Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21604

Hankkeen nimi: Ohjaamo ja Virtaamo Kalajoki

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2019 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kalajoen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0185924-7

Jakeluosoite: Kalajoentie 5

Puhelinnumero: 0846911

Postinumero: 85100

Postitoimipaikka: KALAJOKI

WWW-osoite: http://www.kalajoki.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paula Oja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Työllisyyspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paula.oja(at)kalajoki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405732443

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämävalmiuksia ja edistää heidän kiinnittymistään työelämään, koulutukseen tai muihin heitä palvelevien tukitoimien piiriin. Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen nuorten Ohjaamo ja yli 30-vuotiaiden Virtaamo, jotka tarjoavat moniammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta yhden luukun periaatteella.

Ohjaamosta ja Virtaamosta asiakas saa saumattomasti ja oikea-aikaisesti hänen tarvitsemansa palvelut ilman ajanvarausta. Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan ja tarvittavat palvelut koordinoidaan asiakkaan kannalta tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi. Ohjaamon ja Virtaamon kautta on saatavissa eri asiantuntijoiden,esimerkiksi sosiaaliohjaajan ja mielenterveys- ja päihdetyöntekijän palveluja. Tarvittaessa työntekijä kokoaa asiakkaan ympärille moniammatillisen hyvinvointitiimin, jossa arvioidaan asiakkaan tilannetta. Asiakkaalle laaditaan hänen kanssaan jatkosuunnitelma sekä sovitaan vastuuhenkilöt asiakkaan tueksi ja suunnitelman toteutumiseksi. Ostopalveluna voidaan hankkia esimerkiksi psykologin tai psykiatrin palveluja, jos asiakkaan tilanne vaatii tarkempaa selvittelyä ennen jatkosuunnitelmien laatimista. Asiakkaiden työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan vahvistamiseksi voidaan järjestää erilaisia valmennuksia ja koulutuksia, infotilaisuuksia, yritys- ja oppilaitosvierailuja sekä pien- tai vertaisryhmätoimintaa. Toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon asiakaslähtöisyys, ja palveluista ja toiminnasta muodostetaan asiakkaiden tavoitteita ja tarpeita vastaava kokonaisuus.

Hankkeessa kehitetään myös työelämävalmentajan palvelua vastaamaan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tuen tarpeeseen elämän eri nivelvaiheissa. Pääpainopiste on tukea työelämään sijoittumisessa, mutta työelämävalmentaja voi olla tukena myös opiskeluihin, työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai eri vapaa-ajantoimintoihin siirryttäessä. Työelämävalmentajan tarve vaihtelee yksilöllisesti asiakkaan tilanteen ja tavoitteiden mukaan ja tukea jatketaan niin pitkään kuin on tarvetta. Hankkeeseen haetaan rinnakkaishankkeena palkkatukimäärärahoja asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi. Palkkatuen avulla edistetään asiakkaiden työelämävalmiuksia ja madalletaan kynnystä siirtyä avoimille työmarkkinoille.

Ohjaamon ja Virtaamon on tarkoitus olla alusta yhteistyön tekemiselle. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin tiivistää eri toimijoiden ja tahojen välistä yhteistyötä, jotta palvelut saadaan vastaamaan asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen mahdollisimman hyvin. Yhteistyöverkostoon kuuluu muun muassa eri viranomaistahot, oppilaitokset sekä kolmannen sektorin toimijat ja muut kohderyhmän kanssa työskentelevät toimijat. Lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti yritysten kanssa työvoiman kohtaamisen edistämiseksi ja piilotyö- ja työkokeilupaikkojen löytämiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ohjaamon ja Virtaamon kohderyhmää ovat kaikki Jelppiverkon ja oppilaitosten nuoret ja aikuiset, sekä mm. kaikki työttömät ja työtä etsivät sekä työelämän ulkopuolella olevat.

