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5574200

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tämän hankkeen toteuttaa Helsingin Yrittäjät ry yhdessä kumppaneidensa kanssa ajalla 1.8.2019 – 31.7.2021.

Tarve hankkeelle

Yrityksen heikko talous, yrittäjän vähäinen talousosaaminen ja näistä seuraavat yrittäjän sosiaaliturvan ongelmat uhkaavat erityisesti yksinyrittäjien ja pienten työllistävien yritysten omistaja-yrittäjien työhyvinvointia, terveyttä ja jaksamista. Työllistävissä yrityksissä yrityksen heikolla taloudella on yhteys myös kykyyn työllistää henkilökuntaa. Talousosaamista kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta, kannattavuutta ja kasvumahdollisuuksia sekä työhyvinvointia ja mahdollistaa työllistämistä tässä yhteiskunnallisesti merkittävässä ja kasvavassa joukossa yrittäjiä.

Suomen Asiakastiedon mukaan lähes joka neljäs suomalainen yritys (noin 100 000 yritystä) on taloudellisesti riskialttiita. Noin 15 %:lla pk-yrityksistä on ollut talous- ja maksuvaikeuksia viimeksi kuluneen 3 kk aikana. Näistä arvioidaan muodostuvan satojen miljoonien luottotappiot rahoittajille ja valtiolle. Konkurssien ja velkasaneerausten kautta menetettiin 2016 lähes 13 000 työpaikkaa.

Yksin- ja mikroyrittäjillä henkilökohtaisen talouden peruspilarit ovat selkeästi yrityksen taloudellisen menestyksen varassa. Yrityksen kriisiytyvä talous heilauttaa voimakkaasti yrittäjän ja tämän perheen taloutta. Palkanmaksamismahdollisuus yrittäjälle itselleen ja henkilökunnalle on suoraan verrannollinen yrityksen talouden kuntoon. Erityisesti yksinyrittäjien tulotaso on keskimäärin alhainen. Suomen Yrittäjien 2016 toteutetun Yksinyrittäjätutkimuksen, jonka vastaajista 90 prosenttia oli päätoimisia, mukaan neljännes yksinyrittäjistä ansaitsee bruttona alle 1 000 euroa kuukaudessa ja puolella tulot jäävät alle 2 200 euron.

Yrityksen heikko taloudellinen menestys ja tätä myötä yrittäjän heikko tulotaso altistaa monille ongelmille sekä lyhyellä (toimeentulo, työttömyysturva, sairausajan toimeentulo, jaksaminen) että pidemmällä tähtäimellä (eläkkeen taso). Heikko taloudellinen turva voi johtaa myös yrittäjän yksityistaloudessa maksuvalmiusongelmiin ja ylivelkaantumiseen. Yrityksen heikko taloudellinen tilanne ei kuormita ainoastaan yrittäjää, vaan myös työntekijöitä. Työn epävarmuus on yksi tärkeimmistä stressiä aiheuttavista tekijöistä.

Yrittäjän omaa hyvinvointia rasittavat jaksamisen haasteet ovat monesti sidoksissa yrityksen heikkoon talouteen. Kun yritys ei kannata ja yrittäjä ei saa siitä kohtuullista palkkaa, tilannetta voidaan jonkin aikaa yrittää korjata työskentelemällä yhä kovemmin. Pitkään jatkuessaan tällainen työmäärä ja talousasioista syntyvä stressi kuormittaa yrittäjän jaksamista enenevässä määrin.

Yrittäjien mielenterveystyössä talousongelmaiset yrittäjät ovat suuri apua hakeva ryhmä, ja tutkimuksissa on todettu, että vaikka yrittäjien kuolleisuus on yleisesti samaa tasoa palkansaajien kanssa, on alimpaan tuloryhmään kuuluvilla yrittäjillä naisilla kuolleisuus 20 % keskiarvoa suurempi ja miehillä 32 % suurempi. Itsemurhia yrittäjät, sekä miehet että naiset, tekivät noin 10 % useammin kuin palkansaajat, mutta tämä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Myös vähäinen vertaistuki on yrittäjien keskuudessa yleinen tilanne. Helsingin Yrittäjien HYMY-hankkeen useissa vertais- ja hyvinvointiryhmissä eniten keskusteltuja aihepiirejä ovat talouden ja jaksamisen noidankehä sekä vertaistuen puuttuminen. Kun talous ei kanna, kuormittaa se yrittäjän jaksamista, ja jaksamisen heikentyessä yrittäjällä on yhä vähemmän voimavaroja talouden ja muun yrityksen toiminnan kehittämiseen tai avun ja vertaistuen etsimiseen. Tämä voi pahimmillaan johtaa yrityksen toiminnan kriisiytymiseen esimerkiksi konkurssin kautta ja/tai yrittäjän uupumiseen.

