Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21595

Hankkeen nimi: Training 4.0: Robotiikka

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Tekniikan yksikkö, PL 64

Puhelinnumero: 0201243000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.sivula(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on kehittää jatkuvan oppimisen Training 4.0-koulutusmalli pilotoimalla robotiikan koulutusta. Koulutukseen osallistuu pilottiyrityksinä 8 alueen robotiikan soveltamista suunnittelevaa tai sitä jo hyödyntävää yritystä. Pilottikoulutuksia järjestetään kaksi kierrosta.

Koulutusmalli tukee elinikäistä ja jatkuvaa oppimista. Työntekijä voidaan kouluttaa esimerkiksi robotin operaattoriksi tai vaikkapa tietojärjestelmän käyttäjäksi. Vastaavasti suunnittelijan olisi hyvä tietää vaikkapa robotisoidun valmistuksen vaikutuksesta tuoterakenteeseen ja –ominaisuuksiin. Koko yrityksen henkilöstölle tarjottava koulutuskokonaisuus vaatii opetus- ja oppimismenetelmiä, jotka ovat riittävän motivoivia ja joustavia.

Mallin uutuusarvo on siinä, että se kehitetään yhteistyössä hankkeen osallistuvien yritysten kanssa ja heidän lähtökohdistaan. Pilottiritykset eivät siten vain osallistu koulutukseen, vaan heidän kanssaan käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Opetusmenetelmiä ja koulutussmateriaaleja kehitetään sekä kouluttajapalautteen että koulutettavilta saadun palautteen perusteella. Näin koulutusmallista saadaan jatkuvasti uudistuva, uusia teknologioita hyödyntävä sekä muuttuvaan toimintaympäristöön mukautuva malli, joka vastaa yritysten tarpeisiin.

Hankkeen toteutus on jaettu seuraaviin työpaketteihin
Työpaketti 1: Opetusmenetelmien ja -työkalujen testaus ja valinta
Työpaketti 2: Training 4.0 -opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen
Työpaketti 3: Robotiikan pilottikoulutukset
Työpaketti 4: Training 4.0 -koulutusmallin kehittäminen
Työpaketti 5: Viestintä, raportointi, hankkeen johto ja hallinto

Hankkeen tuloksena syntyvä koulutusmalli ja sen työkalut esitellään hankkeen verkkosivustolla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pääkohderyhmä ovat teollisuuden pk-yritykset Etelä-Pohjanmaalla sekä niiden henkilöstö. Lisäksi kohderyhmä on Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja muut oppilaitokset.

Hankkeeseen otetaan mukaan 8 pilottiyritystä. Tavoitteena on, että niiden toiminta ja tuotteet muodostavat hyvän läpileikkauksen maakunnan teollisuudesta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat muut koulutuspalveluja tarjoavat organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 050

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 153 050

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 204 106

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 204 106

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kauhava, Lapua, Seinäjoki, Lappajärvi, Soini, Ähtäri, Teuva, Vimpeli, Karijoki, Alajärvi, Kurikka, Kauhajoki, Isojoki, Alavus, Ilmajoki, Evijärvi, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 16

