RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21596, Oulun rakentamisen malli

1 Hanke

Hankekoodi: S21596

Hankkeen nimi: Oulun rakentamisen malli

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä OSAO

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: Kiviharjuntie 8

Puhelinnumero: 040 1415 141

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.osao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Matinmikko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: johanna.matinmikko(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505969816

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Rakennusala on viime vuosina ollut yksi alueen vahvasti kasvaneista aloista, jossa työvoiman tarve kasvaa jatkuvasti. Alan kehittämisen ja kilpailukyvyn nostamisen kannalta on tärkeää lisätä alan toimijoiden välistä yhteistyötä (eri koulutusasteet, alan tutkimus ja työelämä). Hankkeessa rakennetaan ammatillisen oppilaitoksen (OSAO) ja korkeakoulujen (Oamk ja OY) yhteinen rakennusalan toimintamalli, jota rakennetaan osaamisen kehittämisen ja työelämän osaamistarpeiden pohjalta nousevien teemojen avulla. Hankkeen toimenpiteillä lisätään rakennusalan koulutusten vetovoimaa ja tuetaan opiskelijoiden siirtymiä oppilaitoksesta toiseen sekä opinnoista työelämään. Hankkeella halutaan tehostaa tutkintojen suorittamista tuomalla lisää konkreettisia ja monipuolisia työelämätilanteita- ja ympäristöjä opiskelun eri vaiheisiin ja siirtymiä tukemaan. Hankkeessa myötävaikutetaan naisten hakeutumiseen alalle. Tuloksena on uudenlainen Oulun rakentamisen malli, jota kehitetään seuraavilla toimenpiteillä:

Työpaketti 1. Työelämälähtöiset yhteistyömallit

Yhteistyömallien rakentaminen koostuu selvitysvaiheesta ja osallistavista teema- ja työpajoista.

a. Opiskelijoista vastuullisia rakentajia
Selvitysvaiheessa kootaan eri lähteistä (tietolähteet, -kannat, haastattelut, havainnoinnit) kertyvää tietoa rakennusalan nykyhaasteista ja osaamistarpeista oppilaitosten opetuksen kehittämisen tueksi. Toteutetaan näiden perusteella teemapajoja, joihin osallistuu sekä oppilaitoksen henkilökuntaa, opiskelijoita että yrityksiä.

b. Digitaaliset ratkaisut

Selvitysvaiheessa kartoitetaan työelämän tarpeita ja haasteita digitaalisiin ratkaisuihin ja tietomallinnukseen liittyen. Selvityksen pohjalta kehitetään esimerkiksi seuraavia digitaalisia ratkaisuja ja niihin liittyviä toimintamalleja:

tietomallinnuksen hyödyntäminen tuotannossa, rakenneanalyysissä ja työturvallisuuden kehittämisessä. Näillä toimenpiteillä parannetaan mm. opiskelijoiden työelämävalmiuksia.

Työpaketti 2. Uudistuva opetus

Tavoitteena on uudistaa rakennusalan opetusta henkilöstön osaamista koulutuksilla, parantamalla ja tehostamalla oppimisympäristöjen käyttöä sekä kehittämällä opintojaksoja.

a. Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen

Selvitetään oppilaitosten henkilöstön kehittämistarpeet. Toteutetaan koulutusta ja muita tapoja kehittää osaamista ja yhteistyötä (kuten tutustumiskäynnit ja opintomatkat).

b. Yhteiskäyttöiset oppimisympäristöt ja opintojaksojen kehittäminen

Suunnitellaan miten kunkin organisaation oppimisympäristöjä, kuten työmaita ja -saleja, laboratorioita sekä Turvapuistoa, voidaan hyödyntää monipuolisemmin ja kustannustehokkaammin. Toteutetaan erilaisia yhteisiä projekteja esim. moniammatillisia opetustilanteita ja yhteinen opintojakson osa sekä selvitetään yksilöllisiä opintopolkuja mahdollistavia käytänteitä. Tuloksena monikäyttöiset oppimisympäristöt.

