Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21580

Hankkeen nimi: Virikevieraat ja kylätalkkarit

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haapaveden kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0184872-4

Jakeluosoite: Tähtelänkuja 1

Puhelinnumero: 08-45911

Postinumero: 86601

Postitoimipaikka: Haapavesi

WWW-osoite: http://www.haapavesi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Saarela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallintojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.saarela(at)haapavesi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7591305

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Virikevieraat ja kylätalkkarit -hankkeen on tarkoitus tarjota työtä työelämän ulkopuolella olevalle hankkeen kohderyhmälle. Kohderyhmänä ovat nuoret alle 30-vuotiaat sekä yli 54-vuotiaat työelämän ulkopuolella olevat henkilöt sekä muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat kuten pitkäaikaistyöttömät. Tämän lisäksi hankkeen avulla kehitetään Haapaveden kaupungin sekä Siikalatvan kunnan työpajojen toimintaa lisäämällä seinättömiä toimintamalleja.

Hankkeessa työpajan toimintaa laajennetaan ikääntyneiden kotona suoritettaviin työtehtäviin, kuten puiden pilkkomiseen ja muihin pieniin kotitöihin sekä virikeohjaukseen monella eri tapaa. Hankkeen on tarkoitus vastata omalta osaltaan yhteen valtion kärkihankkeista, jonka tavoitteena on tukea ikääntyneiden kotihoitoa. Virikevieraat ja kylätalkkarit -hankkeen tavoite on innostaa kohderyhmään kuuluvia asiakkaita hakeutumaan alan koulutukseen tai mahdollisesti perustaa oma yritys.

Yhtenä ongelmana tiedetään ikääntyneiden yksinäisyys ja siitä seuraavat mahdolliset fyysiset ja psyykkiset ongelmat. Ikääntyneet kaipaavat pientä laatua arkeensa. Usein riittää, jos on joku joka kuuntelee tai on hetkenkään aikaa arjessa läsnä. Sokran tuoreen kyselytutkimuksen mukaan työelämän ulkopuolella olevien keskuudessa kokemukset huonosta terveydestä, yksinäisyydestä ja heikosta elämänlaadusta sekä psyykkisestä kuormittuneisuudesta olivat jopa kolme kertaa yleisempiä koko väestöön verrattuna. Hankkeen toiminnalla tavoitellaan työttömien sekä ikääntyneiden molemminpuolisen yksinäisyyden vähentymistä ja osallisuuden lisääntymistä.

Hankkeen tuloksena kohderyhmän työttömyys laskee ja kouluttautuminen sekä työkokemus kasvaa. Yksilöllisen ohjauksen avulla asiakkaan kanssa suunnitellaan oma polku takaisin työelämään. Varsinaisen sekä välillisen kohderyhmän hyvinvointi lisääntyy. Hankkeen avulla työpajojen toiminta monipuolistuu ja se mahdollistaa yksilöllisemmät toimintatavat. Hankkeella vastataan myös sosiaali- ja terveyspalvelualan muuttuvan ympäristön tarpeisiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat sekä yli 54-vuotiaat työelämän ulkopuolella olevat. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluu myös pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Kohderyhmällä ei tarvitse olla ammatillista tutkintoa vaan toiminta järjestetään matalan kynnyksen periaatteella. Työtehtävät suunnitellaan yksilöllisesti ja ne ovat ohjattuja koko työjakson ajan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat ikääntyneet kotona asuvat henkilöt. Valtioneuvoston kärkihankkeella (hyvinvointi ja terveys) on tavoitteena kehittää ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistaa kaikenikäisten omaishoitoa. Virikeohjaajat ja kylätalkkarit -hankkeen avulla tuetaan ikääntyneiden kotona pärjäämistä tarjoamalla heille kotiin viriketoimintaa sekä pienimuotoisia kotityöpalveluja. Näiden palvelujen tavoitteena on tukea ja herätellä myös ikääntyneen omaa toimeliaisuutta. Palvelulla halutaan tukea myös omaisten sekä omaishoitajien jaksamista. Hankkeen avulla tarjotaan vapaita hetkiä omaishoitajille välillä hyvinkin raskaaseen arkeen. Hankkeen kohderyhmässä työkokeilussa ja palkkatuella olevat henkilöt ovat apuna omaishoidettavan kotona silloin, kun omaishoitaja käy esimerkiksi kaupassa.

Välilliset kohderyhmät muodostuvat myös keskeisistä yhteistyötahoista kuten TE-palvelut, Kela, koulutuskeskus Jedu sekä alueen yhdistykset.

Välillisiin kohderyhmiin voidaan ajatella myös sosiaali- ja terveyspuolen henkilöstö. Hankkeen toivotaan keventävän heidän henkistä kuormitusta siitä huolesta, miten ikääntynyt kotonaan pärjää.

Välillisiin kohderyhmään kuuluu myös työllistetyn perhe. Työttömyys aiheuttaa perheeseen taloudellista epätasapainoa ja näin ollen tuottaa helposti myös häpeää ja stressiä. Hankkeen toivotaan parantavan myös koko perheen henkistä hyvinvointia. Joissakin tapauksissa tavoitteena on myös kumota ylisukupolvien välillä siirtyvä syrjäytymisvaara.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 449

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 648

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 463 062

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 410 811

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Siikalatva, Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Pohjois-Pohjanmaalla miesten työttömyys oli 1100 henkilöä enemmän kuin naisia. Tämä näkyy myös Haapavedellä sekä Siikalatvalla. Pitkäaikaistyöttömissä on enemmän miehiä kuin naisia. Kohderyhmien eri sukupuoli sekä ikärakenne on huomioitu ja kartoitettu suunnittelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmien työllistymistä sukupuolesta riippumatta. Asiakastyöskentelyssä huomioidaan tasapuolisuus eri sukupuolten välillä koko hankkeen keston ajan. Asiakkaiden valmennuksissa, koulutuksissa sekä aktivointitoimissa, kuten työkokeilussa, edistetään sukupuolineutraliteettiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimintamalli edistää asiakasryhmien työllistymistä sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 1
Toiminta on paikallista ja siten luonnonvaroja säästävää. Ekologisuus huomioidaan toiminnassa myös siten, että pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon digitaalisia toimintoja sekä etäyhteyksiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Käytetään sähköisiä työvälineitä soveltuvin osin. Suunnitellaan mahdolliset ajoreitit etukäteen ja aikaa sekä kuluja säästäen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta toiminnallamme.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta toiminnallamme.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta toiminnallamme.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Hankkeessa käytetään mahdollisimman paljon sähköisiä työvälineitä, jolloin jätteiden määrä minimoituu. Kohderyhmälle suunniteltaviin koulutuksiin sisällytetään opintoja, jossa käsitellään jätteiden lajittelua ja kierrättämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Toiminnassa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja soveltuvin osin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Työtoiminnalla pyritään tukemaan ikääntyneiden maaseutuasumista ja siltä osin pyritään pitämään maaseutu elinvoimaisena.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Työtoiminnassa hyödynnetään digitaalisia palveluja ja kohderyhmää opastetaan niiden käyttöön.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Toiminta ja kulkeminen suunnitellaan mahdollisimman tarkkaan etukäteen. Etäyhteyksiä/digitaalisesti hyödynnetään mahdollisimman paljon.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on edistää kohderyhmänsä sekä välillisesti hänen lähipiirinsä hyvinvointia. Asiakas kohdataan yksilöllisesti.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Tasa-arvoinen kohtelu, ikään, sukupuoleen ja rotuun katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Tasa-arvoinen kohtelu, ikään, sukupuoleen ja rotuun katsomatta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hyödynnetään jo olemassaolevaa kulttuuriympäristöä. Työtoiminnalla pyritään luomaan kulttuurisia elämyksiä sekä varsinaiselle että välillisille kohderyhmille.
Ympäristöosaaminen 7 7
Kohderyhmälle järjestetään ympäristöosaamiseen liittyvä koulutus.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Virikevieraat ja kylätalkkarit -hanke on toiminut keväästä 2019 Haapaveden ja Siikalatvan kuntien alueella. Hanke on toiminut osana työllisyyspalveluita ja hankkeen tarkoituksena on ollut työllistää ja kouluttaa alueen heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Lisäksi tavoitteena on ollut kehittää kummankin kunnan työllisyyspalveluja sekä työpajojen toimintaa.

Hankkeen näkyvin ja suurin toimenpide on ollut luoda uusi tapa, jonka avulla ikäihmiset ovat saaneet tarvitsemaansa apua kotona asumisen tukemiseksi. Onnistuimme molemmissa kunnissa luomaan kumpaankin sopivan mallin toimia ja olemme näin olleet kehittämässä palvelua, jossa työpajoille löytyy tärkeää ja tarkoituksenmukaista työtä, sekä ikäihmiset saavat apua kodinomaisiin töihin, mistä eivät enää itse selviydy.

Kylätalkkareiden työlle oli hankkeen aikana todella paljon kysyntää ja tämän ihmiset kokivat erittäin tärkeänä jokapäiväisen selviytymisen kannalta. Virikevieraiden vierailuista ja soitoistakin pidettiin, mutta tätä ei kuitenkaan pidetty niin tärkeänä, että siitä esimerkiksi oltaisiin valmiita maksamaan. Tällä hetkellä näyttää, että kummassakin kunnassa kylätalkkari toimintaa oltaisiin jatkamassa työpajan toimintana.

Hankkeen aikana koulutimme työttömiä työnhakijoita erilaisissa koulutuksissa sekä Haapavedellä, että Siikalatvalla. Koulutuksemme olivat pääsääntöisesti lyhyitä 1-3 päivän koulutuksia, joista yleisesti sai jonkin työllisyyttä edistävän kortin.

Meidän kauttamme kävi myös useita henkilöitä työ- ja toimintakykyselvityksissä tai neuropsykologin tutkimuksissa. Nämä tutkimuksista esille tulleet tiedot auttavat henkilöiden itsensä lisäksi, myös kuntien työllisyyspalveluita, sekä työvoimaviranomaisia henkilöiden jatkopolkujen mietinnässä.