Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21585

Hankkeen nimi: KV-farmari

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.6.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: 017-2556000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Irmeli Wahlroos

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.wahlroos(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856656

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kainuun ammattiopisto, 0214958-9
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria, 0212371-7
Oulun ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maatalousyrittäjien tietoa, taitoa ja uskoa yrittämiseen sekä yrityksensä kehittämiseen tulee vahvistaa, jotta kotimainen tuotantomme kasvaisi ja kehittyisi. Tähän tarpeeseen voidaan vastata rakentamalla maatalousyrittäjille suunnattu osaamisen kehittymistä tukeva kansainvälinen opintopolku. Tukea tarvitaan kansainvälisyysvalmiuksien kehittämiseen ja kansainvälisten harjoittelujen mahdollistamiseen. Kansainvälisen työharjoittelun myötä voi hankkia osaamista jostain vähemmän tunnetusta käytänteestä tai toimintatavasta, sivuelinkeinojen mahdollisuuksista tai suuremman mittaluokan maatalousyrityksen johtamisesta. Uusien asioiden kokeminen käytännössä myös innostaa ja rohkaisee kehittämään omaa yritystä sekä innostaa myös muita yrittäjiä.

Hankkeessa kootaan verkosto maatalousyrittäjien kansainvälistymisen tueksi, luodaan maatalousyrittäjälle räätälöity kansainvälistymispaketti, autetaan yrittäjiä löytämään kansainvälisiä työharjoittelupaikkoja, työskentelemään ulkomailla tavoitteellisesti ja jakamaan tietoa oppimiskokemuksistaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen (Savonia, Oamk) ja toisen asteen oppilaitosten (KAO ja Riveria) sekä alan toimijoiden, kuten maidon hankintaosuuskuntien kanssa. Hankkeen toimijoilla ja yhteistyötahoilla on laajat kansainväliset verkostot, joiden yhteinen hyödyntäminen selkeyttää ja jäntevöittää toimintaa. Yhteistyö ja hankkeen aikana syntyvät yhteiset toimintamallit lisäävät mahdollisuuksia maatalousyrittäjien kansainvälistymisen toteuttamiseen. Hankkeen aikana pilotoidaan malleja kansainvälisen harjoittelun tukemiseen, toteuttamiseen ja tiedon levittämiseen. Näitä malleja voidaan jatkossa hyödyntää työelämälle tarjottavien opintojen järjestämisessä sekä koulutusviennissä. Lisäksi hankkeen tulosten pohjalta voidaan rakentaa kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen yhteistyössä tarjoama maatalousyrittäjien kansainvälistymistä tukevan joint degree –ohjelma. Täten hankkeella on myös valtakunnallista vaikuttavuutta ja pysyvyyttä pitkälle hankkeen päättymisen jälkeenkin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat
- kaikki maatalousyrittäjät (erityisesti maitotilayrittäjät pilottiryhmänä sekä jatkojalostuksesta kiinnostuneet ja esimerkiksi rehuntuotanoon osallistuva yhteistyökumppani)
- ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset, jotka voivat hyödyntää kerättyä materiaalia, testattuja toimintamalleja ja uusia verkostoja omien oppilaidensa sekä yhteistyökumppaniensa kansainvälistämisessä

Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Alue on niin sanottua maitovyötä eli aluetta, jossa harjoitetaan eniten lypsykarjataloutta Suomessa. Tämä ei kuitenkaan rajoita muilta maatalouden tuotannonaloilta osallistuvien yritysten tai muiden yhteistyötahojen mukana oloa. Yrittäjien kontaktoinnissa ja tulosten jakamisessa hyödynnetään maidon hankintaosuuskuntia (mm. ItäMaito ja Pohjolan Maito), ProAgriaa ja MTK:n paikallisosastoja. Lisäksi kontaktoidaan kunkin oppilaitoksen verkostoissa toimivia kansainvälisyydestä kiinnostuneita tai sitä edistäneitä kaupallisia tahoja, hankkeita sekä neuvonta-organisaatioita. Käytännössä hanke tavoittaa suurimman osan hankealueen maitotilayrittäjistä ja alan sidosryhmistä.

Mahdollisuudesta osallistua hankkeen toimintaan tiedotetaan maaatilayrityksille mahdollisimman laajasti. Mahdollista kohderyhmää ovat aiemmin hankkeissa mukana olleet yritykset, mutta kohderyhmään pyritään saamaan mukaan myös tiloja jotka eivät ole osallistuneet aiemmin hanketoimintaan. Pilottiin valitaan yrittäjät toimintaan hakeutuessa esitettyjen perustelujen mukaan. Tärkeänä kriteerinä on selkeä oma tavoite ja näkemys siitä miten kansainvälisyysosaaminen hyödyntää ja mahdollistaa oman tilan kehittämistä.

Kohderyhmän eli maatalousyrittäjien työharjoitteluun lähtemistä edistetään hankkeen aikana, mm. edesauttamalla lomituksen saamista harjoittelun ajoittamisella sopivaan sekä varhaisella etukäteissuunnittelulla. Maatilayrittäjien toiveita työharjoittelun ajoituksesta kysellään, jolloin voidaan sijoittaa harjoittelu sopivaan ajankohtaan. Lisäksi pyritään kannustamaan vaihtoon tulevia jatkajia tai puolisoita (mm. jatkojalostuksesta kiinnostuneet), joiden on helpompi irrottautua arjesta. Mukaan lähtevät tilat ovat todennäköisesti suuremmasta kokoluokasta, joten heillä on ulkopuolista työvoimaa käytettävissä. Pohjois-Karjalan maatilayrittäjien mielipiteet työharjoittelun hyödystä on esitetty kohdassa 5.3.

Hankkeen kohderyhmän saavutettavuudesta on tiedusteltu sekä organisaatioilta että viljelijöiltä. Valiolaisten maidon hankintaosuuskuntien edustajan mukaan (Tero Kanala ja Marko Puhto)on helppo löytää alueelta kansainvälisestä työharjoitteluista kiinnostuneita maitotilayrittäjiä riittävä määrä (noin 30 kpl). ProAgria Pohjois-Savon (nykyisin ProAgria Itä-Suomi, joka kattaa Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Savon alueen) edustajan (kehitysjohtaja Mika Repo) mielipide on samanlainen. ProAgrialla tunnetaan alueen maatilayrittäjät, eikä kiinnostuneiden yrittäjien löytymisessä nähty olevan ongelmia. Kansainvälisyys ja uudet käytännöt kiinnostavat eturivin viljelijöitä, eikä vastaavia mahdollisuuksia ole muutoin tarjolla. Pohjois-Karjalassa on kuultu yhteistyöviljeljöitä (koulutuspäällikkö Pirjo Korhonen Riverialta) ja vastaanotto on ollut positiivinen. Yrittäjät pitivät viikon työharjoittelujaksoa arjessa huomattavasti parempana kuin opintomatkojen aikana tehtävät parin tunnin vierailut.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä hyötyjinä hankkeessa ovat
- maitoa ja lihaa jalostavat yritykset, jotka hyötyvät yrittäjien innokkuuden, rohkeuden ja osaamisen lisäännyttyä
- neuvontaorganisaatiot hyötyvät uudesta tiedosta ja uusien käytänteiden kokeiluista, asiantuntijat voivat olla vaihdossa mukana oppimassa sekä tukemassa ulkomaille lähtevää yrittäjää
- ammattikorkeakoulut, jotka luovat hankkeessa pohjaa uudelle koulutustuotteelle (esim. korkeakoulujen välinen joint degree ohjelma, jatkokehittely seuraavassa hankkeessa, esim. Erasmus+ ohjelmasta)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 367 014

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 743

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 457 352

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 81 926

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Varkauden, Raahen, Joensuun, Keski-Karjalan, Koillis-Savon, Oulunkaaren, Kajaanin, Oulun, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Kehys-Kainuun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Lieksa, Reisjärvi, Lapinlahti, Tuusniemi, Hailuoto, Tohmajärvi, Oulu, Polvijärvi, Merijärvi, Siilinjärvi, Ylivieska, Vesanto, Rääkkylä, Paltamo, Sonkajärvi, Sievi, Muhos, Rautavaara, Pyhäjärvi, Tyrnävä, Ii, Kontiolahti, Kempele, Taivalkoski, Kiuruvesi, Lumijoki, Keitele, Liperi, Utajärvi, Kuopio, Tervo, Nurmes, Kaavi, Suomussalmi, Siikajoki, Ristijärvi, Siikalatva, Suonenjoki, Rautalampi, Joensuu, Raahe, Kärsämäki, Oulainen, Outokumpu, Valtimo, Kalajoki, Alavieska, Puolanka, Pielavesi, Vaala, Kuusamo, Haapavesi, Nivala, Leppävirta, Sotkamo, Pyhäjoki, Pudasjärvi, Haapajärvi, Varkaus, Liminka, Vieremä, Kitee, Juuka, Kajaani, Pyhäntä, Ilomantsi, Hyrynsalmi, Kuhmo, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 32

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 32

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On tehty. Hankkeen suunnittelussa on pohdittu mm. perhetilojen arkea. Pienillä tiloilla yleensä vain toinen saa elannon maataloudesta, joten toiselle voi vaihdon kautta löytyä uusia elinkeinomahdollisuuksia tilalla (mm. jatkojalostus). Tilojen laajentamisen myötä molemmat voivat työllistyä. Yleensä tilojen emännät käyvät ulkopuolella työssä tai keskittyvät kodin hoitoon. Hankkeen myötä heille voi syntyä uusia mahdollisuuksia työllistyää maatilalle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimet kohdistuvat tasapuolisesti kummallekin sukupuolelle. Vaihtokohteen valinta perustuu yksilön toiveisiin, eikä sukupuoleen. Naisia voidaan koulutuksen aikana rohkaista perehtymään tilan johdollisiin asioihin sekä teknologiaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole. Pääpaino maatalousyritysten kansainvälistymisessä, jota voidaan edistää sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Uusien tuotantomenetelmien omaksuminen harjoittelutilalta tai harjoittelumaasta vaikuttaa viljelijän ajatteluun ja toimintaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Uusien tuotantomenetelmien omaksuminen. Muualla maailmassa ympäristön tilaan liittyvät ongelmat kotimaata isompia tai erilaisempia, hyviä ratkaisuja ja käytänteitä opitaan harjoittelun aikana.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Uusien tuotantomenetelmien omaksuminen. Muualla maailmassa ympäristön tilaan liittyvät ongelmat kotimaata isompia, hyviä ratkaisuja ja käytänteitä opitaan harjoittelun aikana.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Uusien tuotantomenetelmien omaksuminen. Muualla maailmassa ympäristön tilaan liittyvät ongelmat kotimaata isompia, hyviä ratkaisuja ja käytänteitä opitaan harjoittelun aikana.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 3
Uusia käytänteitä mm. kierrätyksestä opitaan vaihtojen aikana.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Uusiutuvan energian hyödyntämisestä löytyy hyviä käytänteitä Euroopasta. Näihin käytänteisiin perehtyminen ja soveltaminen Suomen olosuhteisiin vaikuttaa käytön määrään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Vaihtokohteiden tarjontaan pyritään saamaan myös jatkojalostus ja green care tyyppisiä vaihtokohteita. Näiden tavoittena on innostaa yrittäjiä tai esimerkiksi perhetilan toista osapuolta uudistamaan sekä kehittämään toimintaansa mm. jatkojalostuksen pariin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen ja uusien liiketoimintamallien kokeilu ulkomaisella tilalla edesauttaa aineettomien palveluiden ideointia omassa yrityksessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen toimilla on vaikutusta yksilön osallistumiseen, osallisuuteen, tiedon saatavuuteen sekä luovuuteen. Vaihtojen lisäksi hankkeessa kannustetaan jakamaan tietoja verkostoissa ja vertaisasiantuntijuuteen sekä mentorointiin. Maatalousyritysten nuoret jatkajat hyötyvät toiminnasta pitkällä aikajänteellä.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankkeen aikana pyritään kannustamaan ja rohkaisemaan yrityksen kehittämiseen. Perinteisesti maatalousyrityksen pyörittäjät ovat miehiä, mutta hankkeessa voidaan rohkaista naisia tarttumaan johtamisen ja teknologian kehittämiseen vaihdossa saatujen kokemusten kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Kansainvälistyminen lisää merkittävästi erilaisuuden hyväksymistä ja toisesta kulttuureista tulevien ymmärtämistä. Vaihdossa olevien yrittäjien kansallinen identitetti sekä ylpeys suomalaisista hyvistä toimintamalleista kasvaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 2 2
Vaihtokohteessa ympäristöteknologian ja ympäristöosaamisen näkökulmat laajenevat, koska monessa maassa on tiukempia tai hyvin erilaisia rajoitteita ympäristön näkökulmasta. Tietoisuus lisääntyy, mikä vaikuttaa toimintaan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-