Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21601

Hankkeen nimi: TAIDOLLA TYÖELÄMÄÄN

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.5.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laptuote-säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 1092018-5

Jakeluosoite: Kivenkatu 2-4

Puhelinnumero: 0407593946

Postinumero: 53600

Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA

WWW-osoite: http://www.laptuote.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Esa Karhu

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: esa.karhu(at)laptuote.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404808009

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa luotavalla toimintamallilla halutaan vaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen ja sitä kautta osallisuuden lisäämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Etelä-Karjalassa työttömien maahanmuuttajien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2017 lopussa ja edelleen kesäkuun 2018 lopussa noin 10 %. Erilaisten tutkimusten ja selvitysten mukaan maahanmuuttajien työllistymisen suurin este on puutteellinen suomen kielen taito. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa suomen kielen koulutuksen, yksilö- ja ryhmävalmennuksen ja työssäoppimisen kautta maahanmuuttajien työelämäsuomen taitoa, työelämätietoutta, työnhakutaitoja ja työelämätaitoja. Hanke auttaa tunnistamaan ja tunnustamaan maahanmuuttajan osaamista ja luo kouluttautumisen tai työllistymisen jatkosuunnitelman. Hankkeen toimintamallin avulla lisätään työnantajien tietoa maahanmuuttajien osaamisesta ja työyhteisöissä saadaan käytännön kokemusta monikulttuurisuudesta. Hanke vastaa Etelä-Karjalan kotouttamisohjelman tavoitteeseen tarjota monimuotoisia ja työelämälähtöisiä kielikoulutuksia riittävän suomen kielen taidon hankkimiseksi.

Hankkeen kohderyhmä on Etelä-Karjalassa asuvat maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat ja työmarkkinoiden ulkopuolelle pudonneet maahanmuuttajat, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa suomeksi ja selviytyvät arjessa suomeksi. Hankkeen toimintamallin avulla aktivoidaan ja tuetaan kotoutumisprosessin alkuvaiheen läpi käyneitä syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat tukea työllistyäkseen tai löytääkseen sopivan koulutuksen. Hankkeessa yhdistetään kieli- ja työelämätietouden koulutus ja työssäoppiminen. Punaisena lankana on suomen kielen oppiminen. Osallistujat myös tekevät oppimistehtäviä koko toteutuksen ajan. Osallistujille tarjotaan yksilö- ja ryhmävalmennusta ja ohjattua työskentelyä Laptuotteen pajoilla. Työssäoppiminen jatkuu tuetusti työkokeilussa yrityksessä/työpaikalla. Laptuotteen hankehenkilöstö toimii työnantajan ja osallistujan tukena. Osallistujat toimivat vertaistukena toisilleen. Työnantaja arvioi osaamista, ja valmennusjakson lopussa arvioidaan oppimista ja valmennuksen onnistumista. Valmennuksen päättyessä tehdään jatkosuunnitelma. Työnantajien kokemukset yhteistyöstä kartoitetaan.

Hankkeen toimintamallin tuloksena osallistujan kielitaito ja erityisesti työelämäsuomen taito kehittyy. Osallistuja tunnistaa oman osaamisensa ja osaa markkinoida itseään. Hän saa lisää tietoa suomalaisesta työelämästä, ja työelämäosaaminen vahvistuu. Työkokeilu mahdollistaa omien verkostojen luomisen. Osallistuja saa työkokeilujaksosta todistuksen ja arvion osaamisestaan sekä lisää tietoa osaamisen kehittämistarpeista. Onnistunut työkokeilu auttaa työllistymisessä. Työnantaja voi halutessaan rekrytoida työntekijän yritykseen tai jatkaa työkokeilua. Työyhteisö saa kokemusta ja tietoa maahanmuuttajasta työtoverina. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää työllistämispalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä on Etelä-Karjalassa asuvat maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat ja työmarkkinoiden ulkopuolelle pudonneet maahanmuuttajat, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa suomeksi ja selviytyvät arjessa suomeksi. Hankkeen toimintamallin avulla aktivoidaan ja tuetaan kotoutumisprosessin alkuvaiheen läpi käyneitä syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat lisää valmennusta ja tukea työllistyäkseen tai löytääkseen sopivan koulutuspolun.

Asiakkaiden ohjautuminen hankkeeseen:
Asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen Kaakkois-Suomen TE-toimiston kautta työkokeiluun. TE-toimiston kanssa selvitetään tapauskohtaisesti hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työttömyysturvaoikeudet ja työttömyysetuudet heidän hankkeen toimenpiteisiin osallistumisensa ajalta. Työssäoppiminen yrityksissä/työpaikoissa toteutetaan tuettuna työkokeiluna.

