|
|
|
Hankekoodi: S21603
Hankkeen nimi: KAIKU - Osallisena Kouvolassa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.8.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Kymen Kasvu ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 1711346-6
Jakeluosoite: c/o Porukkatalo, Savonkatu 23
Puhelinnumero: 040 586 1134
Postinumero: 45100
Postitoimipaikka: Kouvola
WWW-osoite: http://www.pohjois-kymenkasvu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Evita Reitti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: evita.reitti(at)pohjois-kymenkasvu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 586 1134
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KAIKU - Osallisena Kouvolassa -hankkeen tarkoituksena on parantaa nuorten ja maahanmuuttajien elämänhallintaa ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä syrjäytymistä kolmannen sektorin toimijoiden (yhdistystoimijoiden) avulla. Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat Kouvolan yhdistystoimijat sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Välillisiä kohderyhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät sekä syrjäytymisvaarassa olevat Kouvolan asukkaat, työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluiden tarjoajat, välityömarkkinatoimijat, oppilaitokset sekä Kouvolan kaupunki. Hankkeen tavoitteena on nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien osallisuuden lisääntyminen, heidän työ- ja toimintakykynsä vahvistuminen sekä työelämävalmiuksien paraneminen. Lisäksi tavoitteena on, että yhdistysten mahdollisuudet tarjota harjoittelu-, työllistymis- ja/tai työpaikkoja nuorille ja maahanmuuttajille paranevat.
Hankkeen toimenpiteitä ovat:
- nuorten ja maahanmuuttajien työllistäminen Kouvolan yhdistysten yhteisen Kaikumedian sisällöntuotantoon ja Kouvolan yhdistysten talolle (Porukkatalolle) yhteistyössä Kouvolan välityömarkkinatoimijoiden (mm. Kouvolan Korttelikodit ry ja Parik-säätiö) ja Kouvolan kaupungin kanssa
- erilaisten tilaisuuksien, tempausten ja tapahtumien järjestäminen, joissa yhdistystoimijat, nuoret ja maahanmuuttajat pääsevät kohtaamaan toisensa
- kohderyhmien aktivointi järjestämällä yhteistyössä heidän kanssaan tilaisuuksia, tempauksia ja tapahtumia ja pienimuotoista koulutusta
- nuorten kesätyömahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä kaupungin, oppilaitosten, nuorten ja maahanmuuttajien kanssa
- yhdistysmestari-kisälli-mallin jalkauttaminen osaksi yhdistysten toimintaa
- sellaisten yhdistysten etsiminen, jotka voivat osallistaa nuoria ja maahanmuuttajia, esim. ottamalla heitä harjoittelijoiksi
- Kymenlaakson seudun välityömarkkinatoimijoiden verkoston toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen.
Hankkeen tuloksena:
- yhdistysten toiminta on nuorille tutumpaa ja helpommin lähestyttävää
- nuorten ja maahanmuuttajien työelämävalmiudet ovat parantuneet
- yhdistykset työllistävät harjoittelijoita ja työllistettäviä
- yhdistysten rooli maahanmuuttajien kotouttajana on vahvistunut
- yhteisöllisyys on lisääntynyt
- yhdistysten yhteistyö keskenään ja kaupungin kanssa on lisääntynyt
- hyvinvointi on lisääntynyt.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Kouvolan yhdistystoimijat, alle 30-vuotiaat työelämän ulkopuolella olevat tai heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret ja maahanmuuttajat.
Välillisiä kohderyhmiä hankkeessa ovat pitkäaikaistyöttömät sekä syrjäytymisvaarassa olevat Kouvolan asukkaat, työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalveluiden tarjoajat, välityömarkkinatoimijat, oppilaitokset sekä Kouvolan kaupunki.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 112 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 112 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 141 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 141 000
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan
Kunnat: Kouvola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 70
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta pinta- tai pohjavesiin, maaperään, ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähentämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta materiaalien käyttöön tai jätteiden syntyyn. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 1 |
| Hankkeella on vähäisiä positiivia vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, sillä hanke aktivoi työllistymään. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 2 |
| Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen,kun kolmannen sektorin toimijat tuottavat palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellisia vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 3 |
| Hankkeella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia hyvinvoinnin edistämiseen: kohderyhmien osallisuuden tunne kasvaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeella on vähäisiä postitiivisia vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen, sillä kohderyhmän osallisuuden lisääntyminen ja työelämävalmiuksien parantaminen lisäävät tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeella on positiivisia vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen, sillä hanke ehkäisee erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien syrjäytymistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Hankkeella on vähäisiä positiivisia vaikutuksia kulttuuriympäristön kehittämiseen, sillä hankkessa on kulttuurivaihtoon ja -tuotantoon liittyviä toimenpiteitä, mitkä lisäävät kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole oleellisia vaikutuksia ympäristöosaamiseen. | ||
Hankkeen tarkoituksena oli parantaa erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien elämänhallintaa ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä syrjäytymistä ohjaamalla heitä yhdistystoiminnan pariin. Hankkeeseen osallistui 56 nuorta, 11 maahanmuuttajaa sekä 44 Kouvolassa toimivaa yhdistystä.
