Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21584

Hankkeen nimi: Future Technologies in Education (FutureEdu)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6 (Microkatu 1)

Puhelinnumero: +358 (0)17 255 6000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anssi Mähönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anssi.mahonen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447856461

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on vastata tulevaan työvoimatarpeen kasvuun kehittämällä terveysalan koulutuksen tarjontaa, monimuotoisuutta ja laatua, täydentämällä työvoiman osaamista ja lisäämällä koulutuksen vetovoimaisuutta. Hankkeessa hyödynnetään autenttisia virtuaalitekniikan mahdollistamia oppimisympäristöjä. Tuotettuja autenttisia oppimisympäristöjä hyödynnetään terveysalan opiskelijoiden oppimisessa sekä uusien ja jo työelämässä olevien perehdytyksissä ja koulutuksessa. Hankkeen aikana rakennetuissa oppimisympäristöissä kouluttautuu noin 270 henkilöä. Hankkeen kohderyhmänä ovat laboratorioalan ja perioperatiivisen hoitotyön (leikkaus-ja anestesiahoito) opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat.
Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on syntyvien hyväksi havaittujen oppimisympäristöjen ja toimintamallien selvittäminen sekä virtuaalisen opintokokonaisuuden rakentaminen. Alueellisten toimijoiden verkostoituminen, yhteistyö ja osaaminen, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, vahvistuu sekä harmonisoituu hankkeen aikana.

Hankkeen keskeisiä vaiheita ovat: 1) suunnitella ja toteuttaa kaksi työelämälähtöistä virtuaalista oppimisympäristöä, 2) edistää itsenäistä opiskelua, harjoittelua ja perehdytyksiä tukevia prosesseja, 3) kehittää satelliittikoulutusta, jossa digitaalisten työkalujen avulla voidaan opiskella eri paikkakunnilla ajasta ja paikasta riippumatta sekä teoriaa että simuloida käytännön työtä ja 4) kehittää ja testata virtuaalisten oppimisympäristöjen rakentamisen toimintamalli yhdessä kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Hankkeen tuloksena syntyy: 1) työelämälähtöinen virtuaalinen oppimisympäristö laboratorioalan opiskelijoiden ja jo työelämässä olevien ja perehtyjien käyttöön, 2) työelämälähtöinen virtuaalinen oppimisympäristö perioperatiivisen hoitotyön opiskelijoiden ja jo työelämässä olevien ja perehtyjien käyttöön, 3) virtuaalisten oppimisympäristöjen rakentamisen toimintamalli, 4) kansainvälisen yhteistyön tuotoksena syntynyt virtuaalinen opintokokonaisuus.

Tulosten seurauksena työelämä ja koulutus toimivat yhteistyössä. Opiskelu on työelämälähtöistä, vastaa työelämän olemassa oleviin haasteisiin, valmistuneiden ammattilaisten perehdytystarve vähenee ja opiskelijat ovat valmiimpia siirtyessään työelämään. Virtuaalisilla ympäristöillä voidaan autenttisia ympäristöjä, laitteita ja prosesseja opiskella ajasta ja paikasta riippumatta itsenäisesti. Opiskelijan itsenäinen opiskelu vapauttaa opettajan ja työelämän edustajan resursseja, mikä mahdollistaa paremmin kohdennetun yksilöllisen ohjauksen tarpeen mukaan. Virtuaaliset menetelmät ja ympäristöt mahdollistavat niin kansalliset kuin kansainväliset etäopinnot ja koulutusviennin. Hankkeen uutuusarvoa ovat koulutuksen ja työelämä yhdessä luomat virtuaaliset oppimisympäristöt, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan terveysalalla Suomessa. Näin koulutuksen ja työelämän toimintaprosessit uudistuvat ja muuttuvat vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden osaamisvaatimuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat opiskelijat, työssä olevat (mukaan lukien opettajat), työttömät ja työtehtäviin perehtyjät. Hankkeen toimenpiteillä vastataan nopeasti muuttuviin työelämän osaamisvaatimuksiin.