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 46

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa syntyvä koulutusmalli pohjautuu eri osaamistasojen ja toimenkuvien huomioimiseen oppimispolun muodostumisessa, jolloin kaikilla sukupuolesta riippumatta on yhtäläiset mahdollisuudet saada omaa kehitystä tukevaa koulutusta työelämän vertikaalista segretaatiota häivyttäen. Koulutusmallin joustavuusnäkökulma huomioi sukupuolesta johtuvat erilaiset elämäntilanteet ja tarjoaa monelta osin yhtäläiset mahdollisuudet osallistua oppimiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Hankesuunnittelun aikana on tehty analyysi sukupuolinäkökulmasta. Tekniikan ala on hyvin segregoitunut sukupuolen mukaan. Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma arvioitaessa työn kuormittavuustekijöitä ja fyysistä rasitusta. Osaamista vaativat tulevaisuuden työpaikat antavat naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet, sillä ne eivät vaadi erityistä fyysistä voimaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Robotiikkaan liittyvät tehtävät sopivat sekä miehille että naisille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteesta johtuen sukupuolten tasaarvon edistäminen ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 7
Syntyvä koulutusmalli pohjautuu verkkopohjaiseen etäopiskeluun, jolloin siirtymisestä aiheutuvia päästöjä ja kulutusta ei synny. Robotisoituvassa yhteiskunnassa säästöjä aiheutuu mm. siitä, että robotit eivät tarvitse toimiakseen samanlaista toimintaympäristöä kuin ihmiset. Robotit eivät tarvitse välttämättä valoa, työtilojen lämpötila voi olla selkeästi alhaisempi ja tuotantoa voidaan tehdä 24/7.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 7
Koulutusmallin oppimisympäristöt skaalautuvat digitaalisesti, jolloin fyysistä materiaalia ei synny. Koulutusmallin simulaatio- ja virtuaalitodellisuusympäristöt luovat realistisen oppimiskokemuksen ilman fyysisiä laitteita ja materiaaleja. Robotit toteuttavat niille ohjelmoituja tehtäviä samalla tavalla kerrasta toiseen ja tarvittaessa 24/7, jolloin saadaan materiaalien ja energian säästöä tuotettua kappaletta tai palvelua kohti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Koulutusmalli edistää yritysten osaamisen kehittymistä ja edelleen kilpailukykyä, joka edistää työpaikkojen säilymistä ja syntymistä. Robotiikan hyödyntäminen oikeissa tehtävissä nostaa yritysten tuottavuutta ja tuloksentekoa sekä sitä kautta kasvua ja työllistymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 4
Hanke luo pohjaa uudenlaisten koulutuspalveluiden kehittämiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 4 6
Robottien aika ei mene työmatkoihin. Niiden työsuoritukset voidaan raportoida ja analysoida etänä, samoin niiden uudelleen ohjaus tai ohjelmistopäivitykset. Liikkuminen vähenee, ruuhkat helpottuvat ja päästökuormitus vähenee. Simulaattoreiden käyttö verkko-opetuksessa  ei liikkumista opiskelupaikalle. Pätee myös koulutuksen turvallisuusnäkökohtana seuraavaan kohtaan ”Hyvinvoinnin edistäminen”
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 5
Teollisuustyön kuormittavuus vähentyy rutiinitehtävien hoidon siirtyessä enenevässä määrin roboteille. Työturvallisuus kasvaa, kun roboteille voidaan ohjata vaarallisia töitä. Osaamisen lisääntyminen lisää työtyytyväisyyttä tekemisen hallinnan tunteen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Koulutusmalli huomioi eri tehtävätasoilla toimivat, joten oma koulutuspolku on mahdollista rakentaa oman pohjaosaamisen perusteella. Verkkopohjaisuus mahdollistaa opiskelun osittain omaan tahtiin, jolloin erilaiset oppijat tulee huomioiduksi. Hanke pyrkii tunnistamaan sukupuolten erilaiset näkökulmat robotiikan hyödyntämisessä ja ohjelmoinnissa osana koulutusmallin kehittämistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei relevantti tässä hankkeessa

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli luoda koulutusmalli yritysten kouluttamiseen, joka mahdollistaisi joustavan, henkilökohtaisen ja tehokkaan kouluttautumisen. Tavoitteen taustalla oli näkemys työn murroksesta teknologisen kehittymisen myötä ja siitä seuraavan työtehtävien nopean muutoksen aiheuttaman osaamisvajeeseen vastaaminen.

Hanke alkoi vuonna 2019, mutta vuonna 2020 alkanut Covid-19-epidemia toi omat haasteensa hankkeen toteutukselle. Toisaalta hankkeessa epidemian alkuun mennessä kehitetyt toimintamallit ja -menetelmät vastasivat juuri etäkouluttamisen tarpeeseen, johon ajauduttiin hyvin nopeasti. Tämän hankkeen keskeisimmiksi tuloksiksi voidaan laskea juuri ne robotiikan ja muiden laboratorio-opetusta vaativien teknologioiden etäkoulutusmenetelmät. Hankkeessa luotiin ja pilotoitiin laaja-alaisesti erilaisia koulutusmenetelmiä- ja materiaaleja yrityslähtöisesti. Laadullisesti hankkeen tavoitteet onnistuttiin saavuttamaan ja kokemuksien perusteella tunnistettiin aito koulutusmalli, jota soveltuvin osin hyödynnetään jo hankkeen pohjalta käynnistyneissä jatkotoimissa.