Hankkeessa työllistettiin 13 nuorta ja maahanmuuttajaa sisällöntuottajiksi Kouvolan yhdistysten yhteiseen Kaikumediaan yhteistyössä Kouvolan Korttelikodit ry:n ja Parik-säätiön kanssa Kouvolan Porukkatalolle, Kouvolan kirjastoon Mediamajalle ja Parik-säätiölle. Työllistettyjä valmennettiin yksilöllisesti heidän urapoluillaan, jotta heillä oli valmennuksen jälkeen joko työ- tai opiskelupaikka tai vähintään urapolkusuunnitelma. Nuoret ja maahanmuuttajat oppivat hankkeessa uusia työllistymisen kannalta tärkeitä taitoja. Kaikumediaan työllistetyt tekivät yhdistyksille videoesittelyitä, tapahtumien tallentamista, graafista suunnittelua ja muuta mediatuotantoa. Tehtävät Kaikumediassa olivat monipuolisia, mielekkäitä sekä riittävän haastavia, minkä ansiosta työllistettyjen vuorovaikutustaidot ja verkostot, vastuunottokyky, joustavuus ja projektimaisten työtehtävien hallinta kehittyivät.
Hanke aktivoi kohderyhmiä mukaan yhteiskunnan toimintaan myös järjestämällä koulutuksia kohderyhmien toivomista aiheista sekä toteuttamalla kohderyhmien ideoimia ”miniprojekteja”, kuten musiikki- ja ruokatapahtuma MuRu:n sekä vapaaehtoistehtäviä kokoavan Vapaaehtoisuuden puun. Aktivointia tehtiin myös yhdistysmestari-kisälli-mallia kehittämällä viiden mestari-kisälli-parin voimin.
Nuorille ja maahanmuuttajille tehtiin myös tunnetuksi Kouvolassa toimivia erilaisia yhdistyksiä ja esiteltiin mahdollisuuksia osallistua niiden ja Porukkatalon toimintaan. Hankkeessa järjestettiin 27 aktivointitilaisuutta, joissa kohtautettiin nuoria, maahanmuuttajia ja yhdistyksiä. Nuorista ja maahanmuuttajista tuli hankkeen ansiosta tietoisempia erilaisten yhdistysten toiminnasta ja he osaavat tunnistaa yhdistykset myös potentiaalisina työnantajina tai harjoittelupaikkoina. Yhteensä 24 yhdistystä oli mukana suunnittelemassa tai toteuttamassa harjoittelu-, työllistymis- tai työpaikkoja. Yhteensä 9 nuorta, joista viisi maahanmuuttajataustaisia, suoritti työharjoittelu- ja tutustumisjaksoja paikallisten yhdistyksen tehtävissä.
Lisäksi hanke esitteli Säpinäsataset-rahoituksen mahdollisuuksia nuorille sekä kehitti kaupungin, oppilaitosten ja yhdistysten välistä työllistämistä. Hankkeessa organisoitiin myös Kouvolan seudun välityömarkkinoiden ja yhdistysten välistä yhteistyötä vakiinnuttamalla Uusi tapa työllistää -verkoston toiminta.
Hanketta toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Kouvolan kaupungin, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO:n, Monikulttuurikeskus Saagan, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry:n ja Parik-säätiön kanssa. Hankkeen toimintatavat perustuivat verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kunkin hankkeessa mukana olevan tahon vahvuuksien hyödyntämiseen. Kaikumedian toteutusmalli on tarjonnut pitkäaikaistyöttömille nuorille ja maahanmuuttajille mielekästä tekemistä ja auttanut heitä urapolun löytämisessä sekä työllistymisessä. Samalla yhdistykset ovat saaneet ratkaisuja viestintäänsä ja löytäneet uusia yhteistyökumppaneita sekä toiminnasta kiinnostuneita. Myös yhdistysten kynnys palkata työntekijä, palkkatukityöllistetty tai harjoittelija on madaltunut.