|
|
|
Hankekoodi: S21587
Hankkeen nimi: Matkailun verkostomainen oppimiskenttä länsirajalla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 2109309-0
Jakeluosoite: Urheilukatu 6
Puhelinnumero: 0405969683
Postinumero: 95400
Postitoimipaikka: Tornio
WWW-osoite: http://www.lappia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nina Mäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nina.maki(at)lappia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405969683
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Osaajapula on Suomen talouskasvun merkittävä pullonkaula ja yhteiskunnallinen ongelma. Matkailu on voimakkaasti kasvavaa Lapissa ja jo nyt osa pohjoisen matkailuyrityksistä on joutunut karsimaan liiketoimintaansa työvoimapulan takia. Syitä tähän ovat mm. kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma, alan imago ja vetovoima, epäsäännölliset ja sesonkiluonteiset työt. Hankekunnissa kärsitään samanaikaisesti sekä työttömyydestä että osaavan työvoiman puutteesta.
Hankkeen tavoitteena on lisätä osaavan työvoiman tarjontaa matkailun ja sen lähialojen yritysten tarpeisiin. Lähialoilla tarkoitetaan aloja, joiden ammattitaitovaatimuksissa on yhtäläisyyksiä matkailualan kanssa. Lähialoilla tarkoitetaan tässä hankkeessa myös sellaisia aloja, joiden sesonki on silloin, kun matkailussa on hiljainen kausi. Matkailualan lähialoja ovat esimerkiksi kauppa, metsä, kuljetus ja logistiikka sekä kiinteistönhuolto ja rakentaminen.
Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan kolme työpakettia (TP):
TP 1. Parannetaan työntekijöiden, työttömien ja alanvaihtajien osaamista vastaamaan paremmin yritysten tarpeita.
TP 2. Lisätään yhteistyötä eri toimialojen yritysten, oppilaitosten, kuntien ja työvoimahallinnon välillä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
TP 3. Hankkeen hallinto ja viestintä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat yrityksiin ja paikalliseen työvoimaan: työssä oleviin, työttömiin ja alanvaihtajiin. Hankkeessa tehdään yritys- ja osaamiskartoituksia sekä henkilökohtaisia koulutuspolkuja työelämälähtöisesti. Hankkeessa kartoitetaan uusia, paikallisia oppimisympäristöjä sekä mätsätään ja räätälöidään työtä ja tekijöitä yhteen. Hankkeessa kokeillaan yritysten ja kuntien yhteistyönä esim. työkiertoa ja yhteistyöllistämistä.
Hankkeessa jaetaan tietoa ja kokemuksia ammatillisen koulutuksen ja työelämässä oppimisen uusista ja joustavista mahdollisuuksista. Paikallisia oppimisympäristöjä hyödyntämällä yritysten osaajatarpeisiin kyetään vastaamaan jatkossa niin matkailualalla kuin sen lähialoilla, mutta vastaavalla toimintamallilla ja yhteistyöllä myös muilla toimialoilla. Hankkeessa aloitettu työ kantaa pidemmälle monella tapaa; sillä on vaikutuksia mm. alueen nuorten ala- ja koulutusvalintoihin.
Hankkeen tuloksena syntyy matkailun verkostomainen oppimiskenttä -toimintamalli, jonka mukaisesti yhdessä (kunnat, oppilaitokset, yritykset, TE-toimisto, ELY-keskus) toimimalla yritykset saavat jatkossakin osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa. Malli on monitasoinen ja sisältää systemaattiset toimintatavat liittyen siihen, 1) miten koulutuksenjärjestäjät saavat tietoa hankealueen yritysten tarpeista, 2) miten koulutuksenjärjestäjät tarjoavat koulutusta osuvasti ja laadukkaasti hankealueella, 3) miten hankealueen yritykset ja oppilaitokset kouluttavat yhdessä, 4) miten hankealueen yritykset yhdessä kouluttavat ja työllistävät, 5) miten työ ja tekijät kohtaavat sujuvasti tarpeen mukaan hankealueella.
