Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21587

Hankkeen nimi: Matkailun verkostomainen oppimiskenttä länsirajalla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 2109309-0

Jakeluosoite: Urheilukatu 6

Puhelinnumero: 0503598406

Postinumero: 95400

Postitoimipaikka: Tornio

WWW-osoite: http://www.lappia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuomo Palokangas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: innovaatiojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomo.palokangas(at)lappia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503598406

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pellon Kehitys Oy, 2372986-5
Muonion kunta, 0191824-3
Pellon kunta, 0193729-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osaajapula on Suomen talouskasvun merkittävä pullonkaula ja yhteiskunnallinen ongelma. Matkailu on voimakkaasti kasvavaa Lapissa ja jo nyt osa pohjoisen matkailuyrityksistä on joutunut karsimaan liiketoimintaansa työvoimapulan takia. Syitä tähän ovat mm. kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma, alan imago ja vetovoima, epäsäännölliset ja sesonkiluonteiset työt. Hankekunnissa kärsitään samanaikaisesti sekä työttömyydestä että osaavan työvoiman puutteesta.

Hankkeen tavoitteena on lisätä osaavan työvoiman tarjontaa matkailun ja sen lähialojen yritysten tarpeisiin. Lähialoilla tarkoitetaan aloja, joiden ammattitaitovaatimuksissa on yhtäläisyyksiä matkailualan kanssa. Lähialoilla tarkoitetaan tässä hankkeessa myös sellaisia aloja, joiden sesonki on silloin, kun matkailussa on hiljainen kausi. Matkailualan lähialoja ovat esimerkiksi kauppa, metsä, kuljetus ja logistiikka sekä kiinteistönhuolto ja rakentaminen.

Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan kolme työpakettia (TP):
TP 1. Parannetaan työntekijöiden, työttömien ja alanvaihtajien osaamista vastaamaan paremmin yritysten tarpeita.
TP 2. Lisätään yhteistyötä eri toimialojen yritysten, oppilaitosten, kuntien ja työvoimahallinnon välillä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
TP 3. Hankkeen hallinto ja viestintä

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat yrityksiin ja paikalliseen työvoimaan: työssä oleviin, työttömiin ja alanvaihtajiin. Hankkeessa tehdään yritys- ja osaamiskartoituksia sekä henkilökohtaisia koulutuspolkuja työelämälähtöisesti. Hankkeessa kartoitetaan uusia, paikallisia oppimisympäristöjä sekä mätsätään ja räätälöidään työtä ja tekijöitä yhteen. Hankkeessa kokeillaan yritysten ja kuntien yhteistyönä esim. työkiertoa ja yhteistyöllistämistä.

Hankkeessa jaetaan tietoa ja kokemuksia ammatillisen koulutuksen ja työelämässä oppimisen uusista ja joustavista mahdollisuuksista. Paikallisia oppimisympäristöjä hyödyntämällä yritysten osaajatarpeisiin kyetään vastaamaan jatkossa niin matkailualalla kuin sen lähialoilla, mutta vastaavalla toimintamallilla ja yhteistyöllä myös muilla toimialoilla. Hankkeessa aloitettu työ kantaa pidemmälle monella tapaa; sillä on vaikutuksia mm. alueen nuorten ala- ja koulutusvalintoihin.

Hankkeen tuloksena syntyy matkailun verkostomainen oppimiskenttä -toimintamalli, jonka mukaisesti yhdessä (kunnat, oppilaitokset, yritykset, TE-toimisto, ELY-keskus) toimimalla yritykset saavat jatkossakin osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa. Malli on monitasoinen ja sisältää systemaattiset toimintatavat liittyen siihen, 1) miten koulutuksenjärjestäjät saavat tietoa hankealueen yritysten tarpeista, 2) miten koulutuksenjärjestäjät tarjoavat koulutusta osuvasti ja laadukkaasti hankealueella, 3) miten hankealueen yritykset ja oppilaitokset kouluttavat yhdessä, 4) miten hankealueen yritykset yhdessä kouluttavat ja työllistävät, 5) miten työ ja tekijät kohtaavat sujuvasti tarpeen mukaan hankealueella.