Työpaketti 3. Vetovoimainen rakennusala

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan oppilaitosverkoston yhteinen ”Liveraksa” -sivusto. Sivuston kautta tehdään alaa tutuksi ja pidetään yhteyttä alan muihin toimijoihin. Sivustoon liitetään esimerkiksi sosiaalisen median eri kanavia, joihin OSAOn, Oamkin ja yliopiston opiskelijat tuottavat sisältöä tai opiskelijat voivat tuoda alustalle omia projektitöitään näkyville. Järjestetään tutustumis-/teemapäiviä peruskoulujen 9. luokan oppilaille, lukiolaisille, lukioiden opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä työelämän edustajille. Hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja ja kolmen oppilaitoksen yhteistä toimintamallia levitetään myös muualle Suomeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on opetushenkilöstö, opiskelijat, työelämän edustajat, peruskoulun 9. luokan oppilaat, lukiolaiset sekä heidän opetus- ja ohjaushenkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 439 281

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 436 494

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 524 100

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 523 002

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu, Tyrnävä, Kempele, Lumijoki, Hailuoto, Muhos, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 27

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 300

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanketta suunniteltaessa on selvitetty hankkeen vaikutukset naisiin ja miehiin. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa, sillä projektin toteuttamistyössä ja kohderyhmässä on sekä naisia että miehiä. Rakennusala on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen, sillä esimerkiksi vuonna 2010 naisia oli alalla vain 8,6 % kaikista työntekijöistä. Muutaman kymmenen vuoden aikana naisten määrä rakennusalalla on jo vähän lisääntynyt, joten viimeistään nyt on kiinnitettävä huomioita naistyöntekijöihin rakennusalalla (mm. työtehtävien jakautuminen, työolosuhteet, tasa-arvoinen kohtelu, asenteet naistyöntekijöitä ja –työnjohtajia kohtaan). Alan sisällä tehtävät ovat jakautuneet siten, että naisia on eniten maalareina, vähiten raskaissa valutöissä. OSAOn talorakentajaopiskelijoista naisia on 5- 8%. Oulun ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan-, rakennusalan työnjohdon- ja rakennusarkkitehdin tutkinto-ohjelmissa opiskelee noin 650 opiskelijaa. Opiskelijoista noin 20% on naisia. Turvapuiston kävijöistä 10% on naisia. Yliopiston uudessa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa opiskelijoiden sukupuolijakauma näyttää hieman positiivisemmalta: tämän hetkisistä opiskelijoista 27 miestä ja 9 naista. Valmistuneita on 9 miestä ja 1 nainen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa selvitetään ja parannetaan joustavaa siirtymistä opinnoissa eteenpäin ja työelämään – josta lopulta hyötyvät sekä naiset että miehet. Yhteistyötä kehitettäessä huomioidaan ja tiedostetaan tasa-arvoiset toimintatavat. Työ/teemapajoissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, että naiset eivät päädy tiettyihin tehtäviin vain sukupuolensa vuoksi (kahvinkeitto, siistimistehtävät, apulaisena oleminen). Tai tuodaan keskusteluun se, että rakennusalalla olevien naisten ei tarvitse sietää epäasiallista kohtelua vain siksi, että ”ovat itse valinneet tällaisen miehisen alan”. Hankkeen kehittämistyössä eri käytännön tilanteissa kiinnitetään huomiota siihen, että ei välttämättä ole helppoa olla ainoana naisena työmaalla (onko naisille esim. oma pukuhuone, onko käytettävissä riittävästi apuvälineitä raskaisiin työvaiheisiin). Yhteistyötä kehitettäessä otetaan huomioon eri sukupuolten mahdolliset erilaiset kiinnostuksen kohteet. Tutkimusten mukaan (mm. Equal Climate) naiset ovat keskimäärin miehiä kiinnostuneempia tekemään ekologisia valintoja, joten ympäristön huomioivat ratkaisut ja palvelut voivat olla erityisesti naisopiskelijoille- ja käyttäjille tärkeä asia. Ympäristö- ja turvallisuusnäkökulmien kautta voidaan tuoda lisää mielekkyyttä esimerkiksi alalla pysymiseen. Hankkeessa halutaan tuoda näkyväksi myös naisille tyypillisiä vahvuuksia: heillä voi olla suunnittelussa tai rakentamisessa tarvittavaa tarkkuutta ja huolellisuutta tai kiinnostusta omaksua turvallisuuskäytänteitä. Tyypillisesti ihmiset haluaisivat työskennellä työpaikoilla, joissa on sekä miehiä että naisia. Näemme, että hankkeella nostamme positiivisia näkymiä kehittyvästä rakennusalasta, ja sitä kautta houkuttelemme jatkossa myös enemmän naisia alan opintoihin ja töihin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Projektin tavoitteena ei ole erityisesti sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta asia tullaan huomioimaan sekä projektin suunnittelussa että toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	4
Pientalorakentamisen (puurakentaminen) kehittäminen vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	2	4
Työn mielekkään ja sitä sujuvoittavan organisoinnin voidaan katsoa vähentävän resurssien (myös luonnonvarojen) hukkakäyttöä. Hankkeessa huomioidaan suunnittelun merkitys ympäristönäkökulmiin. Pientalorakentamisen (puurakentaminen) kehittäminen vaikuttaa ympäristöön.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	7
Digitaalisuuden lisäämisellä pystytään ennakoimaan materiaalien määrä ja vähentämään sivuvirtoja
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	4
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvä tietämys lisääntyy eri oppilaitostasoisen yhteistyön myötä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Hankkeessa kehitetään oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteillä pyritään vastaamaan siihen, että alueen rakennusalan yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja, että heidän toiminnot kehittyvät ja tietoisuus lisääntyy. Tieto leviää opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kautta laajalle. Projekti avaa ja kasvattaa myös liiketoimintamahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	7
Digitaalisuuden kehittäminen rakennusalalla edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden saavutettavuutta.
Liikkuminen ja logistiikka	7	7
Digitaalisuuden kehittäminen rakennusalalla vähentää esimerkiksi kuljetustarpeita.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	9
Toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden työllistymiseen ja työntekijöiden työtyytyväisyyteen.
Tasa-arvon edistäminen	6	7
Hankkeessa mietitään työtä tehostavia ja keventäviä toimintatapoja ja parannetaan olosuhteita –josta lopulta hyötyvät sekä naiset että miehet. Hankkeessa edistetään tasa-arvoa eri toimenpiteissä eikä sallita epäasiallista kohtelua tai syrjintää.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	6
Tarkoitus on tuoda uudenlaista osaamista esille (eri työntekijäryhmät, erilaiset taustat), arvostaa toisen työtä ja vähentää ennakkoluuloja. Tavoitteena on, että digitaalisilla ratkaisuilla voidaan asioita havainnollistaa paremmin kuin ennen, jolloin yhdenvertaisuus paranee.
Kulttuuriympäristö	1	5
Hankkeen toimintaympäristöinä ovat asuinympäristöt mm. uusille pientaloalueille rakennettavat talot. Pidemmän aikavälinen tavoitteena on, että Oulun tunnetaan laadukkaasta rakentamisestaan ja vaikuttaa siten kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen	5	7
Hankkeen toimenpiteillä vaikutetaan rakennusalan ympäristöosaamiseen esim. digitalisaatiota lisäämällä ja teemapäivillä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Rakennusala on viime vuosina ollut yksi alueen vahvasti kasvaneista aloista, jossa työvoiman tarve kasvaa jatkuvasti. Hankkeessa rakennettiin ammatillisen oppilaitoksen (OSAO) ja korkeakoulujen (Oamk ja OY) rakennusalan yhteistyötä. Hankkeen toimenpiteillä lisättiin osaamista, laatua ja rakennusalan koulutusten vetovoimaa. Hanke halusi tehostaa tutkintojen suorittamista tuomalla lisää konkreettisia ja monipuolisia työelämätilanteita ja ympäristöjä opiskelun eri vaiheisiin ja siirtymiä tukemaan. Hanke mahdollisti monenlaisia pilotointeja ja yhteistyökokeiluja, joiden pohjalta on helppo jatkaa yhteistyötä myös hankkeen jälkeen.