Yrityksen talousosaamista tarvitaan kaikissa yritystoiminnan vaiheissa. Tilastojen mukaan jopa puolet uusista yrityksistä lopettaa toimintansa tai ajautuu konkurssiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Kyse on tällöin useinkin rahoituksen puutteesta, heikosta talouden ennakkosuunnittelusta tai yrityksen todellisen asiakaspotentiaalin arvioinnin puutteellisuudesta tai ylioptimismista. Suurimmat kompastuskivet ovat asiakashankinta, myyntityö ja markkinointi.

Jotta yritys selviytyy, on sen saatava toiminta kannattavaksi mahdollisimman nopeasti. Lisäksi rahoituslaskelmissa käyttöpääomaa lasketaan liian pieneksi tai sitä ei ole laskettu ollenkaan, jolloin seuraa jossain vaiheessa kassavaje ja siitä alkavat suuremmat ongelmat. Usein myös yrityksen ensimmäisen vuoden tulot määritellään liian pieniksi ennakkoveroa varten.

Ongelmia saattaa paisuttaa huono kirjanpito, jossa pyritään säästämään ja tekemään siksi kirjanpitoa aluksi itse tai hankkimaan halvin mahdollinen kirjanpitäjä. Monelta yrittäjältä puuttuu ulkopuolinen talousasiantuntija, jos tilitoimistolla ei ole osaamista konsultoivaan sparraukseen tai apua ei osata hakea muualta. Yrityksen talouden kehittämiseen ja työhyvinvoinnin tukemiseen on olemassa kohtuullisen paljon erilaisia palveluja ja tukitoimia, mutta ne ovat hajallaan eri toteuttajaorganisaatiossa ja tämän vuoksi niitä ei helpolla löydetä.


Hankkeen tavoitteet ja painopisteet

Hankkeen tavoite on kehittää taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevien pienyrittäjien osaamista yrityksen talouden ja oman hyvinvoinnin johtamisessa ja siten luoda heille mahdollisuuksia kestävään yritystoimintaan, kasvuun ja parempaan työhyvinvointiin.
Hankkeen painopistealueet ovat 1) yrittäjän talousosaamisen merkityksen ymmärtäminen ja osaamisen kehittäminen, 2) yrittäjän tukeminen (taloudellisista haasteista johtuvissa) hyvinvointi- ja jaksamisongelmissa ja 3) kehittäjä- ja yhteistyökumppaniverkoston yhteistyön tiivistäminen, näiden palvelujen löydettävyyden parantaminen ja mahdollisesti uusien tarvelähtöisten palveluaihioiden synnyttäminen sekä helpomman ja nopeamman avunsaannin edistäminen yrittäjille.

Hanke lisää tietoisuutta yrityksen talouden ja yrittäjän oman hyvinvoinnin johtamisesta laajalle yrittäjäjoukolle tarjoamalla tietoa viestinnän ja tapahtumien avulla. Tavoitteena on 1) havahduttaa yrittäjiä huomaamaan yrityksen talouden vaaran merkit riittävän ajoissa, 2) tarjota aloittaville yrittäjille riittävästi tietoa siitä, mitä yrityksen talouden johtaminen edellyttää ja 3) tarjota jo toimiville yrittäjille osaamista ja työkaluja oman yrityksen talouden ja oman hyvinvoinnin kehittämiseen sekä vertaistukea näihin.


Hankkeen toiminta

Hankkeen toiminta voidaan kuvata kolmena rinnakkain etenevänä polkuna, jotka linkittyvät toisiinsa. Näistä Yleinen osaamispolku pitää sisällään suuremmalle yrittäjäjoukolle suunnattuja talous- ja jaksamisaiheisia tilaisuuksia sekä webinaareja/verkkovalmennuksia.

