Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21589

Hankkeen nimi: Yhdessä osallisuuteen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 0977501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Elenius

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Varainhankintapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.elenius(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505781276

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Rovaniemen kaupunki, 1978283-1
Nuorten Ystävät ry, 0195035-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhdessä osallisuuteen - hanke kehittää, pilotoi ja toteuttaa integraatiomalleja, joissa julkinen ja kolmas sektori toteuttavat matalan kynnyksen yksilö- ja ryhmämuotoisia palveluita yhdessä. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja, joiden avulla heikoimmassa asemassa olevien 16-29-vuotiaiden nuorten tarkoituksenmukainen tuki voidaan varmistaa. Hanke tavoittaa nuoria, jotka ovat jumiutuneet kotiin, kärsivät mielen hyvinvoinnin haasteista, oireilevat päihteillä, eivätkä kiinnity tarvitsemiinsa palveluihin. Yhdessä kehitetyt mallit parantavat nuorten työ- ja toimintakykyä kokeilukulttuuria hyödyntäen.

Toiminnan tavoitteena on tunnistaa entistä paremmin koulutuksen, työelämän sekä tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tarpeet varhaisessa vaiheessa ja toteuttaa heille rohkeita toimintapilotteja monitoimijamallilla. Hanke saattaa yhä useamman rovaniemeläinen kohderyhmän nuoren tarvitsemiinsa palveluihin ja etenemään tavoitteellisesti kohti työtä ja koulutusta. Toiminnassa rakennetaan kohderyhmää palveleva palveluintegraatioon pohjautuva toiminnallinen ja strategiseen johtamiseen kytkeytyvä yhteistyörakenne julkisen ja kolmannen sektorin käyttöön.

Hankkeen tuloksena 200 kohderyhmään kuuluvaa nuorta on osallistunut hankkeeseen. Heistä 52% on edennyt työllisyys- ja koulutuspoluille tai kuntouttaviin palveluihin. 85% osallistuneista nuorista kokee työ- ja toimintakykynsä ja hyvinvointinsa kohentuneen ja osallisuuden kokemuksen lisääntyneen hankkeeseen osallistumisen päätteeksi. Lyhyellä aikavälillä työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt hankkeen toimintaympäristössä. Pitkällä aikavälillä uudet toimintatavat leviävät edistäen palveluintegraatiota ja tehokkaampia palveluita kohderyhmälle.

Toimenpiteiden myötä kolmannen sektorin työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät ovat kehittyneet ja yhtenäistyneet. Vaikuttavuusmallinnukset ovat antaneet relevanttia tietoa vaikuttavien palveluketjujen rakentamisesta palveluiden ulkopuolella oleville nuorille. Toiminta tuottaa alueellista tietoa palveluiden vaikuttavuudesta ja kohderyhmän asiakastyytyväisyyttä, koetun hyvinvoinnin muutosta ja ohjaustuloksia seurataan systemaattisesti. Yhteistyöskentelymuodot, työ- ja toimintakyvyn arviointi, menetelmäkehittäminen sekä vaikuttavuuden arviointi kytketään yhteiskunnalliseen uudistustyöhön. Toimintapiloteissa testatut käytänteet on mallinnettu palvelumuotoilun keinoin.

Hankkeessa huomioidaan mies- ja naiserityisyys ja sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat syrjäytyneet nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään, ja ovat mahdollisesti myös tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolella joko kokonaan tai osittain. Toiminnan piiriin ohjautuu kumppanien muista toiminnoista sekä verkostoista nuoria, joiden kyvykkyydet tai voimavarat eivät vielä mahdollista siirtymistä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Nuoret ohjautuvat hankkeeseen mielenterveys- ja päihdepalveluista, sosiaalipalveluista, Ohjaamosta, TE-palveluista, Balanssista, Etsivä nuorisotyön kautta, Eduro-säätiöstä, vanhempien avulla, itsenäisesti yhteydenottolomakkeen kautta, kuntoutuspoliklinikalta ja alueen oppilaitoksista. Tarkemmat määrittelyt ohjaukselle tekee jokainen toimija itse.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevilla nuorilla, on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä, kuten esimerkiksi maahanmuuttajatausta, lastensuojelutausta, puutteellinen koulutus, oppimisvaikeus, vamma, pitkäaikaissairaus tai päihde- ja mielenterveysongelmia. Usein taustalla voi olla myös asunnottomuutta. Elokuussa 2018 Rovaniemen Vamoksessa olevista nuorista 6% ilmoitti statukseksi asunnoton palvelun alkaessa. Nuorten ongelmat ovat usein kumuloituneet siten, että he tarvitsevat samanaikaisesti useita sosiaali- ja terveyspalveluita. Kun toimintakyky on ongelmien pitkittyessä alentunut, he tarvitsevat intensiivistä rinnalla kulkevaa valmennusta päästäkseen tarvitsemiinsa palveluihin ja hyötyäkseen niistä.