Toissijaisena kohderyhmänä ovat työantajan edustajat ja asiantuntijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, koulutusorganisaatiot ja yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 566 897

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 537 436

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 755 862

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 716 580

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Kiuruvesi, Lapinlahti, Vesanto, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Tervo, Sonkajärvi, Tuusniemi, Keitele, Kaavi, Rautalampi, Suonenjoki, Vieremä, Varkaus, Leppävirta, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 270

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen lopputuloksesta hyötyvät kaikki kansalaiset sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteisiin osallistumismahdollisuus ei riipu sukupuolesta. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat normaali osa Savonia-ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja hyvinvointitoimintaa. Savonian omaksuma valtavirtaistaminen otetaan huomioon myös tämän hankkeen toteutuksessa. Terveysalalla ja opetusalalla on potentiaalia lisätä miesvaltaisuutta, sillä teknologioiden käyttöönoton myötä näillä aloilla tarvitaan osaamista perinteisesti miesvaltaisilta aloilta (kuten tietoteknologia, tietojenkäsittelytiede, tekniikka).
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Projekti toteutetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti hyödyntämällä viestintäteknologiaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Pohjois-Savon alueella olevat koulutusorganisaatiot, työnantajat ja yritykset osallistuvat projektissa syntyvien koulutusratkaisuiden kehittämiseen sekä tulosten ja osaamisen hyödyntämiseen, mikä tuottaa hyötyä paikalliselle elinkeinoelämälle. Tulokset on mahdollista tuotteistaa ja kaupallistaa hankkeen jälkeen. Projektilla edistetään kestävää liiketoimintaa, mikä on hankkeen yksi perustehtävistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Tässä hankkeessa arvon luominen perustuu osaksi aineettomiin resursseihin, kuten tietoon ja osaamiseen. Oleellinen osa kehitettävää ratkaisua on pilvipalveluna toteutettavat koulutuksen ja oppimisen kehittämiseen liittyvät teknologiset ratkaisut. Tässä hankkeessa kehitettävät uudet sosiaaliset innovaatiot ovat osaksi aineettomia tuotteita tai palveluita. Ne voidaan hankkeen jälkeen kaupallistaa alueella sekä paikallisten toimijoiden toimesta ja toteuttaa koulutusvientiä ja siten edistää paikallista kehittämistoimintaa ja elinkeinoelämää. Teknologisten ratkaisuiden hyödyntäminen koulutuksessa ja oppimisessa luovat uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti terveydenhuollon koulutussektorilla ja siirtää koulutusorganisaation ansaintalogiikan painopistettä tuotteista koulutuspalveluihin.
Liikkuminen ja logistiikka 3 1
Hankkeessa kehitettävät ajasta ja paikasta riippumattomat koulutus- ja oppimisratkaisut vähentävät tarvetta liikkua paikasta toiseen sekä suosivat taloudellista kestävyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Hankkeessa keskitytään terveysalan koulutusosaamisen edistämiseen. Älykäs koulutusympäristö tarjoaa monialaisen innovaatioalustan erityisesti terveys- ja hyvinvointialan teknologisten ratkaisuiden kehittämiselle.
Tasa-arvon edistäminen 6 3
Hankkeella edistetään koulutuksellista tasa-arvoa tarjoamalla uusia oppimismahdollisuuksia erilaisille, eri lähtö- ja osaamistasoilla oleville oppijoille. Hanke edistää myös alueellista ja maantieteellistä tasa-arvoa lisäämällä Itä-Suomen koulutuspalveluiden vetovoimaisuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 5
Hanke edistää yhteiskunnallista (alueellista) yhdenvertaisuutta tarjoamalla joustavasti paikasta, ajasta ja elämäntilanteesta riippumattomasti mahdollisuuden osallistua opintoihin. Hankkeessa tehdään laaja-alaista alueellista sidosryhmäyhteistyötä, mikä osaltaan tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 1 1
Hankkeessa tuotetut sosiaaliset innovaatiot toteutuvat hankkeen toimintaympäristössä. Tavoitteena on, että hankkeessa kehitettävät innovaatiot tulee pystyä koulutusviennin vuoksi implementoimaan erilaisiin kulttuuriympäristöihin.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli vastata tulevaan työvoimatarpeen kasvuun kehittämällä terveysalan koulutuksen tarjontaa, monimuotoisuutta ja laatua, täydentää työvoiman osaamista ja lisäämällä koulutuksen vetovoimaisuutta. Hankkeessa hyödynnettiin virtuaaliteknologian (XR ja 360/3D-ympäristöt) mahdollistamia oppimisympäristöjä. Tuotettuja oppimisympäristöjä hyödynnetään terveysalan opiskelijoiden oppimisessa sekä uusien ja jo työelämässä olevien perehdytyksissä ja koulutuksessa. Hankkeen aikana rakennetuissa oppimisympäristöissä kouluttautui noin 440 henkilöä. Kohderyhmänä ovat laboratorioalan, välinehuollon ja perioperatiivisen hoitotyön (leikkaus- ja anestesiahoito) opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat.
Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena oli syntyvien hyväksi havaittujen oppimisympäristöjen ja toimintamallien selvittäminen sekä virtuaalisen opintokokonaisuuden rakentaminen (kotikansainvälistyminen). Alueellisten toimijoiden verkostoituminen, yhteistyö ja osaaminen, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, vahvistuu sekä harmonisoituu hankkeen aikana.

Hankkeen vaiheita olivat:

1) suunnitella ja toteuttaa kolme työelämälähtöistä virtuaalista oppimisympäristöä, virtuaalisia työohjeita
2) edistää itsenäistä opiskelua, harjoittelua ja perehdytyksiä tukevia prosesseja,
3) kehittää satelliittikoulutusta, jossa digitaalisten työkalujen avulla voidaan opiskella eri paikkakunnilla ajasta ja
kaikasta riippumatta sekä teoriaa että simuloida käytännön työtä ja
4) kehittää ja testata virtuaalisten oppimisympäristöjen rakentamisen toimintamalli yhdessä kansainvälisten toimijoiden
kanssa.

Hankkeen tuloksena syntyi:

1) työelämälähtöisiä virtuaalisia oppimisympäristöjä laboratorioalan opiskelijoiden,
perioperatiivisen hoitotyön opiskelijoiden sekä välinehuollon opiskelijoiden ja jo työelämässä olevien perehtyjien
käyttöön,
2) virtuaalisten oppimisympäristöjen hankintaprosessi sekä
3) virtuaalisten oppimisympäristöjen tuottamisen toimintamalli,
4) kansainvälisen yhteistyön tuotoksena syntynyt virtuaalinen opintokokonaisuus ja XR-kirjanen.
5) lisäksi tuotettiin etäohjauksen/-palvelun sovellutuksia (mm. etähuolto ja työprosessin ohjaus), virtuaalimikroskooppi,
virtuaalilaboratorio, virtuaalileikkaussali, virtuaalivälinehuolto.

Tulosten seurauksena työelämä ja koulutus toimivat yhteistyössä. Opiskelu on työelämälähtöistä, vastaa työelämän olemassa oleviin osaamisvaatimuksiin tuotettujen ympäristöjen osalta, valmistuneiden ammattilaisten perehdytystarve vähenee ja opiskelijat ovat valmiimpia siirtyessään työelämään. Koulutus on immersiivistä, mikä tarkoittaa työelämän siirtymistä virtuaalisena osaksi opiskelijan opiskelua koko koulutuksen ajan eikä vain harjoittelussa.

Virtuaalisilla ympäristöillä simuloidaan autenttisia ympäristöjä, laitteita ja työ- ja toimintaprosesseja. Opiskelija voi opiskella ajasta ja paikasta riippumatta itsenäisesti. Opiskelijan itsenäinen opiskelu vapauttaa opettajan ja työelämän edustajan resursseja ja mahdollistaa paremmin kohdennetun yksilöllisen ohjauksen. Virtuaaliset menetelmät ja ympäristöt mahdollistavat niin kansalliset kuin kansainväliset etäopinnot sekä koulutusviennin. Hankkeen uutuusarvoa olivat koulutuksen ja työelämä yhdessä luomat ja yhteiset virtuaaliset oppimisympäristöt, jotka ovat ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Näin koulutuksen ja työelämän toimintaprosessit uudistuvat ja muuttuvat vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden osaamisvaatimuksia. Satelliittikoulutus hankkeen tavoitteiden mukaisesti muuttuu immersiivisemmäksi ja lisää koulutuksen saatavuutta.