Hankkeessa tuotettu tieto on käytettävissä alueen kehittämiseen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Ennakointitietoa voidaan hyödyntää yleisemmälläkin tasolla alakohtaisina signaaleina, trendeinä ja osaamisen kehittämistarpeina.
-kasvu- ja rakennemuutosalojen eli matkailun ja sen lähialojen yritykset ja muut työnantajat
-työssä olevat ja alan vaihtajat
-työnhakijat ja työttömät
-työpajojen valmentautujat
-työpaikkaohjaajat, opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat erilaisissa koulutusorganisaatioissa ja työpaikoilla
-opiskelijat yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa
-tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimijat (TNO-toimijat)
-Lapin maakunnan aluekehittäjät (ELY, AVI, Lapin liitto jne)
-matkailijat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 188 900
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 897
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 296 072
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 236 122
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Torniolaakson
Kunnat: Pello, Muonio, Ylitornio, Enontekiö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 60
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 53
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hanketoiminnassa hyödynnetään etätyövälineitä, pilvipalveluita ja sähköisiä materiaalipankkeja. Osaamisen kehittämisen ja työllistymisen mahdollisuudet lähialueella lisääntyvät; ulkomaisen/alueen ulkopuolisen työvoiman tarve alueella vähenee; vähentää hiilijalanjälkeä. Tiiviimmän yritysten ja muiden organisaatioiden matkailuyhteistyön myötä luonto rasittuu vähemmän, mm. yhteiset reitistöt, ohjelmapalvelut, kuljetukset, tilat. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hanketoiminnassa hyödynnetään etätyövälineitä, pilvipalveluita ja sähköisiä materiaalipankkeja. Osaamisen kehittämisen ja työllistymisen mahdollisuudet lähialueella lisääntyvät; ulkomaisen/alueen ulkopuolisen työvoiman tarve alueella vähenee; vähentää hiilijalanjälkeä. Tiiviimmän yritysten ja muiden organisaatioiden matkailuyhteistyön myötä luonto rasittuu vähemmän, mm. yhteiset reitistöt, ohjelmapalvelut, kuljetukset ja tilat. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeessa tehtävien yrityskartoitusten kautta materiaalien ja jätteiden käyttöön ja käsittelyyn liittyvä osaamisen kehittäminen voi tulla kyseeseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Hankkeessa tehtävien ennakointien ja yrityskartoitusten kautta uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvä osaamisen kehittäminen voi tulla kyseeseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen kautta saadaan osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan yritysten henkilöstön osaamista työelämälähtöisesti. Verkostoitumalla ja yhteistyökokeiluin vahvistetaan moniosaajuutta (kesä- ja talvisesongit, työkierto), yhteistyöllistämistä, paikallista osaamista. Paikallisen työvoiman pysyminen alueella on todennäköisempää räätälöidyin ratkaisuin. Työurat pitenevät. Tavoitetaan koulutukseen haluavat ja tuetaan siten työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. (Jos opintojen perässä lähdetään muualle, opiskelupaikkakunnan yrityksiin kiinnitytään eikä muutto kotipaikkakunnalle tule enää välttämättä kysymykseen.) | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeessa kehitetään koulutusta ja tehdään näkyviksi paikallisten työympäristöjen hyödyntämismahdollisuuksia puuttuvan osaamisen hankkimisessa. Hankkeessa toteutetaan yrityskartoituksia ja osaamiskartoituksia. Kartoitusten pohjalta tehdään koulutuspolkusuunnitelmia, mätsätään ja räätälöidään. Hankkeessa kehitetään matkailun verkostomainen oppimiskenttä -toimintamalli ja sen mahdollisuuksia tehdään alueella tunnetuksi. Yritysten, kuntien, koulutuksenjärjestäjien ja työvoimahallinnon yhteisellä systemaattisella toimintamallilla saadaan osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Hanketoiminnassa hyödynnetään etätyövälineitä, pilvipalveluita ja sähköisiä materiaalipankkeja. Osaamisen kehittämisen ja työllistymisen mahdollisuudet lähialueella lisääntyvät; ulkomaisen/alueen ulkopuolisen työvoiman tarve vähenee; vähentää hiilijalanjälkeä. Tiiviimmän yritysten ja muiden organisaatioiden matkailuyhteistyön myötä luonto rasittuu vähemmän, mm. yhteiset reitistöt ja ohjelmapalvelut. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 10 |