Valmennuksen toteuttaminen:
Valmennusjakson pituus on neljä (4) kuukautta. Valmennusryhmän koko on 8-10 henkilöä. Osallistujille tarjotaan ryhmävalmennusta vähintään kahtena (2) päivänä viikossa yhteensä kahdeksan (8) tuntia/viikko. Alun orientaatio- ja ryhmäytymisjakson jälkeen osallistujat työskentelevät Laptuotteen pajoilla kahtena (2) päivänä viikossa ja osallistuvat ryhmäohjaukseen kahtena (2) päivänä viikossa. Osallistujat ovat yrityksessä/työpaikalla tuetussa työkokeilussa kuusi (6) viikkoa (keskimäärin 5 pv/viikko, 5h/pv.), jonka aikana he saavat ohjausta niin työpaikalla kuin etäohjauksenakin (esim. puhelimitse ja verkossa). Valmennusjakson lopussa Laptuotteella on yhden (1) viikon mittainen ryhmävalmennus, jossa arvioidaan kielitaidon ja työelämätaitojen kehittymistä ja valmennuksen onnistumista. Lopuksi varmistetaan, että jokaisella osallistujalla on jatkosuunnitelma tai tieto seuraavasta toimenpiteestä tai palvelusta.

Laskentakaava:

Hanke muodostuu 4 ryhmästä, johon jokaiseen osallistuu 8-10 asiakasta (yht. max. 40 asiakasta). Jokaisen ryhmän palvelujakso on 16 viikkoa. 16 viikosta 10 viikkoa on ryhmä- ja työpajavalmennusta Laptuote-säätiön tiloissa (4 pv/vko, työpäivän pituus 4 h/pv.) ja 6 viikkoa tuettua työkokeilua alueen yrityksissä (keskimäärin 5 pv./vko, työpäivän pituus keskimäärin 5 h/pv.

Yksi ryhmä:
10 as * 10 viikkoa yksilö-ryhmä ja työpajavalmennusta * 4pv/vko * 4/7 h/pv = 229 valmennuspäivää.
10 as * 6 viikkoa tuettua työkokeilua * 5pv/vko * 5/7 h/pv =214 valmennuspäivää.
Yht. =443 valmennuspäivää.

4 ryhmää:
4* 229 = 916 + 4*214 = 856 = Yhteensä 1772 valmennuspäivää.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat hanketoimijoiden omat organisaatiot sekä yhteistyöverkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 113 480