Työturvallisuuteen liittyvää osaamista kehitettiin työelämän kanssa yhteistyössä. Teemoina oli esim. korkealla työskentely ja putoamissuojaus. Hankkeessa onnistuttiin luomaan toimintamallia oppilaitosten sekä työelämän yhteistyöhön erityisesti Pohjois-Suomen Turvapuistoa hyödyntäen.

Hankkeessa tutkittiin, kehitettiin ja saatiin tuloksia digitaalisiin ratkaisuihin liittyen mm. tietomallinnuksen hyödyntämisessä sekä työturvallisuuden ja laadun kehittämisessä. Keskeisenä osana oli OSAOn oppilaitostyömaiden hyödyntäminen myös korkeakoulujen opetuksessa. Yksi konkreettinen yhteistyön malli on, että jatkossa Oamk ja OSAOn opiskelijat toteuttavat yhdessä digitaalisesti viikoittaiset työmaan kunnossapitotarkastukset.

Rakennusalan opetushenkilöstön osaaminen on hankkeen myötä parantunut ja vuoropuhelua käydään nyt eri oppilaitosten kesken ammattiopistosta yliopistoon. Hanke myötävaikutti mm. Oamk Highwayn syntymiseen ja antoi uutta potkua rakennusalan koulutuksen markkinointiin ja imagoon.

Hankkeessa tuotettu opetusmateriaali, artikkelit ja toimintamallit on koottu yhteen ThingLink-kuvaan, jolla havainnollistetaan hankkeen tuloksia ja yhteistyötä.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus