Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21597

Hankkeen nimi: Ketterästi opittu

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0214958-9

Jakeluosoite: Opintie 3

Puhelinnumero: 08 - 61651

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HÄNNINEN OSMO TAPIO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämissuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: osmo.hanninen(at)kao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 0819951

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ketterästi opittu – hanke on Kainuun ammattiopiston (KAO), Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) sekä alan yksityisten toimijoiden yhteishanke, jonka tarkoituksena on palvelumuotoilun keinoin kehittää työelämän ja opettajien osaamista huomioiden valtakunnalliset lainsäädännön muutokset, hallitusohjelman tavoitteet ja työelämän muutostarpeet. Hankkeessa tavoitteena on kehittää toimivia malleja työelämässä oppimiseen, ohjattuun harjoitteluun ja työelämälähtöiseen projektimaiseen työskentelyyn. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää digitalisaation ja teknologian tuomia mahdollisuuksia opiskelijaohjauksessa sekä määritellä työelämän opiskelijavastaavien roolit ja tehtävät sekä valmentaa opettajat ja työelämän edustajat hankkeessa luotuihin malleihin.

Hankkeen alussa kartoitetaan Kainuun alueen opiskelijaohjauskäytänteiden nykytilaa haastattelemalla työelämän ja koulutuksen edustajia sekä opiskelijoita. Saatua tietoa täydennetään uusimmalla tutkimustiedolla opiskelijaohjauksesta sekä kartoittamalla hyviä käytänteitä muilta toimijoilta. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään hankkeen toisessa vaiheessa, jossa laaditaan työpajatyöskentelynä yhteiset toimintamallit pilottikokeiluihin, valitaan kokeiluun osallistuvat työyksiköt sekä työntekijät, opiskelijat ja opettajat. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan pilotteihin osallistuvien koulutukset. Kolmannessa työpaketissa toteutetaan erilaisia pilottikokeiluja eri tyyppisissä sosiaali- ja terveysalan työyksiköissä niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Pilottien toteutukseen osallistuvat oppilaitosten opettajat ja työelämän edustajat. Pilottien onnistumisen arviointiin ja uuden osaamisen kartoitukseen käytetään ryhmähaastatteluja, joihin osallistuvat opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Hankkeen viimeisessä vaiheessa kootaan ja raportoidaan pilottikokeilujen tulokset sekä laaditaan suositukset ja ohjeet toimintamalleiksi.

Hankkeen tuloksena kehittyy ketteriä malleja opiskelijoiden työelämässä oppimisen ja harjoittelun toteuttamiseen sosiaali- ja terveysalalla. Mallien avulla opiskelijat kiinnitetään vahvasti alueen työpaikkoihin jo opiskeluaikana. Hankkeen avulla lisätään opiskelijoiden mahdollisuuksia oppia erilaisissa alan työympäristöissä ja saada työelämästä erilaisia toimeksiantoja tai projekteja. Työelämässä oppiminen nähdään osana työpaikkojen vuosittaista toimintaa ja opiskelijavastaavien roolit selkiytyvät. Hankkeen aikana Kainuun alueen sosiaali- ja terveysalan työntekijät ja opettajat saavat uutta osaamista asiakkaiden uusista hoito- ja palveluketjuista, palvelumuotoilusta sekä asiakkaiden ja opiskelijoiden ohjaamisesta ja arvioinnista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat julkisen ja yksityisen puolen sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä KAMK:n sairaan- ja terveydenhoidon osaamisalueiden opettajat ja KAO:n hyvinvointialan opettajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat Kainuun alueella sekä terveydenhuollon asiakkaat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 469