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 113 480

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 113 480

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 113 480

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Lappeenrannan

Kunnat: Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kivenkatu 2-4

Postinumero: 53600

Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa etsitään ratkaisuja maahanmuuttajien osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan lisäämällä kohderyhmän työ- ja toimintakykyä ja työelämäosallisuutta suomalaisessa työelämässä. Hankkeen toteutuksessa on huomioitu toimenpiteiden ja menetelmien soveltuvuus molemmille sukupuolille. Hankkeessa luotavalle palvelulle on olemassa tarvetta niin miehillä kuin naisilla, mutta hankkeen osallistujista suurempi osa voi olla miehiä riippuen osallistujien kulttuuritaustasta. Palveluun ohjautuvien osallistujien sukupuolijakaumasta ei voida kuitenkaan saada luotettavaa arvioita hankkeen suunnitteluvaiheessa, joten molempien sukupuolten tarpeet on huomioitu hankkeen suunnittelun sisällöissä tasavertaisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kohderyhmässä on mukana molempien sukupuolten edustus. Asiakkaita ohjataan hankkeeseen asiakkaiden henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta, mutta toimintaan ohjautuvista nuorista on mahdollisesti suurempi osa miehiä kuin naisia osallistujien kulttuuritaustoista riippuen. Kohderyhmän miehillä on yleisesti ottaen suurempi syrjäytymisvaara kuin naisilla. Hankkeessa hyödynnettävät menetelmät ja toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan sekä miesten että naisten kannalta niin, että toiminnassa otetaan huomioon sekä miesten ja naisten erilaiset tarpeet, näkemykset ja tukitoimenpiteisiin soveltuvuudet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteiden vaikutukset ovat tasapuolisia ja ne perustuvat yksilön tarpeisiin. Hankkeen tavoitteissa ei tehdä erottelua sukupuolen mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hakkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta pinta ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan ja (kasvihuonekaasujen vähenemiseen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 –ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen toimenpiteet vaikuttavat paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen tarjoamalla elinkeinoelämälle mahdollisuuden hyödyntää hankkeen kohderyhmän laajaa kielitaito-osaamista ja monikulttuurisuutta tarvelähtöisesti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Asiakaslähtöisten työelämäosallisuuden palelujen tarjoaminen hankkeen kohderyhmälle lisää kohderyhmän sosiaalista osallisuutta, ehkäisee köyhyyttä ja parantaa kohderyhmän työ- ja toimintakykyä. Hankkeen toimenpiteet rakentavat kohderyhmän yhteiskunta- ja työelämäosallisuutta lisäämällä kohderyhmän kielitaitoa ja osaamista alueen yritysten työvoimatarpeisiin pohjautuen. Hanke tarjoaa osallistujille väylän kohti suomalaista työelämää sekä mahdollisuuden hyödyntää osallistujien osaaminen täysimääräisesti ja laaja-alaisesti. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen kautta syntyvää uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Palveluun ohjautumista ohjaavat kohderyhmän henkilökohtaiset palvelutarpeet ei sukupuoli. Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan kuitenkin niin, että toiminnassa otetaan huomioon sekä miesten ja naisten erilaiset tarpeet, näkemykset ja tukitoimenpiteisiin soveltuvuudet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla kohderyhmälle mahdollisuuden oppia suomen kieltä ja suomalaisen työelämän pelisääntöjä työpajaympäristössä sekä hyödyntää oppimiaan taitoja alueen yrityksissä työkokeilujaksolla tuetusti. Työkokeilujakso alueen yrityksissä tarjoaa osallistujalle mahdollisuuden ”markkinoida” osaamistaan potentiaaliselle työantajalle laaja-alaisesti. Työnantajat saavat mahdollisuuden tutustua eri kulttuureista tuleviin työnhakijoihin ja mahdollisuuden esim. hyödyntää osallistujan omaa äidinkielen taitoa ulkomaankaupassa. Hanke edistää kulttuurillista ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla maahanmuuttajille mahdollisuuden yhteiskuntaosallisuuteen ja aktiiviseen yhteiskunnan jäsenyyteen lisäämällä heidän työelämäosallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeeseen osallistuvat voivat kertoa myös lähipiirilleen ja ystävilleen hankkeessa tehtävästä työstä ja tätä kautta herättää kiinnostusta hankkeen kautta syntyvää uutta valmennuspalvelua kohtaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Taidolla työelämään -hankkeen päätavoitteena oli vahvistaa suomen kielen koulutuksen, yksilö- ja ryhmävalmennuksen sekä työssäoppimisen kautta maahanmuuttajien työelämäsuomen taitoa, työelämätietoutta sekä työnhaku- ja työelämätaitoja.
Hankkeen toimintamallin avulla aktivoitiin ja tuettiin kotoutumisprosessin alkuvaiheen läpi käyneitä syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajia, jotka tarvitsivat tukea työllistyäkseen tai löytääkseen sopivan koulutuksen.
Hanke myös lisäsi työnantajien tietoa maahanmuuttajien osaamisesta ja työyhteisöissä saatiin käytännön kokemusta monikulttuurisuudesta.
Hankkeen kohderyhmänä olivat Etelä-Karjalan alueen maahanmuuttajataustaiset työnhakijat, jotka osasivat lukea ja kirjoittaa suomen kieltä ja selvisivät arjessa suomen kielellä.
Osallistujille tarjottiin yksilö- ja ryhmävalmennusta ja ohjattua työskentelyä Laptuote-säätiön pajoilla. Työssäoppiminen jatkui tuetusti
työkokeilussa yrityksessä/työpaikalla. Laptuote-säätiön hankehenkilöstö toimi työnantajan ja osallistujan tukena.
Osallistujat toimivat vertaistukena toisilleen. Työnantaja arvioi osaamista, ja valmennusjakson lopussa arvioitiin oppimista ja valmennuksen onnistumista. Valmennuksen päättyessä tehtiin jatkosuunnitelma.
Hankkeen toimintamallin tuloksena osallistujan kielitaito ja erityisesti työelämäsuomen taito kehittyivät. Osallistuja oppi tunnistamaan oman osaamisensa ja markkinoimaan itseään. Hän sai lisää tietoa suomalaisesta työelämästä ja työnhakutaidot vahvistuivat. Työkokeilu mahdollisti omien verkostojen luomisen. Osallistuja sai työkokeilujaksosta todistuksen ja arvion osaamisestaan sekä lisää tietoa osaamisen kehittämistarpeista. Työnantaja saattoi halutessaan rekrytoida työntekijän yritykseen tai jatkaa työkokeilua. Työyhteisö sai kokemusta ja tietoa maahanmuuttajasta työtoverina.
Hankkeessa toteutettiin neljä kurssikokonaisuutta ja niihin osallistui yhteensä 39 henkilöä. Osallistujien keski-ikä oli 47,5 v
Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää työllistämispalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.