Hankkeen erottuvuuden ja innovatiivisuuden ydin on Osaamisen kehittämisen polku, valmennus- ja sparrausohjelma valitulle ryhmälle yrittäjiä. Koulutus- ja valmennuspäiviä, ns. campeja täydentävät vertaistuki, campien välillä tapahtuvat coaching /mentorointitapaamiset sekä tarvittaessa missä tahansa prosessin vaiheessa ohjaus Tukipalvelupolulle lisäneuvontaa/tukea varten.

Kolmannen tukipylvään muodostaa Tukipalvelupolku, joka rakentuu Yrittäjän tukipalvelun laajentamisesta Helsingin seudulle yhdessä Pääkaupunkiseudun Yrityskummien kanssa. Tässä hyödynnetään Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen Yrittäjien kokemuksia palvelun lanseeraamisesta ao. alueille. Yrittäjien tukipalvelu on yrittäjäjärjestön ja yrityskummien yhteistyössä kehittämä palvelukokonaisuus, jonka tarkoituksena on antaa yrittäjälle henkilökohtaista ja luottamuksellista neuvontaa yrityksen taloudellisiin vaikeuksiin ja yrittäjän henkiseen jaksamiseen liittyvissä asioissa.

Hanke arvioi tavoittavansa yrittäjäosallistujia yleiselle osaamispolulle noin 400-500, osaamisen kehittämispolulle 40 ja tukipalvelupolulle arviolta 20-30 yrittäjää. Helsingin Yrittäjien viestinnän kautta saadaan taloustietoa noin 5000 jäsenyritykselle sekä muille alueen yrittäjille. Hanke pyrkii yhteistyöhön myös Suomen Yrittäjien viestinnän kanssa, jolloin kohderyhmänä on yli 100.000 yrittäjän joukko. Hankkeen piiriin tulee kumppaniosallistujina arviolta 10-20 eri kehittäjätahoa / kouluttajaa / konsulttia, jotka tukevat yrittäjiä talousosaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kumppaniverkoston kanssa työskentelyn yhtenä tavoitteena on verkottaa erilaisia kehittäjätahoja toistensa kanssa ja näin parantaa palvelujen löydettävyyttä sekä yhteisen jatkokehittämisen mahdollisuuksia.

Hankkeen uutuusarvona on erityisesti sen Osaamisen kehittämispolun laaja-alainen toteutusmuoto sekä yhteydet Osaamisen kehittämispolulta Tukipalvelupolulle. Tällaista monimuotoista kehittämisohjelmaa talous- ja jaksamispainotuksella ei aiemmin ole toteutettu alueen yrittäjille. Uutuusarvoa nostaa myös mukana olevien kehittäjätahojen laaja kirjo ja sitoutuminen, suora linja viestinnässä yrittäjille sekä ylipäätään yrittäjien hyvinvointiin panostaminen, joka on noussut esiin vasta viime vuosina.


Hankkeen tulokset

Hankkeessa mukana olevien yritysten talouden hallinta paranee lisääntyneen osaamisen ja ammattilaisten neuvonnan vuoksi: vähemmän maksuhäiriöitä, toimittajien luottotappioita, konkursseja, veronmaksukyvyn ja maksuvalmiuden kehittyminen myönteiseen suuntaan, kannattavan toiminnan ja kasvun sekä työllistymisen mahdollistaminen.

Yrittäjän jaksaminen ja työhyvinvointi paranevat: yrittäjän ja perheen talous- ja jaksamishuolien väheneminen, apua mielenterveyden hoitamiseen ja jaksamiseen haetaan riittävän aikaisessa vaiheessa, vähemmän stressiä ja kuormitusta ja vähemmän näiden vaikutusta sairauksiin ja itsemurhiin.

Hanke pyrkii luomaan em. kolmen kehittämispolun kokemusten kautta pienyrittäjien talousosaamisen kehittämistä varten pysyviä toimintamalleja ja asiantuntijaverkostoja. Hanke pyrkii jalkauttamaan ELY:n Talousapu-palvelun tyyppisen toiminnan ja Yrittäjän tukipalvelun nykyistä pysyvimmiksi ja tunnetummiksi toimintamalleiksi alueella myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen kokemukset ja opit kootaan hankkeen päätösvaiheessa yhteen materiaaliksi, joka jää kaikkien hankkeeseen osallistuneiden lukuisten kumppanien käyttöön ja hyödynnettäväksi.