Hankkeen toteutus oli jaettu viiteen työpakettiin, joiden keskeiset tulokset alla:

TP1 Opetusmenetelmien ja -työkalujen testaus ja valinta: Hankkeen alussa tehtiin kattava oppimisalustavertailu, joka syvensi osaamista ja näkemystä oppimisalustojen ominaisuuksista ja etäkoulutukseen liittyvistä tarpeista. Työpaketissa testattiin kymmeniä etäkoulutusta tukevia työkaluja, joista hankkeen verkkosivuille laadittiin työkalupakki. Työkalupakkiin valittiin testatuista työkaluista sellaisia työkaluja, joista ei katsottu olleen tässä yhteydessä merkittävästi tietoa muualla.

TP2 Training 4.0 -opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen: Työpaketin keskeisin tulos on ”laboratoriot verkkoon” -idean toteutuksen mahdollistanut opetusmenetelmällinen ja pedagoginen ratkaisukokonaisuus, joka hankkeen aikana kehittyi. Koronatilanteena johdosta tapahtunut nopea muutos ohjasi toimintaa tiettyyn suuntaan, jonka seurauksena kokonaisuus kehittyi. Työpaikalla oppiminen koronatilanteesta johtuen oli lähtökohtaisesti haastavaa, mutta asetelma käännettiin hankkeessa toisinpäin, joka oli myös keskeinen osa myöhemmin esiteltävää koulutusmallia. Muutamassa tapauksessa koulutus rakennettiin siten, että yrityksen oma ympäristö tuotiin digitaalisessa muodossa kouluttajalle, joka mahdollisti ikään kuin työpaikalla oppimisen. Hankkeen alkuperäisen hankesuunnitelman lisäksi hankkeen loppujaksolla pilotoitiin MOOC-ympäristöä osana yrityskouluttamista.

TP3 Pilottikoulutukset: Hankkeen aikana toteutettiin hankesuunnitelman kahden pilottijakson sijasta neljä erilaista pilottijaksoa, joista kaksi oli kuitenkin laajempia kokonaisuuksia ja viimeinen pilotti koski MOOC-ympäristön pilotointia. Kolmella pilottikoulutusjaksolla tavoitettiin 6 eri yritystä, joista koulutuksiin osallistui 18 henkilöä. Kokonaisia henkilöetäkoulutuspäiviä kertyi yhteensä 30 ja henkilökontaktikoulutuspäiviä 35. MOOC-pilotissa otettiin onnistuneesti käyttöön Open edX -alustaan pohjautuva Tutor-jakeluversio, jota ajettiin toteuttajan omilla palvelimilla. Pilottiin osallistui kymmenen koulutettavaa ja henkilökoulutuspäiviä kertyi yhteensä 20.

TP4: Training 4.0 -koulutusmallin kehittäminen: Hankkeessa kehitetty koulutusmalli on dokumentoitu hankkeen verkkosivuille osoitteeseen: https://projektit.seamk.fi/alykkaat-teknologiat/training-4-0-robotiikka/training-4-0-koulutusmalli/. Koulutusmallissa tuotiin esiin hankkeen toimenpiteet yleisellä tasolla ja tarkemmin kouluttamiseen liittyvät toimenpiteet ja edelleen sieltä nousseet toimintamallit.

TP5: Viestintä, raportointi, hankkeen johto ja hallinto: Hankkeen tuloksiin, materiaaleihin ja tapahtumiin voi tutustua hankkeen verkkosivuilla: https://projektit.seamk.fi/alykkaat-teknologiat/training-4-0-robotiikka/.

Kokonaisuutena hankkeella on lisätty alueellista robotiikan ja sen liitännäisteknologioiden osaamista pk-yrityksissä suoraan ja välillisesti. Suoraan on koulutettu yhteensä 28 henkilöä teeman alueelta ja välillisesti on lisätty alueellista osaamista niin toteuttajan kuin muidenkin sidosryhmien osalta. Erityisesti on myös kasvatettu alueellista osaamista ja näkemystä yrityslähtöisen jatkuvan oppimisen teemasta ja tuotu tähän kenttään innovatiivisia ratkaisuja, jotka tukevat nopeasti muuttuvaa työelämää ja sitä kautta syntyvien osaamisvajeiden paikkaamista. Oma roolinsa hankkeella on ollut myös poikkeusajan resilienssin kehittämisessä ja ylipäätään siinä, että hankkeessa kehitetyt menetelmät edesauttoivat etäkouluttamista ja vahvistivat uudenlaista ajattelua teknologiakoulutuksesta.