| Koulutuksen saatavuus ja osuvuus paranee toteuttajakunnissa. Koulutuspolku räätälöidään henkilökohtaisesti ja vain puuttuva osaaminen hankitaan. Tämä lisää motivaatiota opiskeluun. Koulutuspolku toteutetaan työelämän ympäristöjä hyödyntäen lähialueella, joten sopii paikkakuntasidonnaisille henkilöille ja kouluallergisille. Räätälöinnin ja mätsäämisen avulla edistetään henkilöiden työllistymistä, ehkäistään syrjäytymistä ja pidennetään työuria. Mahdollisuudet jäädä kotiseudulle lisääntyvät, kun osaamista voi hankkia lähellä ja työllistyä lähelle. (Esim. lapsiperheille omaisverkosto on tärkeä.) Matkailu on kunnissa tärkeä elinkeino; matkailualan voimistumisen kautta työllisyys paranee, palvelut säilyvät paremmin kunnissa ja kuntalaiset voivat paremmin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeella edistetään mahdollisuuksien tasa-arvoa: koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksia, palvelut säilyy/lisääntyy, ei tarvitse pakkomuuttaa alueelta. Hanke parantaa vailla tutkintoa olevien asemaa sekä niiden asemaa, joilla on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai joiden osaamiselle ei ole kysyntää. Hanke keskittyy pieniin kuntiin ja yrityksiin Lapin länsirajalla, joten se lisää alueellista tasa-arvoa (vastaavat hankkeet aiemmin ovat keskittyneet kaupunkeihin ja suuriin tunturikeskuksiin). | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 5 |
| Lisätään kouluttautumismahdollisuuksia oppilaitosten ulkopuolella pienissä kunnissa ja syrjäseuduilla. Hankkeen kohderyhmässä on erilaisilla taustoilla (esim. koulutustaustoilla) ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Tuetaan kohderyhmien verkostoitumismahdollisuuksia tasapuolisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeessa tehtävien yrityskartoitusten kautta kulttuuriympäristöön liittyvä osaamisen kehittäminen voi tulla kyseeseen; esim. maisemaan, virkistysalueisiin vaikuttaminen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Hankkeessa tehtävien yrityskartoitusten kautta ympäristöosaamiseen ja -tietoisuuteen liittyvä osaamisen kehittäminen voi tulla kyseeseen. | ||
Osaajapula on Suomen talouskasvun merkittävä pullonkaula ja yhteiskunnallinen ongelma. Matkailu on kasvanut voimakkaasti Lapissa ja osa pohjoisen matkailuyrityksistä on joutunut karsimaan liiketoimintaansa työvoimapulan takia. Syitä tähän ovat mm. kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma, alan imago ja vetovoima, epäsäännölliset ja sesonkiluonteiset työt. Kunnissa kärsitään samanaikaisesti sekä työttömyydestä että osaavan työvoiman puutteesta. Osaajapulaan lähdettiin vastaamaan tässä hankkeessa nimenomaan koulutuksen kehittämisen kautta.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä osaavan työvoiman tarjontaa matkailun ja sen lähialojen yritysten tarpeisiin. Hankkeen toimenpiteet kohdistuivat Lapin länsirajan pienien kuntien yrityksiin ja paikalliseen työvoimaan: työssä oleviin, työttömiin ja alanvaihtajiin. Hankkeessa parannettiin työntekijöiden, työttömien ja alanvaihtajien osaamista vastaamaan paremmin yritysten tarpeita sekä lisättiin yhteistyötä eri toimialojen yritysten, oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, kuntien sekä työvoimahallinnon välillä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Hankkeessa tehtiin yritys- ja osaamiskartoituksia sekä rakennettiin henkilökohtaisia koulutuspolkuja työelämälähtöisesti. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin uusia, paikallisia oppimisympäristöjä sekä mätsättiin ja räätälöitiin työtä ja tekijöitä yhteen. Minimätsiksillä koottiin yhteen alakohtaisesti valmistumassa olevia ja vastavalmistuneita sekä alan työantajia. Positiivisesta palautteesta johtuen, vastaavanlaisia ala- ja teemakohtaisia työn ja tekijän kohtauttamisia onkin jatkettu hankkeen päättymisen jälkeen.
Pellossa yritysneuvojan roolia laajennettiin koulutusten kehittämiseen yhteistyössä Lappian kanssa. Hankkeen aikana kehitettiin uusia koulutuksia ja koulutuksen muotoja yrityskartoituksissa esille nousseiden tarpeiden pohjalta, kuten Pellon kalastusoppaan koulutus sekä Muonion monimuotokoulutus matkailualalle. Monimuotokoulutus on lisännyt matkailualan opiskelijamääriä huomattavasti. Hankkeen aikana käynnistyi myös ravintola- ja cateringalan koulutuksen kehittäminen. Koulutusten kehittämiseksi perustettiin koulutuksen ohjausryhmä, joka myöhemmin muotoutui toimintamallissakin mainituksi ammatilliseksi ohjausryhmäksi.
Hankkeen toimenpiteiden myötä, kuntien elinkeino- ja työllisyystoimet ovat lähentyneet sekä Pellossa että Muoniossa. Työllistämisen painopiste on lisäksi siirtynyt kuntien työpaikoista yrityksiin. Muoniossa uudistettiin nuorten työllistämismalli, jossa niin ikään työllistymisen painopiste siirtyy kuntien työpaikoista yrityksiin sekä yrittäjyyden tukemiseen.
Kaikki hankkeen toimenpiteet johtivat Matkailun verkostomainen oppimiskenttä länsirajalla -toimintamallin luomiseen. Toimintamallin keskiössä on verkostomainen toimintatapa, jossa tietoa vaihdetaan tehokkaasti ja toimivasti. Toimintamalli huomioi eri toimijat sekä erilaiset yhteistyön kombinaatiot yrityksille suunnattujen palvelujen tarjoamisessa. Malli on monitasoinen ja sisältää toimintatavat siihen miten koulutuksenjärjestäjät saavat tietoa yritysten tarpeista, miten koulutusta tarjotaan osuvasti ja laadukkaasti sekä miten yritykset ja oppilaitokset voivat kouluttaa yhdessä. Kun toimintamallin kaikki palaset loksahtavat kohdilleen, työ ja tekijät kohtaavat sujuvasti tarpeen mukaan.
Suomeenkin rantautunut koronavirus muutti matkailun ja sen lähialojen työllisyystilannetta äkillisesti. Osaajapula muuttui koronarajoitusten myötä työvoiman ylitarjonnaksi. Nyt kun matkailua avataan pikkuhiljaa ja koronarajoituksia puretaan, voidaan vain arvailla minkälaisia vaikutuksia sillä on alan työllistävyyteen. Jo nyt on nähtävillä liikehdintää matkailu sekä ravintola- ja cateringaloilta muille aloille. Etenkin matkailualan yritykset pelkäävät pahoin, etteivät he tule saamaan vanhaa työvoimaansa takaisin, vaan työvoimapula tulee olemaan vieläkin vaikeampi. Kaikki uudet toimintamallit ja kokeilut ovatkin nyt äärimmäisen tärkeitä koronan jälkeisessä toipumistilanteessa.