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 242 532

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 352 626

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 323 377

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Osallistuvat organisaatiot ovat pääsääntöisesti naisvaltaisia. Esim. Kainuun sotella naisten osuus henkilöstöstä on noin 87%. Sukupuolinäkökulma on otettava huomioon, koska toimiala on naisvaltainen. Organisaatioissa on laadittu henkilöstöraportit vuosittain sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tullaan kiinnittämään huomiota miesten osallisuuteen hankkeessa, koska organisaatiot naisvaltaisia. Hankkeen toiminnoissa huomioidaan miesten osuus työelämänohjauksessa siten että koulutuksiin ja pilottiryhmien toimintaan pyritään saamaan miesohjaajia ja -opettajia mukaan. Taustalla huomioidaan tehdyt tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Sukupuolisensitiivinen orientaatio on mukana kehittämisessä ja kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolten näkökulmat. Tässä hankkeessa korostetaan yksilöllisyyttä opiskelijaohjauksessa, toimintamallit ovat kuitenkin yhteisiä sukupuolesta riippumatta. Työharjoittelukäytännöt ovat sukupuolineutraaleja. Hankkeessa huomioidaan, että sukupuolella voi olla vaikutusta opetusmenetelmiin ja tapaa oppia. Työelämäyhteistyömallien rakentamisessa mietitään tarpeet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Sote-alalle olisi hyvä saada enemmän miehiä ja hankkeen toimenpiteillä voitaisiin edistää miesten hakeutumista alalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke palvelee kaikkia sukupuolia tasapuolisesti ja hankkeen luonteesta johtuen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Sähköiset palvelut vähentävät paperin käyttöä ja paperijätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hankkeen myötä saatava alan vetovoimaisuuden kehittyminen ja työvoiman saatavuus alueella edistää kaikkien toimijoiden mahdollisuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Toimivat mallit sujuvoittavat työtä jalisäävät työn tehokkuutta. Toimintatavoilla ja malleilla tuetaan opiskelijan oppimista ja työllistymistä.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Opiskelijoiden digitaalisten ohjausvälineiden pilotointi ja käyttöönotto vähentää opettajien liikkumista maakunnan alueella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Toimiva ohjausmalli ja käytännöt vähentävät työn kuormittavuutta työpaikoilla ja työntekijöiden osaamisen lisääntyminen synnyttää työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää opiskelijoiden keskinäistä tasa-arvoa sekä opiskelijoiden ja työelämän välistä tasa-arvoa, siten että yhtenäisten käytänteiden kautta varmistetaan laadukas ja tasa-arvoinen kohtelu ja kohtaaminen. Hankkeessa huomioidaan eri-ikäiset työntekijät ja opiskelijat, professioiden yhdenvertaisuus, eri kansallisuutta olevat työntekijät ja opiskelijat sekä alueellinen tasa-arvo (toimialat, maantieteellinen).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Monimuotoisuuden huomioon ottaminen; organisaatioissa on eri kansallisuutta edustavia työntekijöitä ja opiskelijoita, eri organisaatioiden työkulttuurit kohtaavat ja hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön. Onnistuneet työelämäkäytännöt ja yhteiset mallit lujittavat sitoutumista työhön. Työelämä oppii kohtaamaan kaikki opiskelijat tasa-arvoisesti kulttuuritaustasta huolimatta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Työntekijöiden kuuleminen ja osallisuuden vahvistaminen vaikuttavat osaltaan yhteisöllisyyttä edistävän kulttuurisen ilmapiirin rakentumiseen. Eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden hyödyntäminen työyksiköissä monipuolistaa kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 3 3
Digitaalisuuden hyödyntäminen työssä vaikuttaa yksilöiden valintoihin myös yksityiselämässä tietoisuuden lisääntyessä ympäristöasioista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ketterästi opittu -hankkeessa, joka oli Kainuun ammattiopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteishanke, oli tavoitteena kehittää palvelumuotoilua hyödyntäen toimivia malleja työelämässä oppimiseen ja ohjattuun harjoitteluun. Hankkeen tavoitteena oli myös edistää sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Hankkeen aluksi kartoitettiin opiskelijaohjauksen nykytilaa ja luotiin asiakasymmärrys opiskelijoiden ohjauksessa mukana olevista toimijoista eli opiskelijoista, opettajista ja työelämän ohjaajista. Opiskelijaohjauksen nykytilan hahmottamisessa hyödynnettiin opiskelijoiden, opettajien ja työelämän ohjaajien haastatteluita sekä työelämäyhteistyöpäivässä pidettyjen työpajojen aineistoja. Opiskelijaohjauksen kehittämiskohteita pohdittaessa hyödynnettiin myös hanketoimijoiden benchmarking–matkan päiväkirjoja ja raportteja. Kaikki nämä aineistot yhdistämällä, aineistojen sisällönanalyysin avulla, muodostettiin palvelumuotoilun mallinnuksen mukaisesti kahdeksan opiskelijan ohjattuun harjoittelun kehittämisideaa. Nämä kehittämisideat kuvattiin konsepteiksi ja niitä protypoitiin aidoissa työelämän kontakteissa.

Konsepteja olivat VOO-vastuuta ottamalla opit –ohjausmalli, MOO -moniammatillinen harjoittelu, asiakkaan hoitopolun mukainen harjoittelu, vastavuoroinen perehtyminen, ohjausosaamisen kehittäminen, harjoittelun ohjauksen mobiilisovellus, teemailtapäivä sekä opiskelijan yksilölliset harjoittelupolut eli oppisopimuskoulutus ja opinnollistaminen. Aiempien lisäksi hankkeen aikana toteutettiin työelämän ja oppilaitosten valistä yhteistyötä muun muassa järjestämällä oppilaitosviikko.

Hankkeen toimenpiteet ja tulokset on kuvattu julkaisussa Moisanen K.& Ylitalo H. (toim.). (2021). Ketterästi opittu – ohjattua harjoittelua ja työelämässä oppimista kehittämässä. Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy. Viitattu 27.3.2021. Saatavilla https://www.theseus.fi/handle/10024/435335