Yhteiskunnan tasolla pitemmällä aikavälillä syntyy kannattavampaa yritystoimintaa ja sen kerrannaisvaikutuksena verotuloja ja työllistämistä; toisaalta yrittäjän sosiaaliturvaan ja kriisiapuun liittyvät tarpeet vähenevät ja konkurssien määrä pienenee.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat taloudellisia haasteita kohdanneet pienet yritykset (etupäässä yksin- ja mikroyrittäjiä, mutta myös työllistäviä yrittäjiä), jotka ovat toimineet jo muutaman vuoden ja ovat vakiinnuttaneet toimintansa. Toinen tärkeä kohderyhmä on yritystoimintaa aloittavat yrittäjät, joille viestinnän keinoin voidaan kertoa talousosaamisen välttämättömyydestä ja yrityksen hyvästä talouden johtamisesta sekä yrittäjän ja henkilöstön työhyvinvoinnin johtamisesta.

Alueellisesti kohderyhmä rajautuu ensisijaisesti helsinkiläisiin ja toissijaisesti pääkaupunkiseudulla toimiviin yrityksiin. Hankkeen kehittämisohjelmiin valitaan yrittäjät hakemuksen ja haastattelujen perusteella. Hankkeen laajempiin maksuttomiin tapahtumiin ja webinaareihin/verkkovalmennuksiin voivat osallistua kaikki yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat.

Yrittäjissä on suhteellisen paljon sivutoimisia yrittäjiä, joiden määrä on lisääntynyt viimeksi kuluneen 10 vuoden ajan. Sivutoimisia yrityksiä oli vuonna 2011 jopa 35 prosenttia yrityskannasta, ja he olivat etupäässä palkansaajia tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä, kuten eläkeläisiä tai opiskelijoita. Sivutoimiset yrittäjät rajataan tämän kehittämishankkeen kohderyhmän ulkopuolelle, jolloin hanke kohdistuu yritystoimintaa päätoimisesti harjoittaviin yrittäjiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kaikki muut yrittäjät pääkaupunkiseudulla ja viestintäyhteistyön kautta laajemmaltikin Suomessa. Lisäksi hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat erilaiset kehittäjä- ja yhteistyökumppanitahot sekä yrittäjien perhe ja lähipiiri. Välillisiä kohderyhmiä tavoitetaan erityisesti hankkeen viestinnän keinoin.

Kehittäjäkumppanit muodostavat hankkeessa tärkeän sekundäärisen kohderyhmän, jonka merkitystä korostaa se, että heidän kanssaan tehtävällä yhteistyöllä voidaan edistää ja tehostaa jo olemassa olevien kehittämispalvelujen tunnettuutta ja löydettävyyttä yrittäjien keskuudessa sekä mahdollisesti edistää uusien yrittäjille tarpeellisten palveluaihioiden yhteiskehittämistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 58 984