Hankkeessa tuotettu tieto on käytettävissä alueen kehittämiseen myös hankkeen päättymisen jälkeen. Ennakointitietoa voidaan hyödyntää yleisemmälläkin tasolla alakohtaisina signaaleina, trendeinä ja osaamisen kehittämistarpeina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

-kasvu- ja rakennemuutosalojen eli matkailun ja sen lähialojen yritykset ja muut työnantajat
-työssä olevat ja alan vaihtajat
-työnhakijat ja työttömät
-työpajojen valmentautujat
-työpaikkaohjaajat, opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat erilaisissa koulutusorganisaatioissa ja työpaikoilla

4.2 Välilliset kohderyhmät

-opiskelijat yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa
-tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimijat (TNO-toimijat)
-Lapin maakunnan aluekehittäjät (ELY, AVI, Lapin liitto jne)
-matkailijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 94 704

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 296 072

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Torniolaakson, Tunturi-Lapin

Kunnat: Pello, Muonio, Enontekiö, Ylitornio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista sekä työttömistä työnhakijoista on hankkeen toteuttajakunnissa suurin osa miehiä. Myös nuorten työpajojen valmentautujista suurin osa on miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanketoiminnoissa on mukana molempia sukupuolia, sekä kohderyhmässä että toimijoissa. Hankkeen kaikissa toimenpiteissä toimitaan siten, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan eri ympäristöissä ja työllistyä. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano asetetaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistavoitteiden mukaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ennakointitietoja hyödynnetään huomioimalla alakohtaiset vaatimukset sukupuolesta riippumatta. Hankkeen toiminnoissa ja toimintojen kohteena on mukana molempia sukupuolia mm. yritysten henkilöstörakenteiden mukaisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanketoiminnassa hyödynnetään etätyövälineitä, pilvipalveluita ja sähköisiä materiaalipankkeja. Osaamisen kehittämisen ja työllistymisen mahdollisuudet lähialueella lisääntyvät; ulkomaisen/alueen ulkopuolisen työvoiman tarve alueella vähenee; vähentää hiilijalanjälkeä. Tiiviimmän yritysten ja muiden organisaatioiden matkailuyhteistyön myötä luonto rasittuu vähemmän, mm. yhteiset reitistöt, ohjelmapalvelut, kuljetukset, tilat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hanketoiminnassa hyödynnetään etätyövälineitä, pilvipalveluita ja sähköisiä materiaalipankkeja. Osaamisen kehittämisen ja työllistymisen mahdollisuudet lähialueella lisääntyvät; ulkomaisen/alueen ulkopuolisen työvoiman tarve alueella vähenee; vähentää hiilijalanjälkeä. Tiiviimmän yritysten ja muiden organisaatioiden matkailuyhteistyön myötä luonto rasittuu vähemmän, mm. yhteiset reitistöt, ohjelmapalvelut, kuljetukset ja tilat.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Hankkeessa tehtävien yrityskartoitusten kautta materiaalien ja jätteiden käyttöön ja käsittelyyn liittyvä osaamisen kehittäminen voi tulla kyseeseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
Hankkeessa tehtävien ennakointien ja yrityskartoitusten kautta uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvä osaamisen kehittäminen voi tulla kyseeseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen kautta saadaan osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan yritysten henkilöstön osaamista työelämälähtöisesti. Verkostoitumalla ja yhteistyökokeiluin vahvistetaan moniosaajuutta (kesä- ja talvisesongit, työkierto), yhteistyöllistämistä, paikallista osaamista. Paikallisen työvoiman pysyminen alueella on todennäköisempää räätälöidyin ratkaisuin. Työurat pitenevät. Tavoitetaan koulutukseen haluavat ja tuetaan siten työnantajia saamaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. (Jos opintojen perässä lähdetään muualle, opiskelupaikkakunnan yrityksiin kiinnitytään eikä muutto kotipaikkakunnalle tule enää välttämättä kysymykseen.)
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään koulutusta ja tehdään näkyviksi paikallisten työympäristöjen hyödyntämismahdollisuuksia puuttuvan osaamisen hankkimisessa. Hankkeessa toteutetaan yrityskartoituksia ja osaamiskartoituksia. Kartoitusten pohjalta tehdään koulutuspolkusuunnitelmia, mätsätään ja räätälöidään. Hankkeessa kehitetään matkailun verkostomainen oppimiskenttä -toimintamalli ja sen mahdollisuuksia tehdään alueella tunnetuksi. Yritysten, kuntien, koulutuksenjärjestäjien ja työvoimahallinnon yhteisellä systemaattisella toimintamallilla saadaan osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hanketoiminnassa hyödynnetään etätyövälineitä, pilvipalveluita ja sähköisiä materiaalipankkeja. Osaamisen kehittämisen ja työllistymisen mahdollisuudet lähialueella lisääntyvät; ulkomaisen/alueen ulkopuolisen työvoiman tarve vähenee; vähentää hiilijalanjälkeä. Tiiviimmän yritysten ja muiden organisaatioiden matkailuyhteistyön myötä luonto rasittuu vähemmän, mm. yhteiset reitistöt ja ohjelmapalvelut.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 10
Koulutuksen saatavuus ja osuvuus paranee toteuttajakunnissa. Koulutuspolku räätälöidään henkilökohtaisesti ja vain puuttuva osaaminen hankitaan. Tämä lisää motivaatiota opiskeluun. Koulutuspolku toteutetaan työelämän ympäristöjä hyödyntäen lähialueella, joten sopii paikkakuntasidonnaisille henkilöille ja kouluallergisille. Räätälöinnin ja mätsäämisen avulla edistetään henkilöiden työllistymistä, ehkäistään syrjäytymistä ja pidennetään työuria. Mahdollisuudet jäädä kotiseudulle lisääntyvät, kun osaamista voi hankkia lähellä ja työllistyä lähelle. (Esim. lapsiperheille omaisverkosto on tärkeä.) Matkailu on kunnissa tärkeä elinkeino; matkailualan voimistumisen kautta työllisyys paranee, palvelut säilyvät paremmin kunnissa ja kuntalaiset voivat paremmin.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hankkeella edistetään mahdollisuuksien tasa-arvoa: koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksia, palvelut säilyy/lisääntyy, ei tarvitse pakkomuuttaa alueelta. Hanke parantaa vailla tutkintoa olevien asemaa sekä niiden asemaa, joilla on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai joiden osaamiselle ei ole kysyntää. Hanke keskittyy pieniin kuntiin ja yrityksiin Lapin länsirajalla, joten se lisää alueellista tasa-arvoa (vastaavat hankkeet aiemmin ovat keskittyneet kaupunkeihin ja suuriin tunturikeskuksiin).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 5
Lisätään kouluttautumismahdollisuuksia oppilaitosten ulkopuolella pienissä kunnissa ja syrjäseuduilla. Hankkeen kohderyhmässä on erilaisilla taustoilla (esim. koulutustaustoilla) ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Tuetaan kohderyhmien verkostoitumismahdollisuuksia tasapuolisesti.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeessa tehtävien yrityskartoitusten kautta kulttuuriympäristöön liittyvä osaamisen kehittäminen voi tulla kyseeseen; esim. maisemaan, virkistysalueisiin vaikuttaminen.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeessa tehtävien yrityskartoitusten kautta ympäristöosaamiseen ja -tietoisuuteen liittyvä osaamisen kehittäminen voi tulla kyseeseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-