Nuorten Ohjaamon kohderyhmä: Alle 30-vuotiaat nuoret, jotka ovat työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai opiskelijat, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa ja tarvitsevat erityistä tukea esimerkiksi erilaisissa nivelvaiheissa. Tuki voi liittyä opiskeluun, työhön, vapaa-aikaan, kuntoutukseen tai elämänhallintaan yleensä.

Virtaamon kohderyhmä: Muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt (mm. pitkäaikaistyöttömät, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, vammaiset ja osatyökykyiset, maahanmuuttajat, ikääntyneet, työelämän ulkopuolelle joutuneet henkilöt)

Laajan kohderyhmän tarkoituksena on, että kaikilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus osallistua toimintaan, jos hän kokee tarvitsevansa palvelua.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisen kohderyhmän muodostavat TE-toimisto, Kela, sosiaali- ja terveyspalvelut, oppilaitokset (mm. Ammattiopisto JEDU, Kalajoen Kr. Opisto), yritykset, kolmannen sektorin toimijat, vapaaehtoistoimijat ja asiakkaiden omat lähiverkostot ja nuorten huoltajat.
Työllisyyden kuntakokeilu.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 326 543

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 324 868

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 408 180

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 406 085

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan

Kunnat: Kalajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 24

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kalajoen kaupunki edistää sukupuolten tasa-arvoa. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta huomioidaan kaikessa toiminnassa. Tilastojen ja aiemman toiminnan perusteella tunnetaan toimintaympäristö, tilanne ja ongelmat. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet on suunniteltu tasa-arvoisuutta edistäviksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toiminta soveltuu sekä miehille että naisille ja sen perustana toimii tasa-arvoisuus. Hankkeessa huomioidaan myös molempien sukupuolien erityispiirteet ja tarpeet toiminnan suunnittelussa. Ohjauksessa keskitytään aina asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen. Asiakkaita ei ohjata eri palveluihin sukupuolisidonnaisesti vaan lähtökohtana on yksilölliset tarpeet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta se ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Palvelupisteessä palvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen, jolloin asiointi eri virastoissa ja jopa toisella paikkakunnalla vähenee. Välimatkat ovat alueellamme pitkiä ja toimivaa julkista liikennettä ei välttämättä ole. Palvelupisteessä suositaan ekologisia vaihtoehtoja esim. kierrätyskalusteet ja lainataan välineitä ja tarvikkeita toimintaa varten.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5
Asiakkaita kannustetaan liikkumaan lyhyet matkat joko kävellen tai pyöräillen. Opastamalla sähköiseen asiointiin vähennetään liikennepäästöjä. Jalkautumalla sivukylille lähelle asiakkaita, heidän liikkumistarpeensa vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 4
Palvelupisteen tilat vuokrataan valmiista rakennuksesta, jolloin uudisrakentamista ei tarvita. Näin suojellaan kasvillisuutta, eliöitä ja luonnon monimuotoisuutta. Palvelupisteen ryhmätoiminta voi liittyä luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen. Toiminnassa kannustetaan ympäristötietoisuuteen ja luonnon merkitykseen ihmisen hyvinvoinnin kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 7
Suosimalla kevyttä liikennettä, tiedottamalla kierrätyksen ja kompostoinnin vaikutuksista edesautetaan kasvihuonekaasujen vähentämistä asiakkaiden yksilöllisessä elämässä. Luonnonvarojen säästävällä käytöllä voidaan rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä. Palvelupisteessä kannustetaan materiaalien ja tuotteiden kierrätykseen ja uusiokäyttöön esimerkiksi ryhmätoiminnoissa ja luomalla tilaan tavaroiden vaihtopiste.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Ei suoranaista vaikutusta. Natura 2000-kohteita sivutaan mahdollisesti ryhmätoiminnassa (esim. tutustumiset Siiponjoen ja Rahjan saariston alueeseen)
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Palvelupisteen tiloissa toteutetaan jätteiden kierrätystä sekä hyödynnetään materiaaleja uusiokäytössä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Uusiutuvien energialähteiden käyttöä suositaan, mikäli palvelupisteessä voidaan vaikuttaa esimerkiksi sähkön hankintaan. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä voidaan välillisesti edistää tiedottamalla hyvistä käytännöistä ja pyrkimällä valtavirtaistamaan ne kohderyhmän arkeen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Ohjaamo ja Virtaamo toimivat yhteistyössä paikallisten yritysten, yhdistysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen toiminta on työllistymiseen painottuvaa. Toiminnassa suositaan paikallisia palveluita ja tuotteita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 4
Toiminnassa lisätään asiakkaiden yhteiskunnallista osallisuutta ja hyvinvointia sekä edistetään työllisyyttä. Toiminnassa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja sähköisiä palveluja. Uusien palveluiden tuottaminen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 2
Palvelupisteen asiakkaiden ei tarvitse liikkua virastoista toiseen, vaan palvelut löytyvät samasta toimipisteestä. Sähköisen asioimisen hyödyntäminen viranomaisten kesken, asiakkaiden opastus sähköiseen asiointiin. Suositaan kevyttä liikennettä ja suunnitellaan liikkumiset mahdollisimman hyvin ennakkoon.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen toiminnalla pyritään edistämään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toiminta tähtää asiakkaan työllistymiseen, kouluttautumiseen ja sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen. Työelämävalmentaja-palvelu ehkäisee asiakkaan väliinputoamista koulutuksesta, työelämästä tai sosiaalisesta elämästä.
Tasa-arvon edistäminen 8 6
Jokaista kohdellaan tasa-arvoisesti taustasta ja sukupuolesta riippumatta. Kunnioittava työote. Hanke edistää palveluiden saatavuutta asuinpaikasta ja taustasta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 5
Toiminnassa jokainen asiakas on yhdenvertainen ja jokainen kohdataan omana yksilönään. Levitetään tietoa vammaisten ja muiden osatyökykyisten työelämävalmiuksista. Toiminnassa otetaan huomioon maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus ja pyritään mahdollistamaan eri kulttuuritaustaisten henkilöiden kohtaamista.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hankkeessa huomioidaan paikallinen kulttuuriympäristö ja sen mahdollisuuksia hyödynnetään asiakastyötä tehdessä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kulttuuri- ja sivistystoimen kanssa.
Ympäristöosaaminen 7 5
Hankkeessa suositaan ekologisia valintoja ja kierrätetään toiminnassa syntyvät jätteet. Samalla asiakkaille jaetaan tietoa ympäristöasioista. Hankkeen kautta voidaan toteuttaa yritysvierailu paikalliseen jätehuoltoon ja jakaa näin tietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ohjaamo ja Virtaamo Kalajoki – hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämävalmiuksia ja edistää heidän kiinnittymistään työelämään, koulutukseen tai muihin heitä palvelevien tukitoimien piiriin. Ensimmäinen tavoite hankkeessa oli kehittää matalan kynnyksen nuorten Ohjaamo ja yli 30-vuotiaiden Virtaamo, jotka tarjoavat moniammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta yhden luukun periaatteella. Toinen tavoite oli luoda työelämävalmentajan palvelu vastaamaan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tuen tarpeeseen elämän eri nivelvaiheissa. Kolmantena tavoitteena oli tiivistää eri toimijoiden ja tahojen välistä yhteistyötä, jotta palvelut saataisiin kohdennettua asiakkaiden tarpeisiin oikea-aikaisesti ja saumattomasti.

Sopivat tilat palvelupisteelle löytyivät keskustasta, ja hankkeen työntekijöiden aloitteesta tiloihin sijoittuivat yhteistyön sujuvoittamiseksi myös nuorten aktivointipalvelu Jelppiverkon työntekijät. Palvelupisteellä kävivät TE-asiantuntija, sosiaaliohjaaja sekä Kelan asiantuntija säännöllisesti tarjoamassa matalan kynnyksen apua ilman ajanvarausta. Tarvittaessa apua sai myös muilta asiantuntijoilta joko kasvotusten tai etänä. Hankkeen ohjaajat auttoivat mm. työhön, opiskeluun, talouteen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta. Ohjaajat myös jalkautuivat esimerkiksi oppilaitoksiin tai eri virastoihin sekä moniin tapahtumiin markkinoimaan hanketta tai tapaamaan asiakkaita. Toimintaa suunniteltiin ja kehitettiin asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeiden mukaisesti. Hankkeessa järjestettiin hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseksi myös monenlaista ryhmätoimintaa. Hankkeen toimintaan sisältyi myös mm. työnhakuun liittyviä infoja eri kohderyhmille, rekrytapahtumia, uraohjausta, korttikoulutuksia, työkyvyn arviointeja, neuropsykologisia tutkimuksia sekä tulkkauspalvelut.

Hankkeessa kehitettiin työelämävalmentajan palvelua ja hanke edisti osallistujien työelämävalmiuksia. Palveluita tarjottiin asiakkaille yksilöllisesti tilanteen mukaan. Työelämävalmentaja auttoi mm. palkkatukihakemusten ja työsopimusten teossa, työn tai opiskelun aloituksen sujumisessa tai neuvoi mahdollisissa haasteissa. Asiakkaat toivoivat henkilökohtaista kontaktia. Hankkeessa havaittiin, että nuorilla ei ole aina riittäviä työelämätaitoja, joten tarvetta työelämävalmennukselle oli. Hankkeen työntekijät kävivät kertomassa nuorille työnhausta ja työelämän pelisäännöistä eri tilaisuuksissa sekä ohjasivat henkilökohtaisesti työelämätaidoissa.

Kolmas tavoite oli yhteistyöverkostojen tiivistäminen, jonka ensisijaisesti mahdollisti monialainen palvelupiste ja siellä tapahtuvat kohtaamiset eri asiantuntijoiden kesken. Kohderyhmän laajuus ja asiakkaiden asiointiaiheiden vaihtelevuus edellyttivät usein myös monialaista yhteistyötä, joten hankkeen työntekijöille muodostui laaja yhteistyöverkosto asiakastyön tueksi. Hankkeen työntekijät kokosivat yhteistyön tiivistämiseksi sekä tarpeiden kartoittamiseksi säännöllisesti kokoontuvan hanketyöryhmän paikallisista toimijoista. Lisäksi hankkeen työntekijät kuuluivat erilaisiin paikallisiin ja alueellisiin työryhmiin.

Hankkeessa kerättiin asiakaslomakkeita yhteensä 328 ja asiakaskontakteja oli 5147. Asiakkaita siirtyi hankkeen ohjaajien tukemana mm. palkkatöihin, opiskelemaan, työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan ja uudelleen koulutukseen. Hankkeen rinnakkaishankkeessa oli varattu palkkatukimäärärahoja käytettäväksi 42 000€, joista käytettiin 90,6% määräaikaan mennessä. Hankkeeseen varatuilla palkkatukimäärärahoilla mahdollistettiin neljän henkilön palkkatukityöllistyminen viiteen eri yhdistykseen.

Hanke vastasi hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen työntekijät kehittivät uusia toimintamalleja tarjoamaan asiakkaille joustavaa ja koordinoitua sekä oikea-aikaista palvelua. Asiakkaiden ja yhteistyötahojen palautteen perusteella kaikenikäisten matalan kynnyksen monialaiselle palvelupisteelle on selkeä tarve. Erityisesti Virtaamon yli 30-vuotiaat asiakkaat löysivät palvelupisteen ja pitivät tärkeänä, että saavat avun yhden oven takaa. Jalkautuminen esim. oppilaitoksiin ja tapahtumiin sekä jatkuva markkinointi eri kanavissa on tärkeää nuorten tavoittamiseksi. Jatkossa Kalajoen kaupunki rahoittaa nuorten Ohjaamo-toimintaa tärkeän palvelun jatkumiseksi.