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 256 169

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 70

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke toteuttaa rakennerahastojen vaatimusten horisontaalisia kriteereitä kestävä kehitys ja sukupuolten tasa-arvo. Hankkeen tavoitteena on auttaa yksin- ja mikroyrittäjien yritystoiminnan kestävää toimintaa, kehittämistä ja kasvua. Naisyrittäjät kamppailevat miehiä useammin myös työelämän, kodin ja vapaa-ajan sujuvan yhdistämisen paineissa. Naiset ovat miehiä heikommin edustettuja yrittäjyyskentällä. Suomalaiset yrittäjät ovat useammin miehiä (70 %) kuin naisia (30 %), naiset toimivat yrittäjinä miehinä pienemmissä yrityksissä ja heidän tulonsa ovat pienemmät kuin miesyrittäjien. Lisäksi uudet naisyrittäjät lopettavat yritystoiminnan miehiä useammin ja nopeammin. Perheasemaltaan yrittäjät olivat palkansaajia useammin perheellisiä. Yrittäjänaiset olivat perheellistynein ryhmä (perheellisiä 84 %) kaikista työllisistä. Yrittäjämiehistä 82 % oli perheellisiä (Pietiläinen 2013). Yksinyrittäjistä, joiden yritystoiminta on kaikkein haavoittuvinta, oli vuonna 2016 naisia hieman alle 40 %, erityisesti palvelualoilla ja hoivasektorissa (Tilastokeskus). Naisten heikompi asema yrityskentällä edellyttää hankkeelta sen varmistamista, että sukupuolinäkökulma on edustettuna hankkeen toteutumisessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista toiminnassaan eli sukupuolten välisen tasa-arvon ottamista huomioimiseen hankkeen kaikissa vaiheissa: 1. Hanketoimijat: Valitessamme ohjausryhmän jäseniä otamme huomioon, että he edustavat sekä nais- että miesnäkökulmia. 2. Osallistuvat yritykset: Valitessamme yrityksiä pyrimme valitsemaan mukaan niin mies- kuin naisvetoisia yrityksiä. Ennakkoarviomme mukaan hankkeen teemasta johtuen naisten osuus on miesten osuutta suurempi. Toiminnassa havainnoimme naisten ja miesten hyvinvointiin liittyviä erityistarpeita yrittäjinä. 3. Tiedon levittäminen ja yrittäjien verkostoituminen: Eri sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua kaikkeen hankkeen toimintaan. Työpajoissa ja tuottaessamme tiedotusmateriaalia vältämme sukupuolistereotypioita, käytämme esimerkeissä sekä naisia että miehiä ja tiedotamme naisten ja miesten mahdollisista eristystarpeista (esim. työn ja muun elämän yhteensovittamisessa). Hankkeessa arvioidaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista seuraamalla miten yllä mainitut toimenpiteet toteutuvat hankkeen edetessä. Arviointi toteutetaan hanketoimijoiden itsearviointina ja ohjausryhmän toimesta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta hankkeen periaatteisiin kuuluu, että on että niin nais- kuin miesvetoisilla yrityksillä sekä yritysten henkilöstön nais- ja miesjäsenillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeeseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Kehittämällä yksinyrittäjien ja mikroyritysten talousosaamista tuemme myös yritysten ja niiden kautta elinkeinorakenteen vahvistumista alueella ja valtakunnallisesti. Yrittäjien hyvä talousosaaminen ja hyvinvointi turvaavat yrityksen mahdollisuuksia kestävään toimintaan ja kasvuun, joka vahvistaa paikallista elinkeinorakennetta (välitön vaikutus). Hankkeen tulokset ovat laajennettavissa muillekin alueille (välillinen vaikutus).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Hankkeessa kehitetään läsnäoloa vaativien tapahtumien ja palvelujen rinnalle digitaalisia vaihtoehtoja, kuten webinaareja jne. (välitön vaikutus). Palvelujen suunnittelussa huomioidaan alusta asti skaalattavuus, joten digitaalisuudella on myös tältä osin tärkeä rooli hankkeessa. Hankkeessa koottava aineisto jää elämään hankkeen jälkeenkin ja hankkeessa tuotettavaa aineetonta materiaalia jaetaan avoimesti kaikkien käyttöön (välillinen vaikutus).
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 4
Hankkeen keskeinen teema on vahvistaa yksin- ja mikroyrittäjien talousosaamista ja sitä kautta hyvinvointia. Se tapahtuu tarjoamalla sekä tietoa ja työkaluja talous- ja hyvinvointiasioiden roolin tunnistamiseen sekä konkreettisia palveluita hyvinvoinnin ja talousosaamisen parantamiseksi, myös silloin kun asiat ovat mahdollisesti kriisiytyneet. Hankkeessa syntynyttä tietoa voidaan jatkossakin käyttää näiden yrittäjäryhmien osaamisen kehittämiseksi ja ne ovat melko suuressa määrin sellaisenaan tai muokattuna käytettävissä myös muissa yrittäjäryhmissä. Osallistuvissa yrityksissä vaikutukset ovat suoria, tiedon välityksen kautta ne ovat välillisiä. Hankkeen kehittämismenetelmät ja työskentelytavat ovat osallistavia (välitön vaikutus).
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Ks. edellä kohta sukupuolten tasa-arvo
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hankkeen toiminnassa sitoudutaan yhdenvertaisuuden tavoitteeseen eli hankkeeseen osallistujat ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä (Yhdenvertaisuuslaki 2004). Hankkeessa kannustetaan kaikkia yrityksiä osallistumaan hankkeen eri vaiheisiin, mutta siinä ei toteuteta positiivista erityiskohtelua (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009) minkään ryhmän osalta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta asiaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-