Helsingin Diakonisslaitoksen Vamos palvelut on tavoittanut kyseistä kohderyhmää Rovaniemellä kuluvan vuoden aikana (2/2018-12/2018) osana Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toimintaa. Toimintaan oli ohjautunut elokuuhun 2018 mennessä 53 nuorta. Nuoret ovat pääsääntöisesti työelämän ulkopuolella tai sairauslomalla. Toimintaan osallistuneista nuorista 37 %:lla on ammatillinen tai lukiokoulutus. Osalla nuorista on myös työttömän työnhakijan status, vaikka käytännössä edellytyksiä työelämään tai koulutukseen ei heikentyneen toimintakyvyn vuoksi vielä ole. Elokuussa 2018 Rovaniemellä oli kaiken kaikkiaan työttömänä työnhakijana 13,4 % alle 25-vuotiaista nuorista (TEM Työnvälitystilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö).

Isolla osalla nuorista on ollut elämänsä aikana monta auttajaa, ja he ovat olleet lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena. Siksi monet nuoret suhtautuivat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Kokemuksemme mukaan nuoret kertovat esimerkiksi kokeneensa, ettei heitä ole kuunneltu tai heidän kokemuksistaan oltu kiinnostuneita. Usein taustalla löytyy myös yksinäisyyden ja epäonnistumisen kokemusta tai masentuneisuutta (Alanen et al. 2014). Nämä subjektiiviset kokemukset lamauttavat puolestaan nuoren toimintakyvyn, jolloin nuoret eivät pysty huolehtimaan itsestään.

Nuorten yhteistoiminnallisen tukemisen ja auttamisen lisäksi, hankkeessa keskeistä on nuorten toimijuuden vahvistaminen heitä koskevien palvelujen rakentamisessa sekä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Hankkeen käynnistyessä ohjausryhmätyöskentelyyn valitaan nuorten edustaja, sekä kaikessa hankkeessa tehtävässä kehittämistyössä pyritään huomioimaan nuorten näkemys. Nuoret otetaan mukaan aktiivisen toimijan roolissa kohderyhmän tavoittamiseksi ja kiinnittämiseksi entistä kestävämmin olemassa oleviin palveluihin. Kansalaistoiminta elementin kehittämisessä hankkeelle konsultoidaan Rovaniemen Neuvokasta. Kokemuksemme mukaan vapaaehtoisiksi soveltuvat myös henkilöt, joilla on itsellään taustalla vaikeita elämänkokemuksia. He tarvitsevat vain hieman enemmän rohkaisua, valmennusta, tukea, tietoa ja yhteisöllisyyttä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke edistää osaltaan kaupungin ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä kohderyhmän parissa. Rovaniemellä on jo entuudestaan paljon nuorille kohdennettua toimintaa, jota toteutetaan sekä julkisen sektorin että kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Tarve kohderyhmän palvelulle on kuitenkin olemassa. Sekä mielenterveys- että päihdeongelmat ovat suuri haaste Rovaniemellä, ja myös laajasti maakunnan alueella. Tämän vuoksi hankkeessa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön Lapin sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa.

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Rovaniemen kaupungin perusturva, nuorisopalvelut ja Ohjaamo sekä alueen nuorten parissa työskentelevät järjestöt (ohjaavien tahojen lisäksi Neuvokas, Tyttöjen Talo, Moninet, NAL). Tavoitteena on, että toimijoiden entuudestaan toteuttama moniammatillinen yhteistyö täydentyy kohderyhmää huomioivammaksi kaikista heikoimmassa asemassa olevien nuorten osalta ja nuoria saadaan kiinnittymään lisää olemassa olevaan palvelu tarjontaan. Järjestötoimijoiden sekä julkisen sektorin kesken kokeillaan palveluiden integroimista eri yhdistelmin vaikuttavimman palvelumuodon löytämiseksi alueen heikoimmassa asemassa oleville nuorille. Yhteiskehittämistä tehdään tiiviisti alueen verkostojen kanssa päällekkäisen toiminnan välttämiseksi ja synergia etujen aikaansaamiseksi.

Hankkeessa rakennetaan yhteistyötä myös ELY:n ja TE-palveluiden kanssa erityisesti työttömyysetunsa menettäneiden palveluiden ulkopuolella olevien nuorten osalta.

Keskeistä hankkeessa on alueen heikoimmassa asemassa olevia nuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen kokeilu ja mallintaminen, siten että toimintamallit jäävät elämään myös hanketoiminnan päätyttyä. Hankkeen tavoitteena on kytkeytyä edellä mainittujen lisäksi Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Lisäksi tavoitteena on tehdä uudenlaista yhteistyötä paikallisen Santa Sportin kanssa tarjoten uudenlaisia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden tukemiseksi ja vahvistamiseksi

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 424

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 532 386

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 9

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysi hyödynsi Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimusta syrjäytyneiden nuorten profiilista perustuen 120 Vamos-nuorten palveluja käyttävän 18-29-vuotiaan nuoren haastatteluun. Tutkimuksen tekivät 2014 Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari ja Helsingin Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Olli Alanen. Kirjoittajana toimi myös Diakoniaammattikorkeakoulun dosentti Sakari Kainulainen. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin samanikäisillä naisilla (22 %). Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin samanikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamostyöotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Rovaniemen kaupungilla on Natura 2000-ohjelman kohteita, mutta ne eivät liity hankkeen toteuttamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkinaasemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 3
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun ja uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista "naisten töinä" ja "miesten töinä".
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö 1 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 2 0
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-