|
|
|
Hankekoodi: S21585
Hankkeen nimi: KV-farmari
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.6.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6
Puhelinnumero: 017-2556000
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heli Irmeli Wahlroos
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: heli.wahlroos(at)savonia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856656
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maatalousyrittäjien tietoa, taitoa ja uskoa yrittämiseen sekä yrityksensä kehittämiseen tulee vahvistaa, jotta kotimainen tuotantomme kasvaisi ja kehittyisi. Tähän tarpeeseen voidaan vastata rakentamalla maatalousyrittäjille suunnattu osaamisen kehittymistä tukeva kansainvälinen opintopolku. Tukea tarvitaan kansainvälisyysvalmiuksien kehittämiseen ja kansainvälisten harjoittelujen mahdollistamiseen. Kansainvälisen työharjoittelun myötä voi hankkia osaamista jostain vähemmän tunnetusta käytänteestä tai toimintatavasta, sivuelinkeinojen mahdollisuuksista tai suuremman mittaluokan maatalousyrityksen johtamisesta. Uusien asioiden kokeminen käytännössä myös innostaa ja rohkaisee kehittämään omaa yritystä sekä innostaa myös muita yrittäjiä.
Hankkeessa kootaan verkosto maatalousyrittäjien kansainvälistymisen tueksi, luodaan maatalousyrittäjälle räätälöity kansainvälistymispaketti, autetaan yrittäjiä löytämään kansainvälisiä työharjoittelupaikkoja, työskentelemään ulkomailla tavoitteellisesti ja jakamaan tietoa oppimiskokemuksistaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen (Savonia, Oamk) ja toisen asteen oppilaitosten (KAO ja Riveria) sekä alan toimijoiden, kuten maidon hankintaosuuskuntien kanssa. Hankkeen toimijoilla ja yhteistyötahoilla on laajat kansainväliset verkostot, joiden yhteinen hyödyntäminen selkeyttää ja jäntevöittää toimintaa. Yhteistyö ja hankkeen aikana syntyvät yhteiset toimintamallit lisäävät mahdollisuuksia maatalousyrittäjien kansainvälistymisen toteuttamiseen. Hankkeen aikana pilotoidaan malleja kansainvälisen harjoittelun tukemiseen, toteuttamiseen ja tiedon levittämiseen. Näitä malleja voidaan jatkossa hyödyntää työelämälle tarjottavien opintojen järjestämisessä sekä koulutusviennissä. Lisäksi hankkeen tulosten pohjalta voidaan rakentaa kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen yhteistyössä tarjoama maatalousyrittäjien kansainvälistymistä tukevan joint degree –ohjelma. Täten hankkeella on myös valtakunnallista vaikuttavuutta ja pysyvyyttä pitkälle hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Hankkeen pääkohderyhmänä ovat
- kaikki maatalousyrittäjät (erityisesti maitotilayrittäjät pilottiryhmänä sekä jatkojalostuksesta kiinnostuneet ja esimerkiksi rehuntuotanoon osallistuva yhteistyökumppani)
- ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset, jotka voivat hyödyntää kerättyä materiaalia, testattuja toimintamalleja ja uusia verkostoja omien oppilaidensa sekä yhteistyökumppaniensa kansainvälistämisessä
Hankkeen toiminta-alueena on Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Alue on niin sanottua maitovyötä eli aluetta, jossa harjoitetaan eniten lypsykarjataloutta Suomessa. Tämä ei kuitenkaan rajoita muilta maatalouden tuotannonaloilta osallistuvien yritysten tai muiden yhteistyötahojen mukana oloa. Yrittäjien kontaktoinnissa ja tulosten jakamisessa hyödynnetään maidon hankintaosuuskuntia (mm. ItäMaito ja Pohjolan Maito), ProAgriaa ja MTK:n paikallisosastoja. Lisäksi kontaktoidaan kunkin oppilaitoksen verkostoissa toimivia kansainvälisyydestä kiinnostuneita tai sitä edistäneitä kaupallisia tahoja, hankkeita sekä neuvonta-organisaatioita. Käytännössä hanke tavoittaa suurimman osan hankealueen maitotilayrittäjistä ja alan sidosryhmistä.
Mahdollisuudesta osallistua hankkeen toimintaan tiedotetaan maaatilayrityksille mahdollisimman laajasti. Mahdollista kohderyhmää ovat aiemmin hankkeissa mukana olleet yritykset, mutta kohderyhmään pyritään saamaan mukaan myös tiloja jotka eivät ole osallistuneet aiemmin hanketoimintaan. Pilottiin valitaan yrittäjät toimintaan hakeutuessa esitettyjen perustelujen mukaan. Tärkeänä kriteerinä on selkeä oma tavoite ja näkemys siitä miten kansainvälisyysosaaminen hyödyntää ja mahdollistaa oman tilan kehittämistä.
Kohderyhmän eli maatalousyrittäjien työharjoitteluun lähtemistä edistetään hankkeen aikana, mm. edesauttamalla lomituksen saamista harjoittelun ajoittamisella sopivaan sekä varhaisella etukäteissuunnittelulla. Maatilayrittäjien toiveita työharjoittelun ajoituksesta kysellään, jolloin voidaan sijoittaa harjoittelu sopivaan ajankohtaan. Lisäksi pyritään kannustamaan vaihtoon tulevia jatkajia tai puolisoita (mm. jatkojalostuksesta kiinnostuneet), joiden on helpompi irrottautua arjesta. Mukaan lähtevät tilat ovat todennäköisesti suuremmasta kokoluokasta, joten heillä on ulkopuolista työvoimaa käytettävissä. Pohjois-Karjalan maatilayrittäjien mielipiteet työharjoittelun hyödystä on esitetty kohdassa 5.3.
Hankkeen kohderyhmän saavutettavuudesta on tiedusteltu sekä organisaatioilta että viljelijöiltä. Valiolaisten maidon hankintaosuuskuntien edustajan mukaan (Tero Kanala ja Marko Puhto)on helppo löytää alueelta kansainvälisestä työharjoitteluista kiinnostuneita maitotilayrittäjiä riittävä määrä (noin 30 kpl). ProAgria Pohjois-Savon (nykyisin ProAgria Itä-Suomi, joka kattaa Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Savon alueen) edustajan (kehitysjohtaja Mika Repo) mielipide on samanlainen. ProAgrialla tunnetaan alueen maatilayrittäjät, eikä kiinnostuneiden yrittäjien löytymisessä nähty olevan ongelmia. Kansainvälisyys ja uudet käytännöt kiinnostavat eturivin viljelijöitä, eikä vastaavia mahdollisuuksia ole muutoin tarjolla. Pohjois-Karjalassa on kuultu yhteistyöviljeljöitä (koulutuspäällikkö Pirjo Korhonen Riverialta) ja vastaanotto on ollut positiivinen. Yrittäjät pitivät viikon työharjoittelujaksoa arjessa huomattavasti parempana kuin opintomatkojen aikana tehtävät parin tunnin vierailut.
Välillisinä hyötyjinä hankkeessa ovat
- maitoa ja lihaa jalostavat yritykset, jotka hyötyvät yrittäjien innokkuuden, rohkeuden ja osaamisen lisäännyttyä
- neuvontaorganisaatiot hyötyvät uudesta tiedosta ja uusien käytänteiden kokeiluista, asiantuntijat voivat olla vaihdossa mukana oppimassa sekä tukemassa ulkomaille lähtevää yrittäjää
- ammattikorkeakoulut, jotka luovat hankkeessa pohjaa uudelle koulutustuotteelle (esim. korkeakoulujen välinen joint degree ohjelma, jatkokehittely seuraavassa hankkeessa, esim. Erasmus+ ohjelmasta)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 367 014
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 336 729
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 457 350
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 423 395
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
Seutukunnat: Joensuun, Varkauden, Keski-Karjalan, Kuopion, Raahen, Koillis-Savon, Oulunkaaren, Ylä-Savon, Ylivieskan, Sisä-Savon, Kajaanin, Pielisen Karjalan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Kehys-Kainuun, Koillismaan
Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Siikajoki, Lieksa, Kontiolahti, Lumijoki, Lapinlahti, Muhos, Ristijärvi, Nurmes, Ylivieska, Merijärvi, Rääkkylä, Oulainen, Tyrnävä, Outokumpu, Siilinjärvi, Tuusniemi, Pyhäjärvi, Alavieska, Kempele, Keitele, Tohmajärvi, Vesanto, Raahe, Paltamo, Ii, Hailuoto, Kiuruvesi, Utajärvi, Siikalatva, Kaavi, Sonkajärvi, Kalajoki, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Taivalkoski, Kärsämäki, Joensuu, Oulu, Sievi, Tervo, Reisjärvi, Suomussalmi, Nivala, Pyhäntä, Kitee, Puolanka, Kajaani, Kuusamo, Pudasjärvi, Juuka, Haapajärvi, Liminka, Sotkamo, Vaala, Varkaus, Haapavesi, Leppävirta, Ilomantsi, Vieremä, Pielavesi, Pyhäjoki, Iisalmi, Hyrynsalmi, Kuhmo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 32
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29
Suunniteltu: 32
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 5 |
| Uusien tuotantomenetelmien omaksuminen harjoittelutilalta tai harjoittelumaasta vaikuttaa viljelijän ajatteluun ja toimintaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Uusien tuotantomenetelmien omaksuminen. Muualla maailmassa ympäristön tilaan liittyvät ongelmat kotimaata isompia tai erilaisempia, hyviä ratkaisuja ja käytänteitä opitaan harjoittelun aikana. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Uusien tuotantomenetelmien omaksuminen. Muualla maailmassa ympäristön tilaan liittyvät ongelmat kotimaata isompia, hyviä ratkaisuja ja käytänteitä opitaan harjoittelun aikana. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Uusien tuotantomenetelmien omaksuminen. Muualla maailmassa ympäristön tilaan liittyvät ongelmat kotimaata isompia, hyviä ratkaisuja ja käytänteitä opitaan harjoittelun aikana. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 3 |
| Uusia käytänteitä mm. kierrätyksestä opitaan vaihtojen aikana. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 4 |
| Uusiutuvan energian hyödyntämisestä löytyy hyviä käytänteitä Euroopasta. Näihin käytänteisiin perehtyminen ja soveltaminen Suomen olosuhteisiin vaikuttaa käytön määrään. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| Vaihtokohteiden tarjontaan pyritään saamaan myös jatkojalostus ja green care tyyppisiä vaihtokohteita. Näiden tavoittena on innostaa yrittäjiä tai esimerkiksi perhetilan toista osapuolta uudistamaan sekä kehittämään toimintaansa mm. jatkojalostuksen pariin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen ja uusien liiketoimintamallien kokeilu ulkomaisella tilalla edesauttaa aineettomien palveluiden ideointia omassa yrityksessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen toimilla on vaikutusta yksilön osallistumiseen, osallisuuteen, tiedon saatavuuteen sekä luovuuteen. Vaihtojen lisäksi hankkeessa kannustetaan jakamaan tietoja verkostoissa ja vertaisasiantuntijuuteen sekä mentorointiin. Maatalousyritysten nuoret jatkajat hyötyvät toiminnasta pitkällä aikajänteellä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen aikana pyritään kannustamaan ja rohkaisemaan yrityksen kehittämiseen. Perinteisesti maatalousyrityksen pyörittäjät ovat miehiä, mutta hankkeessa voidaan rohkaista naisia tarttumaan johtamisen ja teknologian kehittämiseen vaihdossa saatujen kokemusten kautta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Kansainvälistyminen lisää merkittävästi erilaisuuden hyväksymistä ja toisesta kulttuureista tulevien ymmärtämistä. Vaihdossa olevien yrittäjien kansallinen identitetti sekä ylpeys suomalaisista hyvistä toimintamalleista kasvaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Vaihtokohteessa ympäristöteknologian ja ympäristöosaamisen näkökulmat laajenevat, koska monessa maassa on tiukempia tai hyvin erilaisia rajoitteita ympäristön näkökulmasta. Tietoisuus lisääntyy, mikä vaikuttaa toimintaan. | ||
Hankkeen päätavoitteena oli kehittää maatalousyrittäjien kansainvälistymisvalmiuksia, kannustaa ulkomaisiin työharjoitteluihin ja lisätä yrittäjien osaamista. Lisäksi tavoiteltiin käytänteitä kansainvälisten harjoitteluiden edistämiseksi. Vuonna 2020 alkanut Korona -pandemia matkustuskieltoineen vaikeutti ja viivästytti hanketta todella merkittävästi. Hanke kehitti pandemian aikana toimintaa ylläpitäviä uusia toimenpiteitä. Pandemian jälkeen hanke jatkoi sopivien harjoittelutilojen etsimistä ja työharjoittelujaksojen toteuttamista. Merkittävin muutos Korona -pandemian aiheuttamien viivästysten lisäksi oli yksilöllisten työharjoittelujaksojen rinnalle nostettu USA:n räätälöity opintomatka isoille maitotiloille. Toimintaan osallistui tavoitteen mukaiset 